Page 16 - Alueviesti_39

Keskiviikko syyskuun 27. 2006

16

Rukan kesäkelkkamäessä

tehtiin

todennäköisesti

eräänlaista historiaa. Kelk-

kamäen tuli nimittäin alas

vammalalainen Suune Ylö-

nen, joka täyttää tulevan lo-

kakuun 14. päivänä 90 vuot-

ta. Suune oli mukana Vam-

malan seudun sotaveteraa-

nien ruskaretkellä.

Todennäköisesti näin vanhaa

laskijaa ei kesäkelkkamäessä

Suune Ylönen teki ennätyksen

Vammalan sotaveteraanit

ruskamatkalla Kuusamossa

ole aikaisemmin ollut. Vam-

malan Seudun Sotaveteraani-

en lähes parikymmenpäisen

porukan mukana ollut Ylönen

ei vauhtia pelännyt, eivätkä jar-

rut kuulemma paljon kuluneet

laskun aikana.

Vuonna 1916 Kangasnie-

mellä syntynyt Ylönen oli mu-

kana sekä talvi- että jatkoso-

dassa.

Talvisodassa hän taisteli

Laatokan koillispuolella ja jat-

kosodassa Kannaksella. Vii-

meisenä sotakesänä hän hie-

man haavoittui Äyräpäässä sir-

paleista, mutta ei vakavammin.

Elämäntyönsä Ylönen on

tehnyt maanviljelijänä ja eri-

laisissa rakennustöissä. Eläk-

keelle jäätyään vuonna 1981

hän muutti Vammlaan omako-

titaloon, mutta nykyisin hän

asuu palvelutalossa. Mitään

suurempia sairauksia Ylösellä

ei ole. Tupakkaa hän ei ole

polttanut ikänä ja viinaa naut-

tinut sota-aikana muutamia lu-

sikallisia jouluna ja marsalk-

ka Mannerheimin syntymäpäi-

vänä.

Ylönen sanoo nauttivansa

retkistä, joita Vammalan sota-

veteraanit tekevät.

-Retket pitävät mielen vir-

keänä, hän toteaa. Kuusamos-

sa Vammalan sotaveteraanipo-

rukka on vieraillut useamman-

kin kerran.

Suune Ylönen lie ensimmäinen 90-vuotias, joka koskaan on tullut alas Rukan kelkkamäestä.

Kuusamon Pyhän Ristin kirkkoon retkeläiset tutustuivat ja kävivät sankarihaudalla. So-

dassa tuhoutui puukirkko ja tilalle on valmistunut 1951 nykyinen 800 hengen kirkko.

Menomatkalla Rukalle matkalaiset tutustuivat Pudasjärvellä vuoden 1944 aikaisiin juoksuhautoihin,

tykkeihin ja korsuun alueella. 30.9.1944 suomalaisjoukot ylittivät Iijoen ja katkaisivat saksalaisilta Vuo-

ristoarmeijan sotilailta Rovaniemi-Pudasjärven tien. Tämän koukkauksen yhteydessä otettiin vangeiksi

ensimmäiset 72 saksalaissotilasta Vuoristoarmeijasta.

Retkeläisiä kiinnosti Oulangan kansallispuistossa myös Juuman kosket, jotka sijaitsevat Pienen Karhun-

kierroksen varrella, erikoisesti Myllykoski. Kuvassa Myllykosken partaalle vuonna 1927 rakennettu ratas-

mylly pärehöylineen.

Vaikka poroja näkyi kaikkialla Kuusamon alueella, halusimme kuitenkin käydä Jaakko Orjasniemen

porotilalla katsomassa kesyjä poroja. Syötimme kesyille poroille jäkälää ja poroisäntä kertoi meille

porojen elämästä ja omasta elämästään porojen hoitajana nokisen kodan sisätiloissa.

Miltä kuulostaa pajupu-

nonnan alkeet, puikkopiiri

tai kädentaitoja kotiäideille

ja lapsille? Kaikkea tätä ja

paljon enemmän on tarjolla

Vammalan käsityökeskukses-

sa tänä syksynä.

Vastaava neuvoja Tiina Ja-

lonen käsityökeskuksesta ker-

too syksyn muotimateriaalien

olevan paperinaru, kaisla, me-

tallilanka ja pellava. -Kaiken-

laiset nukkamatot ja ryijyt tun-

tuvat myös olevan muodissa.

Käsityökeskuksen kursseilla

pääsee toteuttamaan valtakun-

nallisen malliston mukaan esi-

Käsityökeskus sukelsi syksyyn

merkiksi valopalloja ja kehys-

ryijyjä. Ne kuuluvat Tekemi-

sen iloa -nimiseen sarjaan. -

Valtakunnallisen sarjan on

suunnitellut tekstiilisuunnitte-

lija Irene Välimäki. Me olem-

me opetelleet sitä Kokkolassa

järjestetyillä neuvontapäivillä,

Jalonen kertoo.

Käsityökeskus tarjoaa jäl-

leen muutamia uutuuskursse-

ja, mutta vanhoista tutuistakaan

ei ole luovuttu. Tiina Jalosen

mukaan kurssipuoli on ollut

Vammalassa aina vahva. -Ku-

tojia meillä voisi käydä enem-

mänkin, kudottuja töitä kuiten-

kin ihaillaan, hän pohtii.

Käsityökeskus oli ensimmäis-

tä kertaa koko kesän auki. -Meil-

lä kävi mukavasti kutojia kesäl-

lä. Heinäkuussa lämpötilat ko-

hosivat vähän turhan korkeiksi,

mutta hyvin kutojat jaksoivat,

Jalonen kiittelee. Hänen mu-

kaansa yleinen käsitys on se, että

kudottaviin töihinmenee paljon

aikaa. -Me olemme pyrkineet

siihen, että kutomossa on valit-

tavissa sellaisiakin malleja, jot-

ka saadaan nopeasti valmiiksi.

Käsityökipinä ei hellitä

Syksyn avauksen ohella kä-

sityökeskuksessa pääsi tutus-

tumaan Rakas ryijy -näytte-

lyyn, jonne oli koottu Anna

Q:n, Pirkanmaan kotityön ja

Helmi Vuorelma Oy:n moder-

neja ryijyjä. Ryijyjä on ommel-

tu ja kudottu jo vuosikymme-

niä ja edelleen ne pitävät pin-

tansa. Tiina Jalonen ompeli

malliksi Keisarin morsian -ryi-

jyä.

-Ryijyjä voi kutoa kangas-

puilla, mutta todella suosittuja

ovat pienemmät ommeltavat

paketit, joita pystyy tekemään

missä vaan. Pakettiin kuuluu

ruutupiirustus, jonka mallin

mukaan ryijy on helppo om-

mella.

Jalosen mukaan käsityöt

ovat kuin tauti.

-Kun saa kipinän, niin se ei

helpolla hellitä.

Käsityökeskus esitteli syksyn uutuuksia. Metallilanka taipuu kursseilla moneksi, uutuuk-

sista mielenkiintoisimpia lienee paperinarusta tehty valaisinpallo.

Page 16 - Alueviesti_39_2006