Page 10 - Alueviesti_36_2006

Keskiviikko syyskuun 6. 2006 10
Kansaneläkkeisiin tulee
syyskuussa tasokorotus,
jonka suuruus on viisi
euroa kuukaudessa. Ko-
rotuksen saa ilman hake-
mista lähes 660 000 elä-
keläistä, joille maksetaan
kansaneläkettä.
Eduskunta hyväksyi ta-
sokorotusta koskevan hal-
lituksen esityksen loka-
kuussa 2005. Kansaneläk-
keen korotus on hieman pie-
nempi, jos eläkettä makse-
taan alennettuna ulkomail-
la asutun ajan tai vanhuus-
eläkkeen varhentamisen ta-
kia.
Nettoeläke kasvaa myös
niillä työeläkkeensaajilla,
jotka eivät saa kansanelä-
kettä, mutta ovat verotuk-
sessa oikeutettuja eläketu-
lovähennykseen. Arviolta
yli 900 000 eläkkeensaajan
nettotulot kasvavat tänä
vuonna.
Viiden euron kuukausi-
korotuksen saavat ilman ha-
kemusta myös ne lesket,
joille maksetaan Kelasta
leskeneläkkeen täydennys-
määrää. Korotus tehdään
myös maahanmuuttajan eri-
tyistukeen, pitkäaikaistyöt-
tömän eläketuen kansanelä-
keosuuteen sekä Melan
maksamiin luopumistuen
täydennysosaan ja sukupol-
venvaihdoseläkkeen täy-
dennysosaan.
Myös sotilasavustuksen
perusavustuksen määrä
Kansaneläkkeisiin
viiden euron korotus
nousee viisi euroa ja yli-
määräisen rintamalisän
enimmäismäärä 2,25 euroa
kuukaudessa.
Kansaneläkkeen täysi
määrä on syyskuusta alka-
en 515,86 euroa yksinäisel-
le 1. kuntaryhmässä ja 2.
kuntaryhmässä 494,91 eu-
roa kuukaudessa.
Naimisissa tai avoliitos-
sa olevalle määrä on hie-
man pienempi 455,34 ja
437,50 euroa kuukaudessa.
Täyden kansaneläkkeen voi
saada, jos henkilön muut
eläkkeet ovat enintään
47,29 euroa kuukaudessa.
Tätä suuremmilla eläketu-
loilla kansaneläke pienenee
tai siihen ei ole lainkaan oi-
keutta.
Tasokorotuksen takia
nousevat pienimpään kan-
saneläkkeeseen oikeuttavat
tulorajat 10 eurolla noin
899-1056 euroon kuukau-
dessa. Sen johdosta arviol-
ta noin 3 000 työeläkkeen
saajaa voi saada pienen kan-
saneläkkeen syyskuusta al-
kaen.
Kela selvittää syksyn ai-
kana ne työeläkkeen saajat,
joilla Suomesta maksettu-
jen työeläkkeiden perusteel-
la olisi oikeus saada kan-
saneläkettä. Heihin otetaan
yhteyttä ja lähetetään hake-
muslomake kotiin. Ulko-
mailta eläketuloja saavat
voivat itse tarkistaa Kelas-
ta oikeutensa kansaneläk-
keeseen.
Suomen ensimmäisen
hoivabarometrin mukaan
noin 70 prosenttia kunta-
päättäjistä uskoo kuntansa
ulkoistavan vanhusten asu-
mispalveluita seuraavan vii-
den vuoden aikana yksityi-
sille yrityksille.
Tällä hetkellä palveluita ul-
koistaneita on reilu puolet.
Barometrin teetti elokuussa
Medivire Hoiva Oy ja siihen
vastasi 374 päättäjää.
Vanhusten asumispalvelui-
den ulkoistusten kasvu 20
prosenttiyksiköllä voisi tar-
koittaa noin 90 miljoonaa
euroa.
Tällä hetkellä yritysten ja
järjestöjen palvelutalojen ja
ryhmäkotien markkinoiden
arvo yksityissektorilla on 450
miljoonaa euroa.
