Page 7 - Alueviesti_36_2006

Keskiviikko syyskuun 6. 2006 7
Auto paloi
Vammalassa
Uudehko henkilöauto
paloi Vammalan Pirantiel-
lä sunnuntaina puolen yön
aikoihin.
Silminnäkijä kertoi polii-
sille hahmosta, joka oli pois-
tunut paikalta syttymishetkel-
lä.
Auto oli mahdollisesti sy-
tytetty tuleen tahallaan.Vam-
malan poliisi kaipaa yleisön
havaintoja yön tapahtumis-
ta. Havainnot voi soittaa nu-
meroon 03-5190 211.
Kaksi rattijuopumusta,
Vammalan Seukun kellari-
tilojen murto, auton vauri-
oittaminen, anastus sekä
tieltäsuistuminen olivat
Vammalan poliisin juttulis-
talla loppuviikolla.
• Poliisi tavoitti 1,6 pro-
millea puhaltaneen rattijuo-
pon valtatieltä 12 sunnuntai-
na aamupävillä.
• Poliisi tavoitti Äetsässä
Päätieltä 0,9 promillea puhal-
taneen rattijuopon lauantai-
yönä kello yhden aikaan.
• Vammalan Seukun kella-
ritiloihin on murtauduttu per-
jantain ja sunnuntain välise-
nä aikana.
• Nainen ilmoitti poliisil-
le, että mies oli tönäissyt hä-
Kaksi rattijuopumusta
viikonloppuna
net kumoon lauantai-ilta-
na Törmäkadulla kerros-
talon rappusissa, minkä
seurauksena nainen oli
saanut vammoja kehoon-
sa.
• Punkalautumella Pat-
jantiellä on vaurioitetu
henkilöautoa viikonlopun
aikana.
• Vammalassa mai-
dontarkastamon rannas-
sa olleesta veneesta on
anastettu polttoainesäiliö
sunnuntaina vastaisena
yönä.
• Henkilöauto suistui
Punkalaitumella Kantee-
mantiellä ojaan perjantai-
na iltapäivällä.
Ajoneuvo vaurioitui hi-
nauskuntoon.
Vammalan kaupungin
tilakeskuksen kaikkien ta-
lonrakennushankkeiden
nettomäärärahaesitys
ensi vuodelle on 1,82
miljoonaa euroa. Ehdo-
tuksen loppuosaan on lis-
tattu kuntaliitoksen yhdis-
tymisavustuksella ja mah-
dollisesti investointiavus-
tuksella tehtävät inves-
toinnit. Nämä kustannuk-
set eivät ole mukana ta-
lonrakennushankkeiden
nettomäärärahaesitykses-
sä.
Vammalan kaupungin ti-
lakeskuksen johtokunta hy-
väksyi omalta osaltaan kau-
pungin investointiohjelman,
tilakeskuksen vuoden 2007
talonrakennushankkeet
sekä taloussuunnitelmaeh-
dotuksen vuosille 2008-
2011 ja esittää ne edelleen
kaupunginhallitukselle ja
kaupunginvaltuustolle hy-
väksyttäväksi.
Investointihankkeita ovat
kaikki yli 10 000 euroa ylit-
tävät, käyttöomaisuuskir-
janpitoon tulevat, kerta-
luonteiset, käyttöiältään yli
vuoden olevat ja poisto-oh-
jelman alaiset hankkeet.
Teknisellä puolella on
koottu koko uutta Vamma-
laa koskeva investointioh-
jelma vuosille 2007-2011 ja
siinä on esitetty myös vuo-
sien 2005 ja 2006 nettoin-
vestointien taso. Vuoden
2007 nettoinvestointien ra-
hoitustarve on noin 7,1 mil-
joonaa euroa. Tilakeskuk-
sen poistoilla rahoitettavi-
en ylläpitoinvestointihank-
keiden nettomenoiksi esi-
tetään vuodelle 2007 600
000 euroa.
Isot ja pienet
hankkeet
Tilakeskuksen rakennut-
tamispalveluyksikössä on
Talonrakennushankkeita 1,82
miljoonalla Vammalassa 2007
laadittu ehdotus vuoden 2007
talonrakennushankkeiksi ja ta-
loussuunnitelma alustavana
vuosille 2008-2011.
