Page 13 - Alueviesti_36_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko syyskuun 6. 2006

Viime viikot ovat tarjon-

neet urheilunaisille ja -mie-

hille katkeraa luettavaa.

Kuulamies jäi kiinni liian

väkevästä ravinnosta, jon-

ka vastapainoksi kyllä

moukarimies sai vihdoin-

kin isommissa kisoissa toi-

mitettua lekansa tarvitta-

van kauaksi heittoringistä.

Sanotaan, että kaikkia il-

miöitä ympärillämme tu-

lee katsella historian va-

lossa. Valaistaan siis ensik-

si kuulantyöntö. Ja lyhdyk-

si urheilumies Tahko Pih-

kala ja hänen oppaansa liki

90 vuoden takaa. Tahko

sanoo, että erityisesti kuu-

lantyönnössä taito on voi-

maa tärkeämpi. Mainiten,

että aikansa tunnetut voi-

mamiehet, painijat Böhling

ja Siltala työntelivät par-

haassa painikunnossaan

kuulaa vain 9 metriä. Kuu-

lakehässä ei siis jyllää voi-

ma vaan taito.

Kuula on henkistä laa-

tua oleva taitotehtävä.

Moni kunnioittaa liikaa

kuulan painoa. ”Kitupiik-

kikin käsittelee 7 kg:n mat-

kalaukkua kuin höyhentä,

mutta käy samanpainoi-

seen kuulaan käsiksi kun-

nioittavasti kuin lyijylei-

viskään”, todistaa Tahko.

Ja lisää, että onnella on sii-

nä ratkaiseva osuus, väki-

sin yrittäminen ei juuri

koskaan onnistu. Minun

käsittääkseni myös tyttöys-

tävän hankinnassa on sa-

moja piirteitä.

Kuulantyöntäjän sopii

harjoittaa myös jalkapalloa

ja nyrkkipallon pieksentää.

Paini on hänelle myrkkyä.

Hiljainen hiihtely ja voi-

mistelun sauvaliikkeet ovat

hyviä harjoituskeinoja.

Yksitoikkoinen, hauista

kasvattava painonnosto on

turmiollista mutta nosto-

heiluttelu kyllä sopii.

Näillä eväillä jos Tiisa-

noja ja moni muukin suo-

malainen kuulamies olisi

kuntonsa rakentanut, niin

seisoisipa puhtaalla omal-

latunnolla Maamme-laulua

kuuntelemassa edelleen-

kin.

v v v

Moukarihäkin liepeiltä

kaikuvat reippaat huudot

merkiksi siitä, että leka on

saatettu matkaan. Äänila-

jeja ovat nykyään myös

muutkin heitot eli keihäs

ja kiekko, jopa kuulakin.

Tahko sanoo, että mou-

karinheitto vaatii sangen

Timo Roos:

laajan ja joko aivan tyhjän

alueen taikka huomaavai-

sen katsojakunnan.

Pekka Tiilikainenkin jo

aikoinaan oli huolissaan

siitä, ettei Ruotsi-maaotte-

lussa katsomoon singonnut

moukari vain osunut suo-

malaiseen. Moukaria ei saa

heittää äänettömästä pääs-

tä kentällä, missä muita

ihmisiä liikkuu ja häärää

omiin tehtäviinsä syventy-

neinä, sanoo Tahko. Yalen

yliopistossaAmerikassa jo

sata vuotta sitten opetet-

tiin, että moukarinheittäjän

on pyörähdykset aloittaes-

saan ruvettava karjumaan

ja kiljumaan, minkä kur-

kusta lähtee, jotta väki ken-

tällä tietää olla varuillaan.

Kasvanut huudon määrä

johtuu nyt siitä, että pyö-

rähdyksiä on 1-2 enemmän

kuin sata vuotta sitten.

v v v

Varottaminen on siis

syynä myös keihään- ja

kiekonheittäjien iloiseen

mylvintään välineen olles-

sa vielä ilmassa. Mikäpä

on viehättävämpää kuulta-

vaa tv:n välityksellä koti-

katsomossakin kuin vaik-

kapa poliisi Taina Kolkka-

lan naisellinen kirkaisu.

