Page 12 - Alueviesti_36_2006

Keskiviikko syyskuun 6. 2006 12
Työnantaja ja työntekijä
kohtasivat toisensa, kun
Sari Värinen meni rohkeasti
toimitusjohtaja Markku
Teckenbergin juttusille työ-
voimatoimiston järjestä-
mässä infotilaisuudessa
Vammalan ammattikoulul-
la.
Omatoimisuuden seurauk-
sena Värinen aloittaa syys-
kuussa oppisopimuskoulutuk-
sen P.T - design Oy:n palve-
luksessa. Entisestä vaatetek-
nikosta tulee puolen toista
vuoden aikana laukkutyön-
tekijä.
-Koska vaatetus- ja teks-
tiilialan työpaikkoja on tällä
seudulla niukasti, päätin pyr-
kiä laukkupuolelle. Ja kun
työkkärin tilaisuudessa sattui
olemaan paikalla myös lauk-
kualan yrittäjä, menin tauol-
la esittäytymään, kertoo puo-
lisen vuotta työttömänä ollut
Värinen.
Toimitusjohtaja Markku
Teckenberg palkitsi aktiivisen
työnhaun seuraavana päivä-
nä virallisella työhaastattelu-
kutsulla.
-Meillä oli piilevä työvoi-
man lisäystarve ja kun sopi-
va työntekijä osui oikeaan ai-
kaan oikeaan paikkaan, ei
työllistämistä tarvinnut kau-
an miettiä, kommentoi
Teckenberg nopeaa rekrytoin-
tiaan.
Eri alojen työllistymis-
mahdollisuudet
kiinnostivat
Vammalan seudun työvoi-
matoimiston järjestämään eri
toimialojen työllistymismah-
dollisuuksia käsittelevään ti-
laisuuteen osallistui vajaat
sata työnhakijaa. Laukku- ja
nahka-alan lisäksi esittelys-
Sari sai työpaikan
sä olivat metalli-, kumi ja
muoviala sekä sosiaali- ja ter-
veydenhoito.
Koulutussuunnittelija Ire-
ne Impiön mukaan tarve tä-
män tyyppiseen tapahtumaan
tuli työnhakijoilta ja työnan-
tajilta. Ammatinvaihto tulee
monelle pakolliseksi muun
muassa terveydellisistä syis-
tä. Lisäksi tosiasia on se, että
tänä päivänä kaikki alat ei-
vät työllistä ja yhä useamman
on elämänsä aikana hankit-
tava pari kolmekin ammattia.
-Ammatinvaihtajat ja
muutkin työnhakijat kaipasi-
vat täsmätietoa tämän hetken
työmarkkinatilanteesta ja
työnantajat etsivät koko ajan
sopivia työntekijöitä, joten
siksi tämä tilaisuus pistettiin
pystyyn, kertoo Impiö ja lu-
paa vastaavia työntekijän ja
työnantajien suoria kohtaami-
sia lisää – varsinkin kun ta-
pahtuma keräsi kummaltakin
osapuolelta kiitettävää palau-
tetta.
Kuulemaansa tyytyväinen
oli mm. vammalalainen Sari
Valtanen, joka innostui var-
sinkin ammatinvaihtaja Kir-
si Vinkin puheenvuorosta. Ai-
emmin kampaajana toiminut
huittislainen Vinkki hakeutui
viitisen vuotta sitten metal-
lin työvoimakoulutukseen ja
on toiminut siitä lähtien Vam-
malan Konepajalla koneista-
jana.
-Olen miettinyt metallialal-
le siirtymistä ennenkin ja nyt
tuli intoa lisää, varsinkin kun
metalli tuntuu sopivan tänä
päivänä mainiosti myös nai-
sille, totesi kirjanpitäjänä pit-
kä työuran tehnyt Sari Val-
tanen.
