Page 17 - Alueviesti_39

Keskiviikko syyskuun 27. 2006

17

Suodenniemeltä kotoisin

oleva Tapparan pakki Mikko

Pukka on tamperelaistunut

kirvesrintavuosiensa ansios-

ta. Mies ei kuitenkaan pidä

juurilleen palaamista mah-

dottomana ajatuksena, sillä

sisimmässään hän on aina

maalainen.

Mikko Pukalla käynnistyi

tänä syksynä 7. kausi Tappa-

rassa. Mies ei ollut viime tal-

vena sivussa yhdestäkään lii-

gaottelusta, mutta alkanut kausi

ei lähtenyt liikkeelle toivotuis-

sa merkeissä. -Tapparan pääs-

sä näytti vähän huonolta, eikä

peliaikaa herunut, Pukka sum-

maa. Viime viikolla mies siir-

tyi pikaisen komennuksen

myötä vahvistamaan loukkaan-

tumisista kärsivän TPS:n taka-

linjoja. Vuokrapesti kestää

kuusi viikkoa. -Nyt on hyvät

tunnelmat. Tottakai on hienoa

päästä pelaamaan, mies tuumii.

Ensikosketuksen jääkiek-

koon Mikko Pukka koki koti-

pitäjässään. -Aluksi lätkittiin

kavereiden kanssa pihakentil-

lä. Hiljalleen tuli sellainen olo,

että olisi hienoa päästä pelaa-

maan oikein joukkueeseen,

mies hymyilee. Suodenniemel-

tä jääkiekkojoukkuetta ei löy-

dy, joten tie vei Vammalaan ja

Mikko Pukka, pihakentältä Tapparaan

VaPSin riveihin. Pukka kiittää

vanhempiaan, joiden tuki on

ollut korvaamatonta. -Kyllä se

tuesta jotain kertoo, että ensin

kuskataan viisi vuotta harjoi-

tuksiin Vammalaan ja vielä sen

jälkeen kolme vuotta Tampe-

reelle. Edelleen vanhemmat

kiertävät katsomassa pelejä.

Pukka on suorittanut kiek-

koilun ohessa ylioppilastutkin-

non. -Neljä vuotta meni Sam-

mon urheilulukiossa, mutta

läpi päästiin, mies nauraa. Pu-

kan nousu Tapparan liigarin-

kiin tapahtui jo lukioaikana. -

Kyllä siinä vähän piti ottaa it-

seä niskasta kiinni, että läksyt

tuli luettua. Sammon lukion

opettajat ja silloinen rehtori

ovat ison kiitoksen ansainneet,

kun pelaaminen koulun ohella

onnistui. Lukio ja liigaannou-

su vaativat nuorukaiselta muu-

ton Tampereelle. Aivan yksin

Pukka ei kaupungissa ollut,

vaan asui alkuun vaarinsa luo-

na. -Täysihoitolaltahan se sil-

loin tuntui, ei ollut valittamis-

ta asuinoloissa, mies nauraa

nyt.

Sisimmässään

maalainen

Jääkiekkoilijana Mikko Puk-

ka on tottunut elämään kurin-

alaisempaa elämää kuin mo-

net ikätoverinsa. -Talvisin ree-

nejä on joka päivä. Pelipäivi-

nä aamujää ja illalla peli, mui-

na päivinä joko yhdet tai kah-

det harjoitukset, Pukka kertoo.

Sunnuntai on viikon ainoa var-

sinainen lepopäivä, sen mah-

dollistaa Canal+ -kanavalle

siirtyneet jääkiekon televisioin-

tioikeudet. Niiden johdosta

sunnuntaipelejä ei SM-liigas-

sa enää pelata. Vapaa-ajalla

mies viettää aikaa avovaimon-

sa kanssa, kuuntelee musiik-

kia, katsoo elokuvia ja surffaa

netissä. Suodenniemelle Puk-

ka ehtii omien sanojensa mu-

kaan liian harvoin. -Talvella

etenkin tulee käytyä harvoin.