Barometrin tulosten mu-
kaan myös ulkoistaminen
muihin kuntiin kasvaa. Nyt
muihin kuntiin asumispalve-
lujaan sanoo ulkoistaneensa
kuusi prosenttia vastaajista.
Jatkossa muihin kuntiin ai-
koo ulkoistaa 14 prosenttia
vastaajista.
Kyselyyn vastanneista 95
prosenttia ilmoitti, että oma
kunnallinen vanhustenhuolto
osallistuu palvelujen toteu-
tukseen, ja 65 prosenttia, että
palveluja toteutetaan omais-
hoidon kautta.
Vastaajilla oli mahdollisuus
valita monta eri vaihtoehtoa
siitä, millä tavalla he arvioi-
vat vanhustenhuollon järjes-
tyvän kunnassaan tulevaisuu-
dessa.
Oman kunnallisen vanhus-
tenhuollon arvioidaan osallis-
tuvan asumispalveluiden to-
teutukseen hieman aiempaa
vähemmän, mutta omaishoi-
don osuuden uskotaan nou-
sevan jonkin verran. Sa-
malla 27 prosenttia vastaajis-
ta arvioi, että kunnan nykyi-
sin itse tuottamien palvelui-
den ulkoistaminen on toden-
näköistä tai melko todennä-
köistä.
Kustannustehokkuus
ulkoistamisen syynä
Lähes puolet vastaajista us-
koi vanhusten asumispalve-
luasiakkaiden määrän kasva-
van viiden vuoden kuluessa
5-10 prosenttia ja reilu nel-
jännes uskoi sitä suurempaan
kasvuun. Vajaa 30 prosenttia
arvioi kasvun jäävän alle vii-
den prosentin.
Suurimpina syinä yksityi-
sen palveluntuottajan käyt-
töön kuntapäättäjät mainitsi-
vat kustannustehokkuuden eli
sen, ettei kunnan omaa pää-
omaa sidota kiinteistöihin,
sekä sen, että saadaan vertai-
lukohta kunnan omalle pal-
velutuotannolle.
Työvoimapulan mainitsi
syyksi ainoastaan kolme pro-
senttia.
Päättäjien mielestä oman
kunnan asukas voidaan sijoit-
taa lähikuntiin jopa mieluum-
min kuin omaan kuntaan.
Sijoituksen kauemmas kuin
lähikuntiin hyväksyy erittäin
harva.
Barometrin tuloksissa
maantieteelliseti muusta
maasta poikkeaa selvimmin
Itä-Suomi. Siellä tällä hetkel-
lä yksityiselle yritykselle ul-
koistettuja palveluja käyttää
55 prosenttia, mutta viiden
vuoden kuluessa näin uskoo
tekevänsä 80 prosenttia itä-
suomalaisista päättäjistä.
Palveluntuottajien ominai-
suuksista kuntapäättäjät pitä-
vät tärkeinä sovituissa kus-
tannuksissa pysymistä, laatu-
järjestelmää, henkilökunnan
ammattitaitoa, asiakkaan tur-
vallisuutta, raportointia ja las-
kutuksen toimivuutta. Vä-
hemmän merkitystä on pal-
veluntuottajan koolla ja re-
sursseilla, palveluvalikoimal-
la sekä paikallisuudella.
Pirkanmaan Osuuskau-
pan liikevaihto on kehitty-
nyt alkuvuoden aikana
suunnitelmien mukaisesti.
Pirkanmaan Osuuskaupan
konsernin liikevaihto vuo-
den alusta kesäkuun lop-
puun oli 205,5 miljoonaa
euroa, jossa on lisäystä
edelliseen vuoteen 27,1
miljoonaa euroa eli 15,2
prosenttia.
Osuuskaupan liikevaihdon
kasvu on ollut alan kasvua
suurempi. Tilastokeskuksen
ennakkotietojen mukaan vuo-
den 2006 tammi-toukokuus-
sa koko vähittäiskaupan lii-
kevaihto kasvoi 5,6 prosent-
tia verrattuna edelliseen vuo-
teen.
