Page 20 - Alueviesti_40

Keskiviikko lokakuun 4. 2006

20

Luja HT avasi jääkiekon

2-divisioonan kahdella voi-

tolla. Ensimmäisessä pelis-

sä Luja vei suvereenisti Kan-

kaanpään Jääkarhuja 7-0,

toinen peli oli täydellinen

vastakohta. Suurten vaike-

uksien kautta Luja kuiten-

kin ylsi jatkoajalla 5-4-voit-

toon Kaarinan Kiekkopojis-

ta.

- Sääntöuudistus näkyy pe-

leissä suurina jäähymäärinä,

erikoispelaaminen tulee entis-

tä tärkeämmäksi. Lujan taita-

vat pelaajat ovat vuosia kär-

sineet estämisestä ja kahvaa-

misesta. Nyt on saatava omat

jäähyt pois ja pelaajien on

opittava ja siedettävä se, että

meitä voidaan rikkoa, tuoma-

rien tehtävänä on viheltää rik-

keet pois, toteaa Lujan val-

mentaja Marko Lausniemi.

Kankaanpää-pelissä Lujan

maaleista viisi syntyi ylivoi-

malla. Vaikkei Lujan neljän

kentän pelaaminen ollutkaan

vielä täysin mallillaan, jouk-

kueen ja maalivahti Sampsa

Hirvinevan nollapeli ensim-

mäisessä ottelussa lämmitti-

vät. Joukkueen neljän kentän

pelaaminen antoi hyvän ku-

van joukkueen tasosta ja tai-

doista.

Vieraspeli jatkoajalle

Luja on tunnetusti ollut huo-

no vieraspeleissään. Kauden

ensimmäinen vieraspeli Kaa-

rinassa oli mitäänsanomaton-

ta sähellystä. Luja sortui en-

simmäisessä erässä yksinyrit-

tämiseen, hosumiseen ja kie-

kon huonoon hallintaan.

Toiseen erään luistelu pa-

rantui, mutta laukaukset puut-

Luja HT aloitti voitoilla

tuivat edelleen. Erän puolivä-

lissä Veikko Ruokonen tak-

lauksen jälkeen pystyi jään

pinnasta vielä syöttämään

Jarkko Ekbergille ja maalivah-

dista kimmonneen paluukie-

kon Veke laukoi itse maaliin.

Edes johtomaali ei avannut

kipsiä, tuska jatkui ja Kaari-

na tasoitti erän lopussa.

Kolmannen erän saamatto-

muus antoi mahdollisuudet

Kiekkopojille. Ensin KaKi-

Polle 2-1 Hirvinevan protes-

tista ( ja 10 min) huolimatta.

Heti perään Luja pääsi kah-

den pelaajan ylivoimalle, tus-

ka kertaantui ja ykkösylivoi-

ma sähläsi kiekon vastustajalle

ja KaKiPo siirtyi jo 3-1 joh-

toon.

Loistavasti pelannut Ekber-

gin kenttä pohjusti takaa-ajon,

uusi lujalainen Harri Korte-

niemi maalasi Jonne Ylikän-

nön ja Jarkko Ekbergin syö-

töistä.

Kotijoukkue hermostui ja

sortui jäähyilyyn, minuutissa

kolme kakkosta. Ykkösylivoi-

man peli oli sekaisin, onneksi

summerin väärä hälytys pelas-

ti kaarinalaispelaajan läpiajon.

Hetkeä myöhemmin samalla

ylivoimalla Lujan toinen uusi

tuttavuus Jussi Mäkelä tasoitti

Kari Kouttisen syötöstä ja heti

perään Veikko Ruokonen siir-

tää Lujan 4-3 johtoon Janne

Sulinin esityöstä. Erän lopussa

Lujan puolustus sähläsi huonon

Luja HT:n Veikko Ruokoselle ilta oli kahden maalin ilta. - Kuva: Kata Sivunen.