Talonrakennushankkeiden
osalta kohteet on jaettu isoi-
hin hankkeisiin ja tilakeskuk-
sen poistoilla rahoittamiin pie-
nempiin ylläpitoinvestointi-
hankkeisiin. Tilakeskus rahoit-
taa poistoillaan myös osan
isommista peruskorjaus- ja
uusinvestoinneista jotta vuosit-
taiset poistot voidaan tarkem-
min käyttää. Isot hankkeet esi-
tetään osittain rahoitettavaksi
kiinteistöjen myynnillä.
Isot hankkeet sekä tilakes-
kuksen poistoilla rahoittamat
ylläpitoinvestoinnit on nimet-
ty aiemmin tehtyjen päätösten
ja lautakuntien tilakeskuksel-
le tekemien priorisoitujen kor-
jaus- ja uusinvestointiesityksi-
en pohjalta.
Näiden perusteella tilakes-
kuksen johtokunta tekee kau-
punginhallitukselle ja -valtuus-
tolle esityksen taloussuunnitel-
makaudella toteutettavista uus-
ja korjausinvestoinneista. Val-
tuusto päättää suunnitelmakau-
della toteutettavista yli 200 000
euron uusinvestoinneista ja pe-
ruskorjausinvestoinneista.
Pienemmät investoinnit on
koottu esitysten perusteella ti-
lakeskuksen ylläpitoinvestoin-
tihankkeiksi ja ne tilakeskus
rahoittaa poistoilla. Vuosittai-
nen ylläpitoinvestointitaso on
noin 0,6 miljoonaa euroa. Nii-
den osalta käyttösuunnitelman
hyväksyy tilakeskuksen johto-
kunta myöhemmin valtuuston
hyväksyttyä talousarvion.
Ei tarvetta
vuokrataloille
Valtion lainoittaman uus-
tuotannon painottumisesta
kasvukeskuksiin sekä vuokra-
asuntotilanteesta johtuen uu-
sien vuokratalojen rakentami-
nen on siirretty suunnitelma-
kauden ulkopuolelle.
Vuokra-asuntojen peruskor-
jauksien osalta esitetään ta-
lousarvio- ja taloussuunnitel-
maehdotuksessa, että osaan
vuokrataloista tehdään suppea
peruskorjaus, mikä tarkoittaa
noin 30 prosentin korjausas-
tetta. Näissä kohteissa jää
vuokrataso korjauksen jälkeen
matalahkoksi ja lisäksi ne mo-
nipuolistavat vuokra-asunto-
tarjontaa. Suppean peruskor-
jauksen peruskorjauskohteek-
si esitetään ensi vuodelle VT
Marttila I ja vuosille 2008-
2009 VT Marttila II.
Hopun vanhainkodin alu-
eelle esitetään vuosille 2007-
2008 uuden kuntoutusyksikön
rakentamista, yhdyskäytävän
rakentamista vanhainkodin ja
sairaalan väliin sekä mahdol-
lisesti alueen uuden yhteisen
keittiön rakentamista (vaihto-
ehto1) jolloin päivätoiminnan
tarvitsemat tilat voitaisiin sa-
neerata nykyisen keittiön ti-
lalle tai ilman yhteistä keit-
tiötä (vaihtoehto 2) jolloin päi-
vätoiminnan tilat rakennettai-
siin uuden kuntoutusyksikön
yhteyteen.
Vanhainkodille esitetään
vastaavasti vaihtoehtojen mu-
kaisia muutostöitä sekä his-
sin rakentamista Tampereen-
tien puolelle. Ensi vuodelle
määrärahaa esitetään koko
alueen suunnitteluun sekä
mahdollisesti kuntoutusyksi-
kön rakennustöiden aloittami-
seen.
Stormin ja Sylvään
kouluille remonttia
Stormin koulun peruskorja-
uksen suunnitteluun esitetään
ensi vuodelle määrärahaa, jol-
la hankkeelle saadaan valmi-
us hakea valtionosuutta ja
käynnistää rakennustyöt no-
peasti mikäli valtionosuutta
voidaan aikaistaa. Varsinainen
peruskorjaus on ajoitettu vii-
me vuoden päätöksen mukai-
sesti vuosille 2010-2011.
Hanke voidaan esittää
myös valtion perustamis-
hankkeiden rahoitussuun-
nitelmaan aikaistettuna mi-
käli se neuvotteluissa lää-
ninhallituksen edustajien
kanssa todetaan mahdolli-
seksi. Tällöin peruskorja-
ushanke tuodaan uudelleen
päätettäväksi. Valtionosuus
on esitetty taloussuunnitel-
maehdotuksessa täysimää-
räisenä.