Birgitta Tahvanainen
Sopivasti vuotta aikai-
semmin, kun Prihtillä
Äetsän Kiikassa oli suun-
niteltu toteutettavaksi
isännyyden vaihdos, tuli
Vammalassa myyntiin
yksi kaupungin vanhim-
mista taloista, Jokisen
talo Kirkkokadulta.
-Useista ostajaehdok-
kaista myyjät halusivat
valita talolleen sellaisen
omistajan, joka säilyttäisi
ja kunnostaisi vanhan ar-
vokkaan rakennuksen, ja
meistä tuli omistajia, Ola-
vi Prihti kertoo.
Nyt neljän remonttivuo-
den jälkeen talon kunnos-
tus on loppusuoralla. Suu-
reen taloon on saatu sopi-
vasti oman asunnon lisäk-
si myös vuokrattavia huo-
neistoja.
-Vammala ja Huittinen
ovat vuokranantajalle hy-
viä paikkakuntia toimia.
Niissä saa helposti vuok-
ralaisia, minkä mahdollis-
tavat paikkakuntien moni-
en koulujen ja oppilaitos-
ten oppilaat.
Paluu suurien
tilojen aikaan
Suomessa ollaan Prihtin
mukaan palaamassa vuo-
sisadan alun kartanoiden ja
suurien tilojen aikaan.
-Suomalainen maaseutu
on kokemassa ehkä kaik-
kein suurimman rakenteel-
lisen muutoksen, mitä se
on milloinkaan kokenut.
Maatalouden tuotantotuet
ovat koko ajan alenevia,
ja tuotteiden hinnat pysy-
vät vakaalla alhaisella ta-
solla.
-Samaan aikaan kuiten-
kin kustannustaso Suomes-
sa nousee noin 2-3 prosen-
tin vuosivauhdilla, mikä
tarkoittaa sitä, että kymme-
nessä vuodessa maatalou-
den tulokehitys muuhun
kustannuskehitykseen ver-
rattuna jää 20-30 prosent-
tia alhaisemmalle tasolle.
-Muutoksen vaikutuk-
sesta viljelypinta-aloja on
lisättävä koko ajan, jotta
tuotanto olisi kannattavaa.
Samalla kuitenkin viljeli-
jät joutuvat kohtaamaan
entistä suurempia riskejä.
Tähän vaikuttavat niin
luonnonolosuhteet kuin
EU-päättäjätkin.
-Viljelijöiden tulisikin
muiden yrittäjien tavoin
varautua varmistamaan
yrityksensä toimintaedelly-
tykset silloinkin, kun mo-
net uhkatekijät toteutuvat.
Parhaiten niihin voi varau-
tua riittävän monipuolisel-
la tuotantorakenteella. Ne
tilat, joilla tuotantoraken-
ne on monipuolinen, saa-
vat tulevaisuudessakin va-
kaamman toimeentulon,
Prihti sanoo.
Viljelijästä vuokraisännäksi
Olavi Prihti täyttää 60
Viljelijät elävät
tukiviidakossa
Viljelijät elävät tänä päivä-
nä Olavi Prihtin mukaan EU-
tukiviidakossa.
-Ensimmäisen kerran vilje-
lijöille on maksettu suoraa tuo-
tantotukea Saksassa 1960-lu-
vun lopulla. Silloin elintervik-
keiden hintoja saatiin alennet-
tua maksamalla viljelijöille tu-
kea, jotta palkkaratkaisusta
saatiin syntymään maltillisem-
pi ratkaisu.
-Sen ratkaisun jälkeen maa-
taloustuotteiden hintoja on las-
kettu vuosittain erilaisilla tu-
kiratkaisuilla, ja niistä tuli
myöhemmin myös EU-käyt-
töön otettu nykyinen toimin-
tamalli.