Itä-blokin maiden eräiden

amatsonien huuto taisi

monelle tosin tuoda mie-

leen anoppinsa. Kuula-

miesten huudot enteilevät

sitä, että lähivuosikymme-

ninä työnnöt alkavat pituu-

deltaan olla jo muulle ken-

tälle vaarallisia. Hyvä siis,

että jo nyt käyttävät ään-

tään hekin.

v v v

Väki urheilukatsomois-

sa tuppaa vähenemään.

Yksi keino katsojain pa-

lauttamiseksi olisi äänen-

käytön voimakas lisäämi-

nen. Mikäpä esim. paini-

tai nyrkkeilyottelussa kuu-

lostaisi hienommalta kuin

onnistuneen selätyksen tai

iskun tehneen ottelijan rai-

kas Tarzan-huuto.

Vastustajan masentami-

seksi se olisi myös paikal-

laan. Shakkipelissä onnis-

tuneen siirron voisi myös

palkita reippaalla karjaisul-

la. Uintipuolelle en huu-

toa suosittele kuin uima-

hyppääjille ja selkäuima-

reille.

Niin että näillä ohjeilla

nyt sitten jalon urheilum-

me tasoa nostamaan!

Asiallisuutta

urheiluvalmennukseen!

Tekes sijoitti 269 mil-

joonaa euroa yritysten,

yliopistojen, korkea-

koulujen ja tutkimus-lai-

tosten tutkimus- ja ke-

hitysprojekteihin alku-

vuonna 2006. Liiketoi-

mintaosaamisen ja pal-

velujen kehittämiseksi

Tekes käynnisti näihin

pureutuvat teknologia-

ohjelmat. Innovaatiotoi-

minnan vaikutuksista

kansantalouteen valmis-

tui laaja selvitys.

Tekes kokosi alkuvuon-

na laajan selvityksen in-

novaatiotoiminnan merki-

tyksestä ja tutkimus- ja ke-

hitystyön vaikutuksista.

Selvitys osoittaa, miten

tärkeitä innovaatiotoimin-

ta ja tutkimus- ja kehitys-

työ ovat kansantaloudelle

ja hyvinvoinnille.

Innovaatiotoiminnan

välittömät vaikutukset nä-

kyvät uusina yrityksinä,

liiketoiminta-alueina ja

palveluina, yritysten kas-

vuna ja kansainvälistymi-

senä sekä tuottavuuden

kasvuna.

Vaikutukset kansantalo-

uteen ja yhteiskuntaan il-

menevät lisääntyvänä vau-

rautena, alueiden elinvoi-

maisuutena sekä hyvänä

työllisyytenä, ympäristö-

nä, terveytenä ja turvalli-

suutena ja sosiaalisena hy-

vinvointina.

Hyvästä talouskehityk-

sestä huolimatta yritysten

tutkimus- ja kehitysinves-

tointien kasvu näyttää ole-

van hiipumassa. Tämän

vuoksi innovaatiotoimin-

nan julkisten kannusteiden

vahvistaminen on erityi-

sen tärkeää.

Lukuisat tutkimukset

osoittavat, että julkinen

tutkimus- ja kehitysrahoi-

tus lisää yritysten tutki-

mus- ja kehitysinvestoin-

teja.

Pirkanmaalla

edelleen

myönteinen vire

Pirkanmaa oli Uuden-

maan jälkeen toiseksi suu-

rin Tekesin rahoituksen

saaja tammi-kesäkuussa

2006.

Tekesin myöntämä ko-

konaisrahoitus Pirkan-

maalle oli 51,8 miljoonaa

euroa, josta tutkimusrahoi-

tuksen osuus oli 29,9 ja

yritysrahoituksen osuus

21,9 miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehitys-

projektien kokonaismäärä

oli 157, näistä tutkimus-

projekteja oli 60 ja yritys-

projekteja 97. Rahoituksen

osuus on pysynyt suunnil-

leen samana verrattuna

viime vuoden vastaavaan

aikaan.

