Keskiviikko syyskuun 27. 2006
23
Vammalan parturikampaajat Kampa ry
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS
Pyymäen konditoriakahvilassa Onkiniemenkatu 6,
keskiviikkona 11.10.2006 klo 17.15. Tervetuloa.
PUNKALAITUMEN SEUDUN INVALIDIT RY
Sääntömääräinen
SYYSKOKOUS
Maija ja Aulis Niemisellä Urjalantie 335, 31900
Punkalaidun 15.10.2006 kello 12.00. Kahvit kokouksen
aluksi.Tervetuloa.
Johtokunta
Vammalan seudun
Kehitysvammaisten Tuki.
Syyskokous
pidetään
tiistaina 24.10.2006 klo 18
Vammalassa
Pyymäen konditoriassa
Onkiniemenkatu 6.
Käsitellään sääntömääräiset
asiat mm. puheenjohtajan ja
johtokunnan jäsenten valinta.
Kaikki jäsenet tervetuloa.
Johtokunta
Karkun MLL
SYYSKOKOUS
to 12.10. klo 19.00
Karkun koululla.
Tervetuloa
KUULUTUS
Julkisella pakkohuutokaupalla myydään perjantaina,
lokakuun 13. päivänä 2006 kello 10.00 Vammalan
kihlakunnanvirastossa os. Puistokatu 11, Vammala,
kolmikaatovaihtolavalaitteilla ja kappaletavaranos-
turilla varustettu 1984 käyttöönotettu Volvo-
merkkinen kuorma-auto rekisteritunnus OKI-491.
Velkojat, joilla on oikeus maksun saantiin edellä
mainitusta ulosmitatusta omaisuudesta, on viimeis-
tään huutokauppatilaisuuden alussa pidettävässä
velkojain keskustelussa ilmoitettava vaatimuksensa
allekirjoittaneelle ulosottomiehelle.
Käteismaksu.
Ajoneuvoa esitellään huutokauppapäivänä kello
09.00 Vammalan kaupungin varastoalueella os.
Harjukatu 1, Vammala.
Tiedustelut avustava ulosottomies Susanna Saarela
puh. 010 362 5536 tai 050 547 5028.
Kokemäellä, syyskuun 11. päivänä 2006.
Keijo Välimäki
Kokemäen kihlakunnanvouti
Puh. 0500 367 565
HUOM! 24h päivystys
Vanhustenhoitoa, sairaanhoitoa sekä
kaikenlaiset koti- ja siivoustyöt, myös
digiboxien asennus ja myynti ym.
Soita ja kysy lisää
puh. 044-252 7046, 044-252 7045
Avoauto kesäksi 30 e/vrk
Meiltä myös vuokralle kaikennäköiset
kulkuneuvot: vesijetit, moottoripyörät,
mönkijät sekä autot. Myös autojen
maahantuonti Saksasta ja Ruotsista.
Soita ja kysy lisää:
044-252 7046, 044-252 7045
Kuulutukset
Kokoukset
Työtarjouksia
Vuokralle tarjotaan
Alueviestin ilmoituksista löydät alueen parhaimmat
tarjoukset ja mukavimmat tapahtumat
Otamme suurennuslasin alle osan jostakin ilmoituksesta ja
Teidän tehtävänne on kertoa meille kenen ilmoituksesta
on kysymys. Oikein vastanneiden kesken arvomme
yllätyspalkinnon.
Tämän viikon ilmoittaja on:
Vastaajan nimi:
Osoite:
Lähetä vastauksesi viimeistään ilmestymisviikon
torstaina os. Alueviesti, PL 101, 38201 Vammala.
Huom! Mikäli haluat ilmoittaa Aluetorilla voit
lähettää kupongin täytettynä tämän mukana
samassa kuoressa samalla postimaksulla.
ALUEVIESTIÄ KANNATTAA LUKEA!
Viikon 37 ilmoitusten
tunnistamiskilpailussa
voitti:
Oikea vastaus:
Muovimaailma.
Palkinto on noudettavissa
Muovimaailmasta Vammalasta.
Pirkko Heino
Huittinen
Keskinäinen Eläkeva-
kuutusyhtiö Etera postit-
taa syys-lokakuun vaih-
teessa 70 000 ansiotyö-
luetteloa vakuutetuil-
leen. Omien työsuhde-
tietojen tarkistaminen
on tärkeää. Kunnossa
olevan rekisterin perus-
teella voidaan eläke
myöntää nopeasti ja oi-
keansuuruisena. Edelli-
nen vastaava jakelu läh-
ti maaliskuussa. Silloin
ansiotyöluettelon sai 50
000 vakuutettua.
Vuodesta 2008 lähtien
työeläkeyhtiöt lähettävät
vuosittain työntekijöille
tiedot sekä eläkeansioista
että arvion kertyneestä
eläkkeestä.
