Keskiviikko lokakuun 4. 2006
15
Ammattikoulu mukana puualan myötävireessä
SHT-Tukun toimitusjohtaja Hannu Lehtonen luovuttaa Aleksi Korvenpäälle nimikyltin työkalupakkiin. Rehtori Antti
Lahti voi olla tyytyväinen puukoulutuksen näkymiin.
Vammalan ammatti-
koulun suhteet työelä-
mään ovat mallillaan
myös puualan koulutuk-
sessa. Viimeisin kä-
denojennus tulee Punka-
laitumelta SHT-Tukusta,
joka lahjoittaa puualan
opiskelijoille puusepän
työkalupakit.
Työkalupakki on käytös-
sä jo opintojen ajan, mutta
omakseen sen saa, kun kou-
lu on käyty.
-Pakki luovutetaan opis-
kelijalle, kun todistus on
kourassa, toimitusjohtaja
Hannu Lehtonen kertoo.
Opettaja Jouni Tuovisen
mukaan pakista löytyy puu-
sepän tarvitsemia työkalu-
ja, joita ovat muun muassa
rulla- ja työntömitta, suo-
rakulma, vasarat sekä ka-
vahöylä. Pakki tehdään op-
pilastyönä, ja se täytetään
lahjoitetuilla työkaluilla.
-Puusepän työkalut ovat
perinteisesti olleet henkilö-
kohtaisia, Tuovinen sanoo.
Yksi pakin saajista on
Kiikan Teukkulasta ammat-
tikouluun opiskelemaan tul-
lut Aleksi Korvenperä, joka
on erityisen kiinnostunut
huonekalualasta.
-Saa tehdä käsillään, nuo-
rukainen