Page 15 - Alueviesti_40

Keskiviikko lokakuun 4. 2006

15

Ammattikoulu mukana puualan myötävireessä

SHT-Tukun toimitusjohtaja Hannu Lehtonen luovuttaa Aleksi Korvenpäälle nimikyltin työkalupakkiin. Rehtori Antti

Lahti voi olla tyytyväinen puukoulutuksen näkymiin.

Vammalan ammatti-

koulun suhteet työelä-

mään ovat mallillaan

myös puualan koulutuk-

sessa. Viimeisin kä-

denojennus tulee Punka-

laitumelta SHT-Tukusta,

joka lahjoittaa puualan

opiskelijoille puusepän

työkalupakit.

Työkalupakki on käytös-

sä jo opintojen ajan, mutta

omakseen sen saa, kun kou-

lu on käyty.

-Pakki luovutetaan opis-

kelijalle, kun todistus on

kourassa, toimitusjohtaja

Hannu Lehtonen kertoo.

Opettaja Jouni Tuovisen

mukaan pakista löytyy puu-

sepän tarvitsemia työkalu-

ja, joita ovat muun muassa

rulla- ja työntömitta, suo-

rakulma, vasarat sekä ka-

vahöylä. Pakki tehdään op-

pilastyönä, ja se täytetään

lahjoitetuilla työkaluilla.

-Puusepän työkalut ovat

perinteisesti olleet henkilö-

kohtaisia, Tuovinen sanoo.

Yksi pakin saajista on

Kiikan Teukkulasta ammat-

tikouluun opiskelemaan tul-

lut Aleksi Korvenperä, joka

on erityisen kiinnostunut

huonekalualasta.

-Saa tehdä käsillään, nuo-

rukainen perustelee lyhyesti

kiinnostustaan puutöihin.

-Nyt olen ehtinyt tutus-

tua jo moneen koneeseen

ja saada turvallisuusohjei-

ta, sanoo ensimmäisen vuo-

den opiskelija. Ensimmäi-

nen omatekemä leikkuulauta

on jo valmiina.

Läheltäkin töitä tiedossa

Rehtori Antti Lahti uskoo

puualalta löytyvän töitä. Am-

mattikoulu onkin investoinut

alaan, mistä kertovat purun-

poistojärjestelmän kunnosta-

minen sekä muotohöylän han-

kinta.

Myös Vammalan Seudun

Yrityspalvelun suojissa ollaan

seudulle rakentamassa saman-

laista puualan toimijoiden ver-

kostoa, joka on jo olemassa

kumi- ja metallialalla.

Lahti näkee alan koulutuk-

sen merkityksen seutukunnal-

le ja sen yrityksille.

-Hervannasta kyllä valmis-

tuu puuseppiä, mutta kuinka

moni heistä tulee tänne, Lahti

puntaroi tietäen vastauksen.

-Paikallisuus on yritysten

etu, Hannu Lehtonen vahvis-

taa.

Ammattitaitoiselle työvoi-

malle on kysyntää, eikä sitä

aina löydykään ihan läheltä.

Viimeisin työntekijä SHT-Tu-

kulle on tullut Pyhäsalmelta

saakka. SHT-Tukku Oy on

Suomen johtava ruumisarkku-

jen valmistaja sekä kukkakaup-

pa- ja hautaustarvikkeiden tuk-

kukauppa. Yhtiön pääkonttori

ja tuotantolaitokset ovat Pun-

kalaitumella.

Kesätöitä SHT-Tukusta on

luvassa 2-3 nuorelle. Muita

merkittäviä puualan kesätyöl-

listäjiä alueella ovat Niemen

Tehtaat ja Vammalan Vaneri.

Puualan monet tehtävät

odottavat

Puualan perustutkinnon suo-

rittaneet sijoittuvat huonekalu-

teollisuuteen eri työtehtäviin

sekä muihin puuteollisuuden,

kuten saha- ja rakennusteolli-

suuden ammatteihin.

Puuseppä valmistaa piirus-

tusten ja ohjeiden mukaan yk-

sittäis- ja sarjatöitä. Hän käyt-

tää apunaan alan koneita ja lait-

teita, esimerkiksi CNC-tekniik-

kaa.

Opiskelun aikana tutustutaan

uusimpaan tekniikkaan ja tie-

tokoneavusteiseen piirtämiseen

sekä erilaisiin työstökoneisiin.

Ammatillista osaamista laajen-

netaan verhoiluun, pintakäsit-

telyyn ja koneiden huoltoon.

Vammalan ammattikoulu on

nyt 500 oppilaan yhteisö, joka

on kasvanut kolmessa vuodes-

sa 105 oppilaalla.

Sen lisäksi, että ammattikou-

lulla on hyvät yhteydet työelä-

mään, yhteydet ovat kunnossa

myös peruskouluihin, joista

oppilaat tulevat.

-Kaikki peruskoululaiset

käyvät täällä vähintään kerran,

mikä tietää, että noin 2000 pe-

ruskoululaista vierailee täällä

ennen yhteisvalintaa, rehtori

Antti Lahti kertoo.

Hän suhtautuu epäilevästi

ammattikoulutuksen konserni-

malliin, joka Pirkanmaalla tie-

täisi Tampere-vetoisuutta.

-Meillä on talo täynnä ja ta-

lous kunnossa, Lahti sanoo ja

ihmettelee muutosintoa hyväs-

sä tilanteessa.

Syyskuun nimikkokas-

veissa, villiviineissä (Part-

henocissus) ja tädykkeis-

sä (Veronica) hehkuvat

nyt kauniit ruskan värit.