Koska LEL- ja TaEL-
eläkkeet on laskettu aina
kaikista ansioista, on Ete-
ra tähänkin asti lähettänyt
ansiotyöluetteloita sään-
nöllisesti.
- Syksyn jakelussa työ-
suhderekisteriotteet lähte-
vät vuosina 1948, -49, -
50, -51, -53, -54, -55, -56
ja -58 syntyneille LEL- ja
TaEL-työeläkevakuutuksi-
en piiriin kuuluville työn-
tekijöille. Työsuhdetieto-
jen säännöllinen läpikäy-
minen on tärkeää. Jokai-
nen itse pystyy parhaiten
seuraamaan, että kaikki
ansiot on merkitty työsuh-
derekisteriin ja ne tulevat
mukaan eläkkeeseen, to-
teaa Eteran eläkepalvelu-
päällikkö Margareta Kau-
konen.
Ansiotyöluettelosta sel-
viävät vakuutetun kaikki
työ- ja palvelusuhteet sekä
palkat, kuten myös yrittä-
jätoimintaa koskevat tie-
dot.
Rekisteriotteen mukana
on ohjeet siitä, miten mah-
dollisista puutteista ilmoi-
tetaan Eteralle.
Ansiotyöluettelon mu-
kana Eteran vakuutetut
saavat eläkearvion. Arvi-
on pohjana on tilanne, jos-
sa työntekijä jäisi eläk-
keelle arvion laskentapäi-
vänä.
Ansiotiedot
kannattaa
tarkistaa nyt
Palkanmaksun yhtey-
dessä työntekijän palkas-
ta pidätetään eläkemaksu.
Työsuhderekisteriotteen
puutteet voivat olla osoi-
tus siitä, että palkanmak-
Etera postittaa
70 000
ansiotyöluetteloa
saja ei kuitenkaan ole huo-
lehtinut työntekijän työ-
eläketurvasta.
Työntekijä on oikeutet-
tu eläketurvaan, vaikka
työnantaja olisi laiminlyö-
nyt vakuuttamisvelvolli-
suutensa.
Ansiotyöluettelon tiedot
voidaan myös korjata
vaikka työnantaja olisi lo-
pettanut jo toimintansa.
- Tarkistukset kannattaa
tehdä heti, sillä yli viisi
vuotta vanhoista työsuh-
teista selvitykset on han-
kittava itse. Nyt toimimal-
la ehtii saada tietonsa kun-
toon ennen vuonna 2008
alkavia massajakeluita,
Eteran työsuhderekisteri-
en oikaisuasioista vastaa-
va tiiminvetäjä Virpi Le-
van painottaa.
Ansiotyöluettelonsa voi
myös milloin tahansa käy-
dä tarkistamassa osoittees-
sa
Verkko-
palvelut, Ansiotyöluettelo,
josta on suora yhteys
Työeläke.fi-palveluun.
Palveluun kirjaudutaan
pankkien verkkopalvelu-
tunnuksilla tai sähköisel-
lä henkilökortilla. Halutes-
saan luettelon voi tilata
Eterasta.
Uusi eläkelaki
TyEL voimaan 2007
Keskinäinen Eläkeva-
kuutusyhtiö Etera vakuut-
taa vuoden 2007 alusta
yrittäjät ja kaikkien alo-
jen työntekijät.
Vielä tänä vuonna Ete-
ra vakuuttaa ainoana työ-
eläkeyhtiönä LEL-alojen
eli rakennus-, metsä, maa-
talous- ja satama-alojen
työntekijät sekä TaEL-
ammatit: taiteilijat, toimit-
tajat ja lyhyet työsuhteet.
Vuoden 2007 alusta voi-
maan tulee yksi yksityis-
alojen työntekijän työelä-
kelaki TyEL ja vanhat työ-
eläkelait LEL, TaEL ja
TEL kumotaan.
Eläke siis karttuu vielä
tänä vuonna joko LEL:n
tai TEL:n mukaan, mutta
ensi vuonna sen päälle ale-
taan ansaita TyEL-eläket-
tä.
Etera vastaa 300 000
vakuutetun työeläketur-
vasta.
Eläkkeitä Etera maksaa
800 miljoonaa euroa 160
000 eläkkeensaajalle. Si-
joituksia Eteralla on noin
5,5 miljardia euroa.
Rakennustyömailla naureskeltiin aikoi-
naan, että ammattimies tekee vain senminkä
osaa, mutta sekatyömies kaiken minkä ha-
luaa. Sekatyöläinen oli ammattina yleinen
melkein 1990-luvulle saakka, mutta esimer-
kiksi rakennuksilta lama vei heidät suku-
puuttoon.