Kesällä ehtii sentään vähän

useammin. Tykkäisin kyllä

viettää siellä enemmänkin ai-

kaa.

Vaikka Suodenniemi on pie-

ni paikka, eikä sieltä ole tois-

taiseksi ponnistanut muita SM-

liigakiekkoilijoita, Pukka saa

kulkea kylänraitilla rauhassa.

-Kaikkihan siellä muutenkin

toisensa tuntee, hän nauraa.

Tampereella todelliset lätkäfa-

nit saattavat tunnistaa punapäi-

sen miehen, ja tulla juttele-

maan.

Mikko Pukka myöntää ole-

vansa sisimmässään maalai-

nen. -Toki Tampere tuntuu ko-

dilta, kun täällä on tullut oltua

jo niin kauan. Tykkään olla

maalla ja varmasti siellä tulen

vielä joskus asumaankin, mies

pohtii. -Vaikeahan sitä on vie-

lä tässä vaiheessa kuvitella, nyt

pelataan kiekkoa ja keskitytään

siihen.

Mestis hyvä kokemus

Vaikka Tapparan paidassa

käynnistyikin jo seitsemäs kau-

si, on Pukka ehtinyt pelata

myös Mestiksessä. Kaudella

2001-2002 hän kävi Tapparan

pelaajana lainassa Kokkolas-

sa. Kausi 2002-2003 kului

Kouvolassa KooKoon paidas-

sa. -Mestis oli todella hyvä

kokemus. Ensimmäisellä kau-

della pelasin parikymmentä

peliä, seuraavalla lähes kaik-

ki. Silloin tuli vähän maaleja-

kin tehtyä, se oli pisteiden va-

lossa paras kausi. Vahvuudek-

seen puolustaja nimeää kokon-

sa. -Olen sen verran iskoko-

koinen, että pystyn pelaamaan

fyysistä peliä. Se on ehdotto-

masti yksi vahvuus, 185 sent-

tinen mies sanoo. Joutuessaan

miettimään heikkouksia, Pu-

kalla on vastaus heti valmiina:

-Luistelu. Olen sen aiemmin-

kin haastatteluissa maininnut

heikkoudeksi, eikä se siitä mi-

hinkään ole muuttunut.

Mies ei halua ottaa sen

enempää kantaa Tapparassa

saadun peliajan vähyyteen,

mutta myöntää, ettei vaihto-

penkillä istuminen tunnu mu-

kavalta. -Koko ajan on epä-

varma tunne, että pääseekö

pelaamaan vai ei. Jos pelaat

hyvin, peliaikaa myös tulee. Se

on paljon itsestäkin kiinni, hän

miettii.

TPS-pesti kohtalo?

Mikko Pukka on nyt 24-vuo-

tias ja unelma-ammatissaan.

Kun hän ajattelee elämäänsä

eteenpäin, toiveissa on kehit-

tyminen pelaajana. -Kiekko on

antanut niin paljon, että halu-

an tehdä kaikkeni menestymi-

sen eteen. Toivottavasti pys-

tyn kehittymään ja pelaamaan

vielä pitkään.

Turkuun vuokralle siirtymi-

nen saattoi muuten olla jon-

kinlaisen kohtalon johdatusta.

-Kun tieto vuokrapestistä var-

mistui, äiti soitti ja kysyi muis-

tanko kuinka olen pikkupoi-

kana sanonut, että ensin käyn

lukion, sitten pelaan Tapparas-

sa ja sen jälkeen menen

TPS:ään, mies nauraa.

Pauliina Parto

Suodenniemeltä kotoisin oleva Mikko Pukka elää unelma-

ansa. -Jääkiekkoilija oli ainoa toiveammatti pikkupoikana.