Sylvään yläasteelle esi-
tetään vuosille 2007-2008
määrärahaa jolla kunnos-
tetaan kellarin tilat sekä
luokkatiloja, esimerkiksi
fysiikka-kemian luokkati-
lat ja biologian luokkati-
lat.
Hanketta ei esitetä val-
tion perustamishankkeiden
rahoitussuunnitelmaan.
Roismalan palloiluhallin
kaukolämmön liittymiseen
sekä tilantarpeiden suun-
nitteluun sekä kehittämi-
seen (muun muassa liikun-
tatilojen ilmanvaihto) esi-
tetään ensi vuodelle mää-
rärahaa.
Uimahalli 2008-10
Uimahallin rakentami-
nen on ajoitettu strategia-
ohjelman mukaisesti vuo-
sille 2008-2010 ja tulopuo-
lelle on merkitty valtion-
avustusta vuosille 2009-
2010.
Suodenniemen hakeläm-
pölaitosta varten esitetään
ensi vuodelle määrärahaa.
Hakelämpölaitos tulee
koulun ja urheilutalon lä-
heisyyteen. Hanketta suun-
nitellaan parasta aikaa ja
sille voi olla mahdollista
saada investointiavustusta.
Talousarvioon esitetään
myös tilakeskuksen raken-
nuttamana yhden omako-
titalon rakentamista kaava-
alueille kaupungin tontille
sekä kahden omakotitalon
rakentamista Suodennie-
men alueen tonteille. Oma-
kotitalot myydään haluk-
kaille omakustannushin-
taan.
Mikäli taloille on kysyn-
tää, voidaan samaa toteu-
tustapaa käyttää myös tu-
levina vuosina.
Viljojen puinnit ovat
edenneet vauhdilla koko
maassa. Sadon laatu on
keskimäärin hyvä kui-
vuudesta kärsinyttä kau-
raa lukuun ottamatta.
ProAgrian kasvutilan-
nekatsauksen mukaan
syysviljojen puinti on saa-
tu lähes päätökseen. Sato
on laadultaan hyvä, ja mo-
nilla alueilla rukiin laatu
on jopa erinomainen. Lei-
päviljakelpoista sadosta
on 80-95 prosenttia.
Suuressa osassa maata
ruissato on keskimääräi-
nen.
Osassa Varsinais-Suo-
mea, Etelä-Karjalassa, Pir-
kanmaalla ja Lapissa sato
jäi tavanomaista pienem-
mäksi. Parhaiten Etelä-
Suomen kuivuudessa sel-
viytyivät suhteellisen
myöhään suorakylvetyt
kasvustot.
Sateet ovat hieman el-
vyttäneet nurmia, mutta
osa tiloista kärsii edelleen
kuivuudesta.
Puinnit etenevät
Myös kevätviljojen
puinnit ovat edenneet
Sadon laatu yllättävän hyvä
vauhdilla. Ohra on puitu Uu-
dellamaalla kokonaan, mutta
Keski-Pohjanmaan sisäosis-
sa on puimatta vielä kolmas-
osa.
Ohrasta saatiin hyvä sato
Etelä- ja Pohjois-Savossa.
Varsinais-Suomessa sato on
keskimääräinen, mutta muu-
alla maassa ohrasato jäi ta-
vanomaista huonommaksi.
Ohra on laadultaan keskimää-
räistä tai keskimääräistä pa-
rempaa suuressa osassa maa-
ta.
Kaura kärsi pahasti kuivuu-
desta. Ainoastaan Varsinais-
Suomessa, Etelä- ja Pohjois-
Savossa ja Pohjois-Karjalas-
sa saatiin keskimääräinen
sato.
Laadultaan kaura on hyvää
Etelä- ja Pohjois-Savossa,
Pohjanmaan rannikkoalueel-
la sekä Kainuussa. Hämees-
sä, Pohjois-Karjalassa ja Ou-
lun alueella laatu on keskin-
kertainen, muualla tavan-
omaista heikompi.
Kevätvehnästä on puitu
suuressa osassa maata jo 90
prosenttia. Monin paikoin
sato jäi keskimääräistä pie-
nemmäksi. Laadultaan kevät-
vehnä on normaalia tai kes-
kimääräistä parempaa lähes
koko maassa.
Perunannosto
alkamassa
Osassa perunakasvustoista
tuleentuminen on alkanut,
mutta osa kasvustoista on
edelleen vihreänä. Vihreissä
kasvustoissa kasvu voi vielä
jatkua syyskuun puoliväliin,
joten sadonlisäystä on vielä
odotettavissa.