Pirkanmaan Osuuskaupan
liikevaihdon kasvuun vaikut-
tivat kaikkien kolmen toimi-
alan päivittäis- ja käyttötava-
rakaupan, ravintolakaupan ja
ABC-liiketoiminnan myyn-
nin hyvä kehitys sekä asia-
kasomistajamäärän kehitys.
Koko vuoden osalta liike-
vaihdon ennakoidaan kehit-
tyvän edelleen hyvällä kas-
vulla.
Konsernin toiminnan tulos
(ylijäämä ennen satunnaisia
eriä ja veroja) tammi-kesä-
kuulta oli 8,9 miljoonaa eu-
roa. Toiminnan tulos kasvoi
edellisen vuoden vastaavas-
ta ajankohdasta 2,0 miljoo-
naa euroa. Tuloskehitykseen
vaikuttivat hyvä myynnin
kasvu ja kustannustehokkuu-
den parantuminen. Liikeyli-
jäämä kasvoi 1,9 miljoonaa
euroa.
Pirkanmaan Osuuskaupan
toiminnan tuloksen odotetaan
koko vuodelta 2006 olevan
Pirkanmaan Osuuskauppa
kasvatti alkuvuonna liikevaihtoaan
vuoden 2005 tuloksen tasol-
la.
Uusia toimipaikkoja eri
puolille Pirkanmaata
Pirkanmaan Osuuskauppa
investoi tammi-kesäkuussa
yhteensä 12,2 miljoonaa eu-
roa palveluverkoston kehittä-
miseen. Lisäystä on 1,5 mil-
joonaa euroa edellisestä vuo-
desta.
Alkuvuoden investoinneis-
ta suurimmat olivat S-market
Viialan uuden liikekiinteistön
rakentaminen ja kalustami-
nen, S-market Ylöjärven lii-
kekiinteistön rakentaminen ja
Orivedellä kiinteistöyhtiön
osakkeiden ostaminen.
Lisäksi ostettiin neljä Spar-
kauppaa, jotka uudistettiin
osuuskaupan toimintamallin
mukaisiksi myymälöiksi.
Kangasalla Spar-kauppa uu-
distettiin S-marketiksi ja
Tampereen Annalassa, Val-
keakoskella sekä Ylöjärvellä
Sale-lähimyymälöiksi.
Virroilta ostettiin liiketont-
ti, ja ABC Toijalan yhteyteen
ostettiin lisätontti.
Tampereen Sokoksen pe-
ruskorjaus ja kalustouudis-
tukset käynnistettiin.
Tampereen Hämeenkadul-
le avattiin Coffee House ja
New York -ravintolat. Lisäk-
si monissa toimipaikoissa
tehtiin asiakaspalvelua paran-
tavia uudistustöitä.
Asiakasomistajia
yli 100 000
Pirkanmaan Osuuskaupal-
la oli kesäkuun lopussa yh-
teensä 102 840 asiakasomis-
tajaa. Pirkanmaalaisista talo-
uksista yli 46 prosenttia on
osuuskaupan jäseniä.
Alkuvuoden aikana liittyi
6 354 uutta jäsentä, keski-
määrin yli tuhat kuukaudes-
sa. Koko S-ryhmässä asiakas-
omistajia on yli 1,5 miljoo-
naa.
Bonusmyynti asiakasomis-
tajille kasvoi alkuvuoden ai-
kana 18,8 prosenttia.
Bonusmyynnin osuus ko-
konaismyynnistä oli 78,6 pro-
senttia.
Asiakasomistajat saivat al-
kuvuoden aikana Bonusta 7,6
miljoonaa euroa, jossa on
kasvua edelliseen vuoteen 1,3
miljoonaa euroa eli 20 pro-
senttia.