Rakennusperintökeskus

Treeva sai Äetsän Kiikassa

toiminnalleen torstaina hy-

vän alun, kun yleisö löysi

tiensä aurinkoisiin avajaisiin

ja tuultakin oli sen verran,

että Euroopan rakennuspe-

rintöpäivän lippu liehui hie-

nosti salossa.

Ja jotta kukaan ei vieroksuisi

uuttaa rakennusperintökeskus-

ta ja sen nimeä, on heti alkuun

syytä ottaa selvää nimestä ja

sen taustasta.

-Perinnerakentamiskeskuk-

sen nimestä käytiin ohjausryh-

mässä ja sidosryhmissä ideoin-

ti-kilpailu. Tämän nimikisan

tuloksena ohjausryhmässä pää-

dyttiin antamaan keskukselle

nimeksi Rakennusperintökes-

kus Treeva. Treeva tarkoittaa

vinotukea, kunnanjohtaja Eero

Mäki-Tanila kertoo.

Treevan toiminta alkoi vä-

littömästi hankevaiheen jäl-

keen, kun Punkalaitumen ja

Äetsän kuntien yhteinen alue-

arkkitehti Arto Mattila aloitti

työnsä maaliskuussa.

Treeva avasi ovensa Kiikassa

Nyt Treevan toiminnan si-

sältö on hahmottunut ja vara-

osapankki on saanut hyllynsä

ja kierrätystuotteita myös

myyntiin.

Rakennusperintökeskukses-

sa annetaan ammattitaitoista

korjaus- ja perinnerakentami-

sen neuvontaa yli kunta- ja

maakuntarajojen. Se toimii tii-

viissä yhteistyössä Pirkanmaan

ympäristökeskuksen, maakun-

tamuseon, alan yhdistysten ja

yhteisöjen sekä asiakkaiden

kanssa. Treeva myös järjestää

näyttelyitä, koulutusta ja työ-

näytöksiä.

Varaosapankki ottaa vastaan

myyntiä varten ehjiä ja hyvä-

kuntoisia rakennusmateriaale-

ja ja rakennusosia: ovia, ikku-

noita, heloja ynnä muita. Va-

raosapankin toiminnasta vas-

taa Pekka Mäkelä.

Neuvontapiste on avoinna

tiistaista torstaihin kello 12.00-

15.30. Neuvonta on maksuton-

ta.

Aluearkkitehti tekee neu-

vontakäyntejä korjauskohtei-

siin erillisellä korvauksella.

Treevan tukena toimii tule-

vaisuudessa kannatusyhdistys,

jossa ovat jäseninä kunta- ja

Euroopan rakennusperintöpäivän lippu liehuu Treevan sa-

lossa.

Treevan vetäjänä toimii Punkalaitumen ja Äetsän kuntien yhteinen aluearkkitehti Arto Mattila.

muut yhteisöt ja yhdistykset

sekä korjausrakentamisesta

kiinnostuneet henkilöt.

Viime viikolla pohjois- ja länsi-Lapissa ruskaa etsineet löysivätkin tuntureilta lunta. Päivä-

lämpötilat pysyttelivät lähellä nollaa. Kuva: Kari Liuksiala.

Ilmatieteen laitoksen mu-

kaan kesäiset, elokuun puo-

lessa välissä tyypilliset läm-

pötilat ovat vallinneet yhä

syyskuun jälkipuoliskolla

maan etelä- ja keskiosassa.

Samanaikaisesti Lapissa on

lunta ja talvista säätä. Maan

etelä- ja pohjoisosien läm-

pötilaerot ovat ajankohtaan

nähden ennätykselliset.