Kartingin maailmanmesta-

ruus ratkaistiin viikonloppu-

na Ranskan Angervillessä.

Mestaruutta tavoitteli noin

70 kuljettajan joukossa myös

vammalan Simo Puhakka.

Viime kauden kartingin tup-

lamestari aloittikin kilpailut

vauhdikkaasti, mutta lopul-

ta finaaleiden alla alkanut

sade sotki Simon mahdolli-

suudet.

Perjantaina ajetuissa harjoi-

tuksissa Simo oli alusta alka-

en mukana nopeimpien kuljet-

tajien joukossa. Hyvien harjoi-

tusaikojen perusteella odotuk-

set lauantaina ajettavaan aika-

ajoon olivat varsin korkealla.

Äärimmäisen tiukassa aika-

ajossa Simo ajoikin loistavas-

ti kolmanneksi jättäen taakseen

mm. italialaisen, 3-kertaisen

maailmanmestarin Davide Fo-

ren, joka oli yksi kilpailun en-

nakkosuosikeista. Kärjen tasai-

suudesta kertoo se, että neljä

nopeinta kuljettajaa oli 0,02

sekunnin sisällä! Lauantaina

ajettiin aika-ajojen jatkoksi

kolme alkuerää, joilla ratkais-

tiin ne 34 kuljettajaa, jotka pää-

sevät taistelemaan maailman-

mestaruudesta varsinaiseen

MM-finaaliin. Simon vauhti

jatkui myös ensimmäisessä

erässä, jossa hän ajoi hienosti

toiseksi. Erän lopussa Simo

ajoi kiinni alkukierrosten ka-

hinoiden avulla karkuun pääs-

seen Foren, mutta kierrokset

eivät riittäneet ohitukseen.

Toisessa erässä sijoitus oli

jälleen toinen varman ajon

päätteeksi.

Kolmannessa erässä Puhak-

ka joutui hieman osuman seu-

rauksena ulos radalta ja tulok-

sena oli vasta 13. sija. Näillä

eräpisteillä hän kuitenkin lu-

nasti itselleen pre-finaaliin pai-

kan 7., joka oli suomalaisit-

tain paras tulos.

“Muuten hyvä päivä, mut-

ta viimeinen erä jäi hieman

harmittamaan. Ilman kolaria

olisin varmasti päässyt start-

taamaan kolmannelta paikalta

esi-finaaliin, jossa ajetaan fi-

Simo mukana MM-finaalissa

naalin lähtöpaikoista. Muuten

olo on luottavainen, sillä ka-

lusto toimii todella hienosti.”

kertoi Simo.

Sunnuntaina Puhakan italia-

laisen PCR-tiimin toiveet oli-

vat korkealla Simon startates-

Tässä Simon auto. Pyöriä irroittaa tulevaisuuden formulakuski Juuso Pajuranta Vammalasta.

sa seitsemännestä ruudusta ja

hänen tiimikaverinsa asettuessa

paalupaikalle esifinaaliin. Aa-

mupäivällä Angervillen radan

ympärille alkoi kuitenkin ke-

rääntyä tummia sadepilviä.

Aamun harjoitus ajettiin jo sa-

dekelillä ja Simon auto ei käyt-

täytynyt lainkaan niin kuin pi-

täisi.

“En todellakaan tiedä mitä

on tapahtunut. Muutama viik-

ko sitten viimeisessä EM-osa-

kilpailussa olin sateella todel-

la nopea, mutta nyt pitoa ei

tunnu löytyvän lainkaan. Koi-

tetaan nyt jotain parannusta

löytää ennen esifinaalin start-

tia.” Esifinaali olikin sitten to-

dellista taistelua Simolle sa-

moin kuin hänen tiimikaveril-

leenkin. Erän aikana todella

luistavalla autolla taisteleva

Puhakka hiipui sijalle 17. paa-

lulta startanneen Conversin

ollessa 13:s.