Kevätrypsin puinnit ovat
loppusuoralla Varsinais-Suo-
messa, Pirkanmaalla ja Ete-
lä-Karjalassa. Uudellamaalla
ja Pohjois-Savossa on rypsis-
tä puitu puolet. Muualla puin-
nit ovat vasta alussa.
Sokerijuurikas on kärsinyt
kuivuudesta. Viime viikkojen
sadekuurot ovat piristäneet
kasvua, mutta sato on jäämäs-
sä huomattavasti tavanomais-
ta pienemmäksi.
Omenat kypsyneet
viikon etuajassa
Lämpimän kesän ansi-
osta omenat ovat kypsy-
neet reilua viikkoa tavan-
omaista aikaisemmin.
Syyslajikkeita poimitaan
parhaillaan Etelä-Suomes-
sa, ja talvilajikkeiden poi-
minnan ennustetaan alka-
van syyskuun puolivälis-
sä.
Ammattiviljelmillä sato
on normaali.
Sateet ovat parantaneet
vihannesten kasvua. Satoa
on valmistunut aikaisem-
paa runsaammin kukka- ja
parsakaalista, josta ehti
olla pulaa keskikesällä. Vi-
hannesten kasvu on kui-
tenkin edelleen jäljessä ta-
vanomaisesta tahdista.
Uuden lain mukaan so-
vittelupalvelujen organi-
soinnista vastaa lääninhal-
litus siten, että palveluja on
saatavilla läänin kaikissa
osissa. Palvelujen rahoituk-
sesta vastaa valtio.
Rikos- ja riita-asioiden so-
vittelu perustuu vuoden alus-
sa voimaan tulleeseen lakiin
ja huhtikuussa voimaan tul-
leeseen asetukseen.
Sovittelulla tarkoitetaan
maksutonta palvelua, jossa ri-
koksesta epäillylle ja rikok-
sen uhrille järjestetään mah-
dollisuus puolueettomien ja
koulutettujen sovittelijoiden
avulla kohdata toisensa luot-
tamuksellisesti, käsitellä ri-
koksesta sen uhrille aiheutu-
neita haittoja sekä pyrkiä
omatoimisesti sopimaan toi-
menpiteistä niiden hyvittämi-
seksi. Sovittelu edellyttää
osapuolten suostumusta.
Aloitteen sovittelusta voi
tehdä poliisi, syyttäjäviran-
Lääni vastaamaan rikos- ja
riita-asioiden sovittelusta
omainen, muu viranomainen
ja asianosainen itse. Lähisuh-
teisiin liittyvän, väkivaltaa si-
sältävän rikoksen voi ohjata
sovitteluun vain poliisi- tai
syyttäjäviranomainen. Sovit-
telusopimuksella saattaa olla
vaikutusta rikosasian syyte-
harkintaan tai tuomioistuimen
päätökseen.
Länsi-Suomen lääninhalli-
tus on tehnyt Tampereen kau-
pungin kanssa toimeksianto-
sopimuksen sovittelupalvelu-
jen tuottamisesta Pirkanmaan
alueella kesäkuun alusta al-
kaen.
Toimialueena on Pirkan-
maan maakunnan kaikki kun-
nat. Sovittelupalvelut eli so-
vitteluneuvottelut ja tapaami-
set tuotetaan kunnissa, lähellä
asianosaisia.
Syksyn aikana tullaan tar-
kemmin neuvottelemaan Pir-
kanmaan kuntien kanssa tar-
vittavien tilojen käytöstä, asi-
oiden ohjautumisesta sovit-
teluun sekä sovittelutoimin-
nan yhteydenpidosta kunkin
kunnan viranomaisiin.
Länsi-Suomen lääninhalli-
tus ja Pirkanmaan sovittelu-
toimisto järjestävät rikosten
ja eräiden riita-asioiden so-
vittelun aloitustapahtuman
Tampereella tänään. Tarkoi-
tuksena on sopia viranomais-
ten ja sovittelutoiminnassa
mukana olevien välisistä hy-
vistä ja toimivista työkäy-
tännöistä.
Vammalassa on 1997 jär-
jestetty riita- ja rikosasioiden
30 tunnin peruskurssi, jolle
osallistui 20 henkilöä. Kurs-
silla koutuksen saaneita on
edelleen mukana sovittelijoi-
na. Sovitteluja on ollut vuo-
sittain vain muutamia.