Etelä- ja Keski-Suomessa

päivän ylin lämpötila on ollut

laajasti 15 ja 20 asteen välillä,

mikä on ollut jopa kahdeksan

astetta ajankohdan keskiarvoa

korkeampi. Viime torstaina ja

perjantaina lämpötila kohosi

vielä kerran iltapäivällä paikoin

20 asteen yläpuolelle. Vastaa-

vaa on tapahtunut syyskuun

lopulla viimeksi vuosina 2001,

1989 ja 1982. Myös yölämpö-

tilat ovat olleet poikkeukselli-

sen korkeita. Viime öinä läm-

pötila on vaihdellut 10–13 as-

teen välillä. Myös nämä läm-

pötilat olivat 8–10 astetta kes-

kimääräistä korkeammat.

Torstaina 21. syyskuuta kor-

kein mitattu lämpötila oli 20,7

astetta ja se mitattiin Heino-

lassa, Mäntsälässä ja Helsin-

ki-Vantaalla. Tänään iltapäiväl-

lä saavutetaan uusi ajankoh-

dan päivälämpötilan ennätys,

sillä jo klo 15 mitattiin 22 as-

tetta.

Etelässä kesäistä, Lapissa talvista

Samaan aikaan kun eteläs-

sä on mitattu 20 asteen läm-

pötiloja, Pohjois-Lapissa läm-

pötila on ollut vain vajaan as-

teen nollan yläpuolella. Tun-

turissa sijaitsevilla havainto-

asemilla on käyty jopa hieman

pakkasen puolella. Pohjois-

Lapissa satoi viime viikolla

useana päivänä lunta 1–5 sent-

timetriä. Lappiin tullut ensilu-

mi on kaksi–kolme viikkoa ta-

vanomaista varhaisempi. Vie-

lä varhaisemmin ensilumi sa-

toi Pohjois-Lappiin mm. vuo-

sina 1971, 1973 ja 1993.

Lämpötilaero

ennätyksellinen

Ajankohdan tyypilliset päi-

välämpötilat ovat maan etelä-

ja länsiosassa 12–13, maan itä-

osassa ja Oulun läänissä 9–11

ja Lapin läänissä 6–9 astetta.

Lapissa on taas ollut päivällä

noin viisi astetta tavanomaista

kylmempää.

Ero Pohjois-Lapin ja maan

eteläosien lämpötilojen välillä

on ollut päiväsaikaan noin 20

astetta, mikä on ajankohtaan

nähden ennätyksellistä. Tyypil-

linen ero tähän aikaan vuodesta

on vain 4–6 astetta. Kun tilan-

netta tarkastellaan pohjois-ete-

läakselilla, päivän ylimpien

lämpötilojen ero on ollut vii-

me päivinä yli 15 astetta. Ero

on enemmän kuin kertaakaan

aikaisemmin tarkastelujaksol-

la 1961–2006. Samana ajan-

kohtana lämpötilaero pohjoi-

sen ja etelän välillä oli lähes

yhtä suuri vuosina 1968, 1975

ja 1988.

Ensilumet tulivat

Pohjois-Lapissa

19.–20. syyskuuta

Pohjois-Lapissa satoi viime

viikolla monin paikoin lunta,

joka pysyi osittain maassa.

Syyskauden

ensimmäisen

maahan jäävän lumisateen

ajankohta on jopa Lapissa aika

varhainen, kun sitä verrataan

Ilmatieteen laitoksen pitkän

ajan tilastoihin.

Lunta satoi erityisesti Enon-

tekiön, Kittilän, Inarin ja Uts-

joen kunnissa.

Ensimmäisen ehjän lumi-

peitteen (lunta maassa aamul-

la mitattuna vähintään 1 cm)

tyypillinen ajankohta on Kes-

ki- ja Pohjois-Lapissa 3.–14.

lokakuuta. Varhaisimmat lumi-

peitteet on näillä alueilla saatu

Ilmatieteen laitoksen mukaan

12.–18. syyskuuta. Näin tapah-

tui mm. vuosina 1971, 1973 ja

1993.

Toki Pohjois-Lapissa sataa

joskus lunta jo elokuun puo-

lella, mutta ne lumet sulavat

nopeasti pois.

Page 17 - Alueviesti_39_2006