Lisäksi asiakasomistajille
maksettiin osuuspääoman si-
joituksista osuuspääoman
korkoa seitsemän prosenttia
eli yhteensä yli 0,6 miljoo-
naa euroa ja ylijäämän palau-
tusta 0,6 prosenttia asiakas-
omistajien vuonna 2005 Pir-
kanmaan Osuuskaupan toimi-
paikoista tekemien ostojen
määrästä eli yhteensä 1,9 mil-
joonaa euroa.
Osuuskaupan hyvä myyn-
nin kehitys ja merkittävät in-
vestoinnit toimipaikkaver-
kostoon kasvattivat sen hen-
kilöstömäärää alkuvuoden
aikana.
Osuuskaupan henkilöstön
määrä kesäkuun lopussa oli
2 149, jossa oli kasvua 277.
Lisäksi osuuskauppa työllis-
ti kesän aikana noin 300 ke-
sätyöntekijää ja 200 yläaste-
/lukioikäistä nuorta, jotka tu-
tustuivat työelämään.
Pirkanmaan Osuuskauppa
on Pirkanmaan kuudenneksi
suurin yritys henkilöstömää-
rällä mitattuna.
Satakunnan Yrittäjät
ry. vaatii lausunnossaan
maakuntasuunnitelmaan
2007 – 2010 voimak-
kaampia toimia osaavan
työvoiman saatavuuden
varmistamiseksi ja toisen
asteen ammatillisen
koulutuksen tehostami-
seksi.
Maakunnan ja yritysten
kasvun suurimpana uhka-
na on ammattitaitoisen
työvoiman saatavuus ja
riittävyys. Jo tällä hetkel-
lä etenkin terveydenhuol-
lon, rakentamisen ja teol-
lisuuden toimialoilla on
pulaa ammattitaitoisesta
työvoimasta. Palvelusek-
torin kasvaessa tilanne käy
entistä vaikeammaksi. Yri-
tysten näkökulmasta tilan-
ne johtaa kilpailukyvyn
heikkenemiseen ja kasvu-
mahdollisuuden pysähty-
miseen.
Satakunnan Yrittäjien
mielestä toisen asteen am-
matillisen koulutuksen
osalta maakuntaohjelmaan
tulee kirjata tarkemmin ta-
voitteet ja toimenpiteet.
Toisen asteen ammatilli-
sella koulutuksella on suu-
ri merkitys ammattitaitoi-
sen työvoiman saatavuu-
den kannalta. Alueellises-
ti kattava, hyvin organi-
soitu ja resursseiltaan riit-
tävä koulutusorganisaatio
kykenee vastaamaan sata-
kuntalaisten yritysten työ-
voimatarpeeseen nyt ja tu-
levaisuudessa.
Ammatillisen koulutuk-
sen tukemiseksi ja kehit-
tämiseksi mm. opinto-oh-
Yrittäjät huolissaan
ammattitaitoisen
työvoimasta
jaajien peruskoulutukseen
tulee sisällyttää enemmän
käytännön perehdytystä
ammatilliseen koulutuk-
seen. Ammatillisten ja lu-
kiokoulutuksen yhteistyö-
tä tulee lisätä ja kaksois-
tutkinnon suorittamismah-
dollisuuksia on lisättävä.
Osa ammatillisesta koulu-
tuksesta tulee moduloida
niin, että opiskelijalla on
mahdollisuus suorittaa
esim. vuodessa tutkinto,
jonka avulla hän saa työ-
elämän perusvalmiudet.
Pyrittäessä korkeatasoi-
seen innovaatio- ja osaa-
misjärjestelmään on kou-
lutuksen organisaatioiden
merkittävästi lisättävä yh-
teistyötään elinkeinoelä-
män ja yritysten kanssa.
Yhteystyön lisäämiseksi
on varattava riittävät re-
surssit ja varmistettava
mm. taloudellisia voima-
varoja yritysyhteistyöhön.
Työssäoppimiseen ja am-
mattiosaamisen näyttöihin
tulee varata rahoitusta eri-
tyisesti pienyrityksille,
joille syntyy merkittäviä
kustannuksia työpaikalla
oppimisen toteuttamiseen.