“Nyt ollaan kyllä hiukan

pulassa. Pitoa ei ole jarrutuk-

sissa eikä kyllä sen puoleen

kiihdytyksissäkään ja tipuin

todella paljon esifinaalissa. Tii-

millä on nyt autojen kanssa

todella jokin ongelma sillä tuli

tuo tiimikaverikin melko lail-

la selkä edellä alaspäin. Toi-

votaan, että rata kuivuisi en-

nen finaalin starttia, sillä kui-

valla vauhti kyllä riittää” ker-

toi Simo.

Finaalia varten kuljettajat

olivat jo ryhmittyneet ruuduk-

koon kuivan kelin slicks-ren-

kailla ja Simo mahdollisuudet

olivat jälleen nousussa. Pari

minuuttia ennen starttia kui-

tenkin taivas repesi uudestaan

ja mekaanikot alkoivat vaih-

taa saderenkaita kaatosatees-

sa.

Finaalin startissa näkyvyys

vesisumun takia oli todella

huono ja Simo ajautui vielä

hieman ulos radalta väistäes-

sään edessään tapahtunutta ko-

laria. Jälkijoukkoon jäänyt Pu-

hakka ei paljon pystynyt teke-

mään ja tuloksena MM-finaa-

lista oli 24. tila. Suomalaisista

parhaana maaliin ajoi Valtteri

Bottas, joka oli kuudes.

“Harmittaa todella paljon,

sillä luulin jo, että päästään aja-

maan finaali kuivalla. Silloin

mahdollisuudet olisivat olleet

varmasti viiden joukkoon,

mutta nyt jäätiin häntäpäähän.

Nyt vaan oli kaikki kuivalla

kohdallaan vaikka mihin, mut-

ta sitten sateessa ei tuntunut

mikään toimivan. Ei auta kuin

alkaa keskittyä seuraaviin koi-

toksiin, jotka ajetaan Italian

Parmassa ja lähteä sieltä ha-

kemaan sitten voittoa.” kertoi

pettynyt Puhakka.

Finaalin voittoon ajoi todel-

linen yllättäjä, italialainen

Francesco Antonucci. Toinen

paikka meni niin ikään Itali-

aan Davide Foren toimesta ja

pronssille ajoi belgialainen Jo-

nathan Thonon.

Jussi Pohjola

purkukiekon vastustajalle ja

Kaarina tasoitti pelin.

Jussi Mäkelä

pelasti jatkoajalla

Jatkoaika pelataan sääntö-

jen mukaan neljällä pelaajal-

la. Jäähyjen ansiosta jatkoajal-

la oli tilaa kentällä., ensin Luja

alivoimalla, sitten Luja ylivoi-

malla. Lujan ylivoimaa tarvit-

tiin puolisen minuuttia, kun

kahden maalin Ruokonen

syöttää Jussi Mäkelän toisen

maalin, loistosuoritus ensim-

mäisessä pelissä Luja HT:ssä.

Keskiviikkona sarja jatkuu,

kun Kulta-Arenalle saapuu

nousijajoukkue Urjalan Sisu-

Kiekko.

Liikenne- ja viestintä-

ministeriön työryhmä eh-

dottaa, että noin puolet

rataverkosta ja neljäsosa

valta- ja kantateistä ni-

mettäisiin valtakunnalli-

sesti merkittäviksi ja kor-

keatasoisiksi runkover-

koiksi.

Verkot muodostuvat tär-

keimmistä ja kuormitetuim-

mista yhteysväleistä. Niis-

tä halutaan mahdollisim-

man sujuvia ja turvallisia.

Ehdotetuilla runkoverkoil-

la liikkuu tieliikenteestä

kolmannes ja raideliiken-

teestä 80 prosenttia.

Runkoverkkoja hoidet-

taisiin ja ylläpidettäisiin

korkeimpien laatuvaatimus-

ten mukaisesti. Ne otettai-

siin erityisesti huomioon

kaavoituksessa ja muussa

maankäytön suunnittelussa.