-EU-tukien ansiosta viljeli-
jöiden tuottamat elintarvikkei-
den raaka-aineet ovat tänä päi-
vänä keskimäärin yli puolet
halvempia niin Suomeesa kuin
koko EU-alueella. Parempana
ratkaisuna viljelijöiden kannal-
ta olisi ollut, että tuotteiden
hinnat olisivat todelliset ja elin-
tarvikkeiden hintoja kompen-
soitaisiin esimerkiksi kaupan
tai jalostajien toiminnan puit-
teissa. Alkujaan hyvää tarkoi-
tetusta tukiratkaisumallista on
vuosien varrella tullut haluttu
puheenaihe monille poliitikoil-
le.
-Nykyisenlaisen kehitys-
suunnan seurauksena aktiivi-
maatilojen lukumäärä vähenee
kovaa vauhtia siitäkin huoli-
matta, että osa-aikaisten vilje-
lijöiden määrä saattaa kasvaa
tulevaisuudessa.
-Viljelijöiden jälkeen suu-
rimmat menettäjät tässä kehi-
tyksessä ovat suomalainen
maaseutu, maaseutukunnat
ja kylät. Kuntien talouteen
maaseudun muutoksella on
huonot seuraukset, Olavi
Prihti sanoo.
Luottamustehtävät
Kansallisen Kokoomuk-
sen maa- ja metsätalous-
valtuuskunta 1990-
Satakunnan Kokoomuk-
sen maa- ja metsätalous-
poliittinen toimikunta
1988, puheenjohtaja 1990-
94
Pirkanmaan Kokoo-
muksen maa- ja metsäta-
louspoliittinen toimikunta
2004-
Kiikan Kokoomuksen
hallitus 1980-2004, pu-
heenjohtaja 1986-97
Äetsän kunnanvaltuusto
1992-2004
Äetsän Kokoomuksen
valtuustoryhmän puheen-
johtaja 1996-2004
Kiikka-Keikyän metsän-
hoitoyhdistyksen hallitus
1985-, puheenjohtaja
1991-2002
MTK-metsävaltuuskun-
ta 1993-2002
TyrväänAluesäästöpan-
kin Kiikan paikallishalli-
tus 1988-1993
TyrväänAluesäästöpan-
kin hallitus 1989-1992
Huittisten Säästöpankin
Äetsän paikallishallitus,
puheenjohtaja 1994-
Huittisten Säästöpankin
hallitus 1995-
Olavi Prihti harrastaa
torvimusiikkia ja Lions
Club -toimintaa.
Olavi Prihti täyttää 60 vuotta perjantaina 8. syyskuuta.
Merkkipäivänään hän on matkoilla.
Toimitusjohtaja Markku Teckenberg ja Sari Värinen ovat rustaamassa työsopimusta.
Vammalan kaupungin-
hallitus puoltaa Länsi-
Suomen lääninhallituksel-
le Juha Virtasen taksilu-
pahakemusta. Virtanen
Kaupunki puoltaa
Virtasen taksilupaa
hakee taksilupaa tavallisek-
si henkilöautoksi rekiste-
röidylle henkilöautolle, jon-
ka asemapaikka on taksiase-
ma.
Kaupungin mukaan
useissa tilanteissa asiakkail-
la on päiväaikaan ollut vai-
keuksia saada taksia. Hä-
meen Taksiyrittäjien, johon
myös Vammalan ja Pirkan-
maan kunnat kuuluvat, tilas-
ton mukaan alueen 16 kaupun-
gin keskimääräinen taksitihe-
ys on 680 asukasta yhtä taksia
kohden. Näistä kaupungeis-
ta Vammalan taksitiheys on
viidenneksi tihein, 544 asu-
kasta taksia kohti.
Vammalan taksien pää-
asemapaikka on kaupungin
keskustassa linja-autoase-
man yhteydessä. Se toimii
16 taksin asemapaikkana.
Lisäksi rautatieasemalla
on kylmä taksitolppa.
Haja-asutusalueella toi-
mii 12 taksia.
Autoista inva-takseja on
seitsemän ja vaihtoehtoinen
kuljetusvarustus on neljäs-
sä autossa.