Ammatillisena lisäkou-
lutuksena toteutettavan
oppisopimuskoulutuksen
kiintiöitä ja resursseja tu-
lee voimakkaasti lisätä.
Tämä koulutusmuoto on
hyvä tapa saada yrityksiin
osaavaa ja motivoitunutta
henkilöstöä.
Oppisopimus on kan-
nustava myös työntekijän
näkökulmasta: opiskelun
ohella saa ammattitaidon
työhön.
Pitkäaikaisen selkäki-
vun taustalla saattaa olla
myös selkärankareuma.
Se on tyypillisesti nuor-
ten aikuisten tulehduk-
sellinen sairaus, joka voi
oireilla vuosia ennen sai-
rauden toteamista. Ke-
säkuussa tehdyn selvi-
tyksen mukaan suoma-
laisista noin viisi pro-
senttia tietää selkäran-
kareumasta enemmän
kuin pelkän sairauden
nimen.
Hoidosta vastaajilla oli
puolestaan kohtuullisen
hyvät tiedot, koska ne yh-
distettiin paremmin tunne-
tun nivelreuman hoitoon.
Selkäkipu on tavallisim-
pia lääkärissä käynnin syi-
tä. Joka viides suomalai-
nen kipuilee aika ajoin se-
lästään. Kipujen syyt vaih-
televat ja taustalta voi löy-
tyä esimerkiksi tulehdus,
murtuma, huono työasen-
to tai jopa syövän etäis-
pesäke. Alle 40-vuotiailla
saattaa jatkuvan selkäki-
vun taustalla olla myös
esimerkiksi selkäranka-
reuma.
Selkärankareuman to-
teaminen saattaa viivästyä
keskimäärin 5-10 vuotta
oireiden alusta, koska
muista syistä johtuvat sel-
käkivut ovat yleisempiä.
Selkärankareuma
on tuttu sairaus
vain harvoille
Vanhusten asumispalveluiden
ulkoistaminen lisääntyy
Kuntapäättäjät Suomen ensimmäisessä hoivabarometrissa
Erityisesti naisilla, joiden
oireet ovat lievempiä, ei
useinkaan osata epäillä
selkärankareumaa. Terve-
yskeskuksissa olisi tärke-
ää muistaa selkärankareu-
man mahdollisuus selkä-
kipuja diagnosoitaessa.
Kyselyyn vastanneet
osasivat nimetä tavallisim-
min kipulääkkeet, kortiso-
nin ja liikunnan selkäran-
kareuman hoitomuodoik-
si.
Tutkimuksen toteutti
kesäkuussa 2006 Abbott
Oy:n toimeksiannosta
viestintätoimisto Pohjois-
ranta Oy. Vastaajat edus-
tivat suomalaista väestöä.
Tutkimukseen vastasi 729
TNS-gallupin Suomi-ka-
navan käyttäjää.
Abbott on yksi maail-
man johtavista terveyden-
hoitoalan yrityksistä. Ab-
bott toimii yli 130 maassa
työllistäen yli 60 00 ter-
veydenhuollon ammatti-
laista.
Abbott Oy on maail-
manlaajuisen Abbottin
suomalainen tytäryhtiö,
joka toimii lääkkeiden,
kliinisten ravintovalmis-
teiden, sairaalatarvikkei-
den, laboratoriolaitteiden
ja - tarvikkeiden sekä ve-
rensokerimittareiden ja
mittaliuskojen maahantuo-
jana.
Kuntaliiton mukaan
kuntien kannalta on
myönteistä, että hallituk-
sen budjettiesitys vahvis-
taa kuntataloutta jonkin
verran.Valtion kuntapoli-
tiikkaa on selkiytettävä
tavoitteena kuntien tehtä-
vien ja tulojen tasapaino.
Valtion ja kuntien kustan-
nusjakovelan viimeisen erän
maksaminen vuotta aiottua
aiemmin on tärkeää. Velan
kuittaaminen valtion ottaes-
sa vastuulleen osan nyt kun-
nallisverotukseen kohdentu-
vista ansiotulonvähennyk-
sistä vaikuttaa myönteisesti
kuntatalouteen.