Seiniä myöten katonra-

jaan kiipeilevässä villivii-

nissä näkyvät ensimmäi-

set ruskan merkit jo elo-

kuun puolivälissä.

Syyskuuhun mennessä

sen lehdistö värittyy leis-

kuvan punaiseksi jopa sa-

teisina syksyinä. Samanai-

kaisesti puutarhan kukka-

penkissä hohtavat moni-

vuotisen virginiantädyk-

keen pitkät, liilat tai valkoi-

set kukinnot. Varjoisilla pai-

koilla saattaa yhä nähdä

myös sinisinä kukkivia ran-

ta- ja tähkätädykkeitä.

Syksy on villiviinien

loiston aikaa

Villiviini viihtyy erin-

omaisesti sekä aurinkoisil-

la kasvupaikoilla että kevy-

essä varjossa. Kirkkaimmil-

leen sen punainen syysasu

värjäytyy auringossa. Suu-

rien, upeiden lehtien var-

joon jäävät niin pienet, vi-

hertävät kukat kuin vaati-

mattomat, syötäväksi kel-

paamattomat tummansini-

set marjatkin. Katseen van-

gitsee kasvin kiiltävä ja ter-

ve lehdistö, joka puhkeaa

myöhään keväällä ja puner-

tuu aikaisin syksyllä.

Kasvualustakseen villi-

viini tarvitsee tuoretta ja

Väriä syksyyn villiviineillä ja tädykkeillä

runsasravinteista multaa. Eten-

kin seinän viereen räystään alle

istutettu nuori kasvi kärsii hel-

posti kuivuudesta. Kun villi-

viini on varttunut isoksi ja juu-

risto on levinnyt seinustalta

eteenpäin, se pärjää ilman kas-

telua.

Villiviineistä korkeimmalle

kiipeää

imukärhivilliviini

(Parthenocissus quinquefolia),

joka pystyy nousemaan jopa

10 metrin korkeudelle ilman

tukea. Sen pienet imukuppi-

maiset kärhit kiinnittyvät tiu-

kasti karkeaan pintaan. Laji

menestyy Etelä-Suomessa vyö-

hykkeillä I-III(IV).

Säleikkövilliviinin (P. inser-

ta) saa menestymään aina Ou-

lun korkeudella, V-vyöhyk-

keellä saakka. Se tarvitsee kui-

tenkin tuen kasvaakseen ylös

pergolan tai talon seinää. Sä-

leikkövilliviini voidaan myös

istuttaa maanpeittäjäksi esi-

merkiksi rinteeseen tai verhoa-

maan korkeita muureja alas-

päin kasvavilla versoillaan.

Myöhäisiä ja varhaisia

tädykkeitä

Tädykkeet (Veronica) ovat

helppohoitoisia ja talvenkestä-

viä perennoja, joista myöhäi-

simmät kukkivat elo-syyskuus-

sa. Pystyjen kukintojen perus-

väri on sininen, mutta innok-

kaiden kasvattajien iloksi löy-

tyy myös roosa- ja valkokuk-

kaisia lajikkeita. Tädykkeiden

lehdet ovat kapeat ja tumman-

vihreät. Virginian-, tähkä- ja

rantatädykkeiden loistosta pää-

see nauttimaan vielä syyskuus-

sakin. Mitä korkeampi kasvis-

ta tulee, sitä myöhemmin se

kukkii. Esimerkiksi myöhäi-

simmästä virginiantädykkees-

tä (Veronica virginica) kasvaa

paksussa mullassa jopa 150-

senttinen. Sen elo-syyskuussa

kukkaan puhkeavat tähkät ovat

hyvin korkeat, kapeat ja vaa-

leanroosat, valkoiset tai liilat.

Tämä tanakkaversoinen laji

talvehtii varmimmin läpäise-

vässä maassa lämpimällä pai-

kalla.

Erittäin talvenkestävä ranta-

tädyke (Veronica longifolia)

kasvaa noin metrin korkuisek-

si. Vaikka se on rantakasvi, se

menestyy myös tavallisessa

pihamullassa. Hyvin saman-

kaltainen, mutta edellistä ma-

talampi tähkätädyke (V. spica-

ta) taas suosii kuivaa maata.

Molemmat kukkivat sinisin

tähkin heinäkuun alkupuolel-

ta elokuun loppuun, puolivar-

jossa vielä syyskuussa.

Noin 30-senttiset loisto- ja

unelmatädykkeet kukkivat al-

kukesällä. Taivaansininen unel-

matädyke (Veronica gentianoi-

des) avaa nuppunsa jo touko-

kuussa. Mätästävä ja rentover-

soinen loistotädyke (V. aust-

riaca subsp. teucrium) kukois-

taa vahvan sinisine kukkineen

kesäkuun alkupuolelta heinä-

kuuhun. Kun kasvupaikka va-

litaan oikein, tädykkeet kuk-

kivat runsaasti ja viihtyvät

kauan paikallaan. Ne kas-

vavat parhaiten aurinkoisel-

la tai puiden kevyesti var-

jostamalla pihalla. Multa

kalkitaan perusteellisesti ja

ojitetaan.

Kuukauden kasvit valit-

see Taimistoviljelijät ry kul-

lekin kasvukauden kuukau-

delle. Valitut pensaat, puut

ja perennat ovat hyviksi ha-

vaittuja monivuotisia koris-

te- tai hyötylajeja. Niiden

valinnalla halutaan myös

muistuttaa siitä, että moni-

vuotisten kasvien taimia voi

istuttaa koko kasvukauden

ajan roudan sulamisesta

maan jäätymiseen saakka.

www.alueviesti.fi

Page 15 - Alueviesti_40_2006