Työryhmän esitys luovu-

tettiin liikenne- ja viestin-

täministeri Susanna Huovi-

selle 29. syyskuuta.

Päätös

ensi vuoteen

Maantielain mukaan lii-

kenne- ja viestintäministe-

riö päättää runkoteistä, mut-

ta päätöksenteolle rataver-

kosta ei ole vastaavaa laki-

Neljännes pääteistä

ja puolet radoista

runkoverkoiksi

Työryhmä esittää:

pohjaa.Asia sisältyy uuteen ra-

talakiin, jonka on tarkoitus tulla

voimaan vuonna 2008.

Tästä syystä päätös runko-

verkoista siirtyy Huovisen

mukaan ensi vuoteen. Huovi-

nen pitää tärkeänä, että suun-

nitelmaa käsitellään kokonai-

suutena ja päätös teiden ja ra-

tojen runkoverkoista tehdään

yhtä aikaa.

- Oikea marssijärjestys on

se, että ministeriö päättää run-

koverkoista vasta sen jälkeen,

kun eduskunta on käsitellyt

ratalain. Ilman ratoja päätös

jäisi puolinaiseksi, Huovinen

korostaa.

Alueiden

saavutettavuus

paranee

Runkoverkot käsittävät 3140

tiekilometriä ja 2960 ratakilo-

metriä. Radoista 1600 kilomet-

riä olisi myös nopeiden junien

käytettävissä.

Verkko on kohtuullisen sup-

pea ja siten toteutettavissa.

Kaikki maakuntakeskukset

kuuluvat verkkoon ja suunni-

telma parantaa merkittävästi

alueiden saavutettavuutta.

Teiden runkoverkko palve-

lee ennen kaikkea pitkämat-

kaista liikennettä. Tästä syys-

tä teiden täytyy olla korkea-

laatuisia, esimerkiksi liittymi-

en määrää on vähennettä-

vä. Työryhmän mukaan jo

pelkkä päätös runkover-

koista vaikuttaa välittömästi

maankäyttövarauksiin.

Ehdotetusta runkover-

kosta moottoriteitä on noin

800 kilometriä eli 200 ki-

lometriä nykyistä enem-

män. Pääosa teistä kehitet-

täisiin kuitenkin keskikai-

teilla varustetuiksi ohitus-

kaistateiksi.

Nopeiden henkilöliiken-

neratojen nopeustavoite on

vähintään 160 kilometriä

tunnissa. Raskaan tavaralii-

kenteen radoilla akselipai-

nojen täytyy olla 25 ton-

nia. Runkoverkkoon kuu-

luisivat paitsi kotimaan

myös kansainvälisen liiken-

teen tärkeät yhteydet.

Työryhmä ehdottaa, että

runkoverkkojen toteuttami-

sesta ja rahoituksesta laa-

ditaan ohjelma, joka sisäl-

lytetään valtakunnallisten

liikenneväylien investointi-

ohjelmaan. Runkoverkko-

jen toteuttaminen maksaisi

280 miljoonaa euroa vuo-

dessa ja se olisi valmis vuo-

teen 2030 mennessä.

Vuonna 2004 asetetun

työryhmän väliraportti jul-

kaistiin toukokuussa 2005,

jonka jälkeen suunnitelman

vaikutukset arvioitiin. Tal-

vella 2005-2006 järjestet-

tiin laaja kuulemiskierros.

Saadut lausunnot ja mieli-

piteet on tutkittu ja otettu

mahdollisuuksien mukaan

huomioon päätösehdotuk-

sessa.

Työryhmä koostui liiken-

ne- ja viestintäministeriön,

Suomen Kuntaliiton, Tie-

hallinnon, Ratahallintokes-

kuksen, kauppa- ja teolli-

suusministeriön, sisäasiain-

ministeriön ja ympäristömi-

nisteriön edustajista.

Page 20 - Alueviesti_40_2006