Vammalan perusturvalauta-
kunta on viime vuonna päät-
tänyt, että sovittelijoille ei
makseta palkkiota, mutta ku-
lukorvauksena suoritetaan 20
euroa sovittelukerralta. Uu-
den lain mukaan maksuista
huolehtii valtio.
Vammalan kaupunki esit-
tää hallinto-oikeudelle, että
se hylkää Kilpinokankadun
varren asemakaavanmuu-
toksen hyväksymispäätök-
sestä tehdyn valituksen kah-
den perustelukohdan osal-
ta. Asemakaavanmuutos on
uudelleen kaupunginval-
tuuston käsiteltävänä 25.
syyskuuta.
Kaupunginhallitus antoi
maanantaina Vammalan ja
Äetsän ympäristöyhdistys ry:n
valituksen johdosta Hämeen-
linnan hallinto-oikeudelle lau-
sunnon.
Kaupungin mukaan kaavoi-
tuksessa on normaalia, että ta-
voitteet muuttuvat ja tarken-
tuvat kaavaprosessin aikana.
Vuorovaikutteisen kaavapro-
sessin aikana ei voida lähteä
siitä, että tavoitteet säilyisi-
vät muuttumattomina koko
prosessin ajan.
Ympäristöministeriön oh-
jeessa asemakaavan selostuk-
seksi sen sisällysluettelo-oh-
jeessa on suositeltu selostuk-
sessa mainittaviksi erikseen
alkuperäiset ja prosessin ai-
kana syntyneet, esimerkiksi
osallisten aikaansaamat muu-
tokset tavoitteisiin.
Kilpinokankadun asemakaava
tulee vielä valtuustolle
Eräänä valituksen kohtee-
na olevan kaavan tavoitteiden
muuttamisen perusteena mai-
nittu huoli keskustan kerros-
talotonttien riittämätömyydes-
tä ei sinänsä vaadi perusteel-
lisia selvityksiä, kun kaupun-
gin suurimmalta osin kaavo-
jen mukaisena toteutunut kes-
kusta on kooltaan pieni ja to-
teutumattomien kerrostalo-
tonttien havaitseminen mah-
dollista ilman erityistä asian-
tuntemusta ja selvitystä. Se,
että kerrostalotontteja muutet-
taisiin säilyttävällä kaavalla
pientalotonteiksi, aiheuttaa
eittämättä kerrostalotonttiva-
rannon vähenemistä.
Kaupungin mukaan aluei-
den käytön suunnittelulle ja
asemakaavalle maankäyttö- ja
rakennuslaissa asetetut sisäl-
tövaatimukset voivat olla kes-
kenään ristiriitaisia. Valituk-
sessa lainattujen kulttuurihis-
toriallisia arvoja korostavien
sisältövaatimusten lisäksi lain
mukaan on edistettävä yhdys-
kuntarakenteen ja alueiden
käytön taloudellisuutta ja yh-
dyskuntien toimivuutta, lii-
kenteen tarkoituksenmukais-
ta järjestämistä ja niin edel-
leen.
Myös pykälä 54 sisältää ta-
voitteita, jotka toteutuvat pa-
remmin lopullisessa kaavarat-
kaisussa kuin luonnosvaiheen
aineistossa. Päätöksenteossa ei
alueen kulttuurihistoriallisia
arvoja ole vähätelty, vaan toi-
sensuuntaiset tavoitteet on ar-
vostettu tärkeämmiksi tällä
kyseisellä alueella. Samaan ai-
kaan toisaalla kaupungin kes-
kusta-alueella on ollut valmis-
telussa asemakaavoja, joissa
kulttuurihistorialliset arvot
ovat nousseet päätöksenteos-
sa ratkaisevaan asemaan.
Kilpinokankadun varren
asemakaavanmuutos on uu-
delleen kaupunginvaltuuston
käsiteltävänä 25. syyskuuta.
Kaupunginhallituksen päätös-
ehdotuksesta ilmenee, että va-
lituksessa esitetty väite me-
nettelyvirheestä myönnetään
oikeaksi. Sen vuoksi kaupun-
ginvaltuustolle esitetään vali-
tuksen alaisen päätöksen pois-
tamista hallintolain mukaises-
ti.
Vammalan kaupungin mu-
kaan virheellisesti antamatta
jäänyt perusteltu vastaus on
sittemmin annettu muistutuk-
sen tekijälle ja kaavaa esite-
tään uudelleen valtuuston hy-
väksyttäväksi. Kaupunki toi-
mittaa valtuuston uuden pää-
töksen hallinto-oikeudelle tie-
doksi heti, kun se on tehty.