Innovaatio-

ympäristö

siistiksi

Pirkanmaan TE-keskuk-

sen teknologian kehittä-

misosasto on tehnyt aloit-

teen pirkanmaalaisen in-

novaatioympäristön kehit-

tämiseksi.

-Mandaatti-lautakuntien

sijaan tarvitsemme ryh-

män, jossa on "hyviä tyyp-

pejä” tekemässä työlistaa

innovaatioympäristön ke-

hittämistoimista – ja en-

nen kaikkea toteuttamas-

sa sitä, toteaa hankkeen

Pirkanmaa toiseksi

suurin Tekesin

rahoituksen saaja

isä, osastopäällikkö Ken-

neth Nyholm.

Hankkeen ydinryhmää

ollaan parasta aikaa ko-

koamassa ja toiminta on

pääsemässä hyvään vauh-

tiin.

-Campsien osallistujien

on oltava valmiita tarpeen

tullen vaikka organisoi-

maan mielenosoituksia

Keskustorille, ellei rele-

vantteihin asioihin muuten

saada muutoksia, jatkaa

Nyholm.

Hankkeeseen sisältyy

myös ajatus globaalilla ta-

solla hyvin toimivien rat-

kaisujen benchmarkkaa-

misesta ja yhteyksien luo-

misesta muihin elinvoi-

maisiin innovaatiokeskit-

tymiin.

Tampereen kaupungin

elinkeinojohtaja Eero Ot-

tila pitää hanketta tärkeä-

nä.

-Pirkanmaalla on synty-

nyt ajatus aktivoida seu-

tukunnan kehittämiseen

henkisiä resursseja siten,

että kehitysajatteluun alt-

tiita voimia yhdistetään

Pirkanmaan Innovation

Camps -hankkeen alle.

-Ajatus tuntuu kiehto-

valta – se ei ole keneltä-

kään pois ja onnistuessaan

se voi tuoda arvokkaan li-

sän innovoinnin haasteel-

liseen maailmaan. Tampe-

reen kaupungin elinkeino-

johtajana hanketta voi ter-

vehtiä vain tyydytyksellä.

Erityisen hienoa on voi-

mavarojen löytyminen täl-

laiseen toimintaan. Hank-

keen kokoonjuoksijat ovat

ideoineet toteuttamiskel-

poisen hankkeen, Ottila

lisää.

Tekes kannustaa -

ideoista

liiketoimintaa

Tamm i - k e s ä k u u s s a

2006 Tekesiltä haettiin

kaikkiaan 461 miljoonan

euron rahoitusta 1666 tut-

kimus- ja kehitysprojek-

tiin.

Yritykset hakivat 280

miljoonaa euron rahoitus-

ta, mikä oli 20 prosenttia

enemmän kuin alkuvuon-

na 2005.

Tammi-kesäkuussa Te-

kes päätti rahoittaa 1233

yritysten, yliopistojen,

korkeakoulujen ja tutki-

muslaitosten tutkimus- ja

kehitysprojektia yhteensä

269 miljoonalla eurolla.

Päätöksillä Tekes sitoi

noin 60 prosenttia vuon-

na 2006 käytettävissä ole-

vista rahoitusvaltuuksista.

Yrityksille tehdyt rahoi-

tuspäätökset kohdistuivat

761 yritykselle, joista yli

330 oli Tekesille uusia asi-

akkaita. Lähes puolet asi-

akasyrityksistä oli alle 10

henkeä työllistäviä mikro-

yrityksiä, yli 80 prosent-

tia pk-yrityksiä ja noin 20

prosenttia alkavia yrityk-

siä.

Liiketoimintaosaamisen

ja palvelujen kehittämisen

merkitys korostui.

Tätä varten Tekes käyn-

nisti vuoden 2006 alussa

Liito – Uudistuva liiketoi-

minta ja johtaminen sekä

Serve – Innovatiiviset pal-

velut -teknologiaohjelmat,

joiden tutkimus- ja kehi-

tysprojekteja Tekes rahoit-

ti alkuvuonna yhteensä lä-

hes 11 miljoonalla eurol-

la.