Suomen menestyksen strategiat on laa-
dittu korkean koulutuksen varaan. Joiden-
kin mielestä jopa 70 prosenttia ikäluokasta
pitäisi valmistua tulevaisuudessa vähintään
maisteriksi. Koulutukselta meinaa kadota
näköala käytännön tarpeisiin, kun mahdol-
lisimman monista halutaan tehdä mitä eri-
laisimpien nomi-päätteisten koulutusten
haltijoita, eikä niinkään laaja-alaisia am-
mattimiehiä - ja naisia.
Työt ovat erikoistuneet yhä tarkkarajai-
semmin. Ihmiset eivät ole kuitenkaan on-
nellisia, kun eivät näe töittensä jälkiä, vaan
ovat vain prosessin osia. Enää ei voida kor-
vata työntekijää toisella ihan tuosta vaan,
kun erikoisalan toinen osaaja löytyykin toi-
selta puolelta maailmaa, eikä kotipitäjästä.
Ikääntyvä väestö ja uhkaava työvoima-
pula tarvitsevat sekatyömiehiä, jotka hal-
litsevat kädentaitoja: rakentamista, korjaa-
mista, siivoamista, ylipäätään ihmisten aut-
tamista arjen askareissa. Siirtyminen am-
matista toiseen täytyisi olla helpompaa.
Ratkaisuja olisi etsittävä oppisopimuskou-
lutuksesta, elinikäisestä oppimisesta ja start-
tirahasta. Mieluummin ammattien muu-
tosturvaa kuin muuttoavustuksia ja uusia
siirtotyöläisiä. Mieluummin käden taitajia
kotipaikkakunnalta kuin tyhjiä sisällöntuot-
tajia.
* * *
Eduskunnan syysistuntokausi alkoi pe-
rinteisin menoin budjetin käsittelyllä. Kom-
mentoitavaa riittäisi vaikka jokaisesta kel-
taisen kirjan momentista, mutta pari asiaa
ansaitsee erityishuomion.
Ensinnäkin pätkätöiden yleisyys kunta-
sektorilla on yleistynyt huolestuttavasti ja
siitä joutuvat kärsimään rankimmin hoi-
vatyötä tekevät naiset, eikä valtion budjetti
huomio tätä edes alaviitteessä. Jopa puolet
uusista työpaikoista on osa-aikatöitä. Mo-
nessa tapauksessa määräaikainen työsuhde
katkaistaan vain päiväksi, että saadaan jäl-
leen uusi sopimus. Olenkin pohtinut, täy-
tyisikö vanhanaikainen korvamerkintä pa-
lauttaa rahojen jakoon.
Toinen mahdollisuus olisi, että työsopi-
muslakiin kirjattaisiin selkeästi ne alat mi-
hin pätkätyöt eivät sovellu ja että lain nou-
dattamista valvottaisiin yhtä tarkasti kuin
ylinopeutta. Mikäli työsuhde on pätkätyö-
tä, olisi siitä saatavalla palkalla tultava toi-
meen. Suomeen ei pidä luoda työtätekevien
köyhien luokkaa. Onneksi hallitus on otta-
nut tämän huomioon ja keventänyt pieni-
palkkaisten ja lyhytkestoisissa työsuhteis-
sa olevien verotusta.
Yksinkertaisin ratkaisu sosiaali- ja ter-
veyspuolen resurssipulaan ja väestön ikään-
tymiseen olisi omaishoidon tuen ottami-
nen käyttöön laajamittaisemmin. Tällä het-
kellä tuki on vielä harkinnanvarainen, mutta
mikäli siitä tehtäisiin subjektiivinen oikeus
ja tuen jakaminen siirtyisi Kelalle, olisi
omaishoidon tuki todellinen hyvinvointi-
yhteiskunnan kunnianpalautus.
Kokoomus-opposition hallitukselle teke-
mä välikysymys eläkkeistä oli aiheellinen.
Toisaalta kysyjillä ei ollut puhtaat jauhot
pussissa itselläänkään, nimittäin kokoomus-
laisen ex-valtiovarainministeri Sauli Nii-
nistön harjoittama eläkepolitiikka oli ny-
kyistä vieläkin kovakätisempää. Itse vas-
taisin välikysymykseen siten, että poliitik-
kojen on aika siirtää katseensa makrotalou-
desta mikrotalouteen, ihmisten arkikoke-
mukseen. Mikä valtion talouden huippu-
kausi se sellainen on, kun suuri osa ihmi-
sistä ei kuitenkaan koe taloudellisen tilan-
teensa kohentuneen? Demari-valtiovarain-
ministerin laatimissa budjettiraameissa ei
oltu huomioitu tälläkään kertaa eläkeläisiä,
joten eläkkeiden kohennus jää tulevan hal-
lituksen harteille. Taistelu eläkeläisten ase-
man parantamiseksi jatkuu.