Kuntatalous vahvistunee
jossain määrin ensi vuonna
verrattuna viime ja tähän
vuoteen. Tänä vuonna kun-
tien rahoitusasema on ollut
erittäin heikko.
Kuntatalouden vahvistu-
minen on kuitenkin äärim-
mäisen herkkä ja edellyttää
menojen kasvunmerkittävää
hidastumista. Myönteinen
verotulokehitys on keskei-
sin syy kuntatalouden vah-
vistumiseen.
Myönteisestä kehitykses-
tä huolimatta kuntatalouden
velkaantuminen jatkuu tänä
vuonna, koska yhteenlaske-
tut vuosikatteet jäävät net-
toinvestointeja pienemmäk-
si. On välttämätöntä, ettei
kuntien tehtäviä lähivuosi-
na lisätä, ellei tehtäviin saa-
da täyttä rahoitusta.
Kuntien väliset talouserot
pysyvät budjettiehdotuksen
toteutuessa huomattavan
suurina. Joukko kuntia on
jo kestämättömässä talous-
tilanteessa.
Harkinnanvaraisten rahoi-
tusten alasajoa ei tässä ti-
lanteessa voi toteuttaa. Har-
Kuntatalous
vahvistuu
lievästi
kinnanvaraiset avustukset
ovat tärkeitä vaikeuksissa
olevien kuntien talouden ta-
sapainottamisessa. Siksi ra-
hoitusavustuksia tulee nos-
taa viime vuoden tasolle.
Nyt esitetty määräraha ei
ole liiton mukaan riittävä.
Jo tämän vuoden harkinnan-
varaisia rahoitusavustuksia
on korotettava syksyn lisä-
budjetissa viime vuoden 40
miljoonan euron tasolle.
Budjettiehdotuksen mu-
kaan sosiaali- ja terveyden-
huollon asiakasmaksu-uu-
distus ei etene. Kyseessä oli-
si välttämätön maksujen jäl-
keenjääneisyyden tarkistus
sekä maksujen sitominen
vastaisuudessa alan kustan-
nustason kehitykseen. Yk-
sinomaan tasotarkistus hel-
pottaisi kuntia palvelujen
järjestämisessä noin 50 mil-
joonalla eurolla vuodessa.
Maksuja on tarkistettu vii-
meksi vuonna 2002.
Myös kuntien lakisääteis-
ten tehtävien valtionosuuk-
sien indeksikorotuksia lei-
kataan ehdotuksen mukaan
ensi vuonna.
Leikkaus on noin 40 mil-
joonaa euroa täyteen indek-
sikorotukseen verrattuna.
Kustannusten nousu siirtyy
tältä osin kuntien rahoitet-
tavaksi.
Lakisääteisten valtion-
osuustehtävien mukaiset
valtionosuudet lisääntyvät
kohtuullisesti, noin 300 mil-
joonaa euroa. Lisäyksestä yli
puolet on valtion velan kuit-
tausta, vajaita indeksitarkis-
tuksia ja lisäyksiä, jotka pe-
rustuvat valtion edellyttä-
miin palvelujen kehittämis-
hankkeisiin.
Samaan aikaan kuntien
vastaavat rahoitusvastuut li-
sääntyvät noin 390 miljoo-
nalla eurolla. Kuntien toi-
mintamenot kasvavat lisäk-
si noin 1,1 miljardilla eu-
rolla.
Menot kasvavat väestön
määrän ja ikärakenteen sekä
kustannustason nousun
vuoksi.
Maaseutuyrittäjä, MMM
Jukka Tuori (s. 1948) Huit-
tisista on asetettu ehdolle
ensi kevään eduskuntavaa-
leihin. Satakunnan Kokoo-
mus ry valitsi ylimääräi-
Jukka Tuori ehdokkaaksi
sessä piirikokouksessaan
Porin Suomalaisella Klu-
billa viime viikolla edus-
kuntavaaliehdokkaikseen
yhteensä neljätoista henki-
löä.