Valtakunnallista yrittäjä-

päivää juhlittiin eilen. Hel-

singissä Kampin aukiolla pal-

jastettiin Suomalaisen Yrit-

täjän patsas, mutta myös

Vammalassa vietettiin juh-

lallisuuksia, kunVammaskos-

ken sillan pohjoispuolella

sijaitsevan yrittäjätammen

laatta paljastettiin.

Tilaisuudessa olivat läsnä

kaupunginjohtaja Paavo Salli,

Vammalan Yrittäjien kunnia-

puheenjohtajaAaro Tuominen,

sihteeri Heikki Rantala sekä

hallituksen jäsenet Antti Joki-

nen ja Sauli Laakso. Kaupun-

ginjohtaja palasi ajassa taak-

sepäin vuoteen 1965, jolloin

Vammalasta tuli kaupunki ja

yrittäjätammi istutettiin.

Yrittäjätammen

laatta paljastettiin

-Tämän puun istuttamista on

käsitelty Vammalan kauppa-

lanhallituksessa 20.11.1964,

jolloin käsiteltävänä oli luvan

myöntäminen

Vammalan

Lions Clubille puun istuttami-

seksi kaupungiksitulon muis-

toksi, hän kertoi puheenvuo-

rossaan. Klubi sai luvan istut-

taa puun Aittalahdenpuistoon.

Kokouksen kestäessä jäsen

Aaro Tuominen ilmoitti, että

Vammalan seudun yksityisyrit-

täjät ry on päättänyt pyytää

vastaavanlaista lupaa. Kauppa-

hallitus päätti hyväksyä puun

istuttamisluvan myös tälle yh-

distykselle kauppalan pohjoi-

selle alueelle.

-Tammi oli metrin korkui-

nen, kun se haettiin Kaanaasta

tuolta Raision takapuolelta,

muisteli kunniapuheenjohtaja

ja tammen ”isä” Aaro Tuomi-

nen.

-Kyllä se vaan on 40 vuo-

den aikana levinnyt komeasti,

tuumivat miehet. Heikki Ran-

tala käytti tilaisuudessa toisen

puheenvuoron, jossa hän muis-

tutti yrittäjien ja kaupungin tar-

vitsevan toisiaan toimiakseen.

-Yrittäjät tarvitsevat kaupun-

kia ja päinvastoin. Me tarjo-

amme paikallisia palveluja,

joita kaupunki käyttää. Yrittä-

jät ovat patsaansa ansainneet,

Rantala kiteytti. Aaro Tuomi-

nen kiinnitti huomionsa tam-

men komeasti haaroittuneeseen

oksistoon.

-Haarat kuvaavat yrittäjiä,

joita on pitkin Vammalan kau-

punkia.

Vammalan Yrittäjiä tilaisuudessa edustivat hallituksen jäsenet Antti Jokinen (vas.), Sauli

Laakso, sihteeri Heikki Rantala ja kunniapuheenjohtaja Aaro Tuominen (oik.). Paavo Salli

palasi puheessaan Vammalan kaupungiksituloon.

Yrittäjätammen lahjoitti aikanaan kaupungin pohjoispuolelle Vammalan Yrittäjät ry.

Vammalan kaupungin-

hallitus päätti maanantaina

sivistyslautakunnan ehdo-

tuksen mukaisesti perustaa

erityisopettajan viran ja lak-

kauttaa yhden avoinna ole-

van luokanopettajan viran

syyskuun alusta alkaen.

Erityisopettajan virka Vammalaan

Perusopetuslaissa tarkoite-

tun erityisopetuksen antami-

seksi myös perusopetuksen

vuosiluokilla 7–9 Sylvään kou-

lussa tarvitaan neljäs erityis-

opettajan virka.

Virkaan on saatavissa virka-

kelpoisuuden omaava luokan-

opettajan virassa vakinai-

sesti oleva opettaja.

Erityisopettajan viran pe-

rustaminen ei aiheuta lisä-

kustannuksia, kun samalla

voidaan lakkauttaa yksi luo-

kanopettajan virka.

Page 14

Page 12

1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32