* * *
Vaikka budjettikeskustelussa kehuin
kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pek-
karisen toimia yrittäjyyden toimintaedel-
lytysten parantamiseksi ja biopolttoainerat-
Sekatyömiehen budjettiraportti
kaisua, kritisoitavaa löytyi korkeasta öljyn
ja sähkön hinnasta. Kotitaloudet ja esimer-
kiksi maatalousyrittäjät joutuvat maksu-
miehiksi syyttä. Valtiovallan heikkoudesta
kertoo se, ettei sillä tunnu olevan enää min-
käänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa ben-
san ja sähkön hintaan. Korkeita hintoja ei
kompensoida edes verotuksessa.
Kilpailuviraston entinen ylijohtaja Matti
Purasjoki on tekemässä selvitystä sähkön
hinnan korkeudesta. Nyt voidaan kuiten-
kin jo arvailla, ettei kilpailu toimi alalla
riittävän hyvin, kun toimijoita on vähän.
Pois suljettua ei ole sekään, ettei sähkön
hintaamme olisi voitu manipuloida kartel-
lilla.
Öljyn ennätyskorkean hinnan syitäkin
kannattaa kysellä. Asiantuntijoiden mukaan
mustan kullan korkea hinta ei johdu Lähi-
idän levottomuuksista vaan markkinoiden
spekulaatiosta. Tähänkään hallitus ei pys-
ty reagoimaan. Tuskin EU:sta on tässä-
kään apua.
* * *
En voinut olla nousematta eduskunnas-
sa puhujapönttöön vastustamaan valtiova-
rainministeri Eero Heinäluoman ehdotuk-
sesta syntynyttä muuttoavustusta. Olen
koko ikäni puolustanut maaseutua. Koko
Suomi olisi pidettävä asuttuna tulevaisuu-
dessakin, eikä luotava uusia siirtotyöläis-
ten armeijoita. Mielestäni avustuksella an-
netaan väärä signaali ihmisille. Jos edus-
kunnan vähemmistönä ovat joskus maa-
seudun puolustajat, muuttoavustuksesta
tehdäänkin muuttotuki, jolla suorastaan yl-
lytetään ihmisiä jättämään kotiseutunsa.
Muuttoliike tulee todella kalliiksi, kun
uusia palveluita pitää luoda kaupunkeihin.
Ihmisille ei kyetä mitenkään korvaamaan
rahallisesti sitä omaisuuden menetystä,
mikä seuraa kotien, peltojen ja muistojen
laittamisesta pakettiin. Eikö paras ratkaisu
olisi sijoittaa ammattien muutosavustuk-
seen? Pienen kansakunnan nopealle rea-
gointikyvylle ja maailman parhaalle kou-
lulaitokselle olisi nyt kysyntää!
Ei länsirannikolle kannata tuoda Poh-
jois-Karjalasta väkeä, kun siellä on omaa-
kin väkeä työttömänä. Mitäpä pahaa muut-
toavustuksessa, jos se toimisi oikein päin
eli kannustaisi ihmisiä muuttamaan maa-
seudulle. Maaseudun työpaikkojen säily-
misestä ja yrittämisen edellytyksistä on
huolehdittava.
* * *
Liikenne- ja viestintävaliokuntaan kuu-
luvana Pirkanmaan kansanedustajana oli
puututtava perustienpidon rahojen vähyy-
teen budjetissa. Perustienpidon rahoituk-
sen määrärahaksi on ensi vuodelle esitetty
14 miljoonaa euroa vähemmän kuin kulu-
van vuoden talousarvioon. Perustienpidosta
on siirretty rahoitusta valtakunnallisiin tie-
hankkeisiin, mikä merkitsee alueellisen pää-
tösvallan vähenemistä. Mitä pahempaan
kuntoon tieverkoston päästämme, sitä kal-
liimmaksi kunnostus tulee myöhemmin.
Venäjän Suomelle takaisin maksamasta 170
miljoonan euron velasta voisi osan siirtää
suoraan teiden kunnostamiseen.
Vaikka olen tyytyväinen, että Tampe-
reen läntisen ohitustien jatkorahoitus nä-
kyy ensi vuodenkin budjetissa, ei se ole
kuin yksi osa Suomen ja Pirkanmaan teis-
tä. Pirkanmaalla toiveet kohdistuvat eri-
tyisesti poikittaisliikenteeseen ja pienem-
piin teihin. Toivelistan kärkipäässä ovat
Vammalan, Hämeenkyrön, Parkanon, Ur-
jalan, Ylöjärven ja Kangasalan erilaiset
tiejärjestelyt.
Mikko Alatalo
kansanedustaja (kesk.)
LAATU-
LEHTI!
K
A
U
P
U
N
K
I
L
E
H
T
I
E
N
L
I
I
T
O
N
J
Ä
S
E
N
Alueviestillä
tavoitat
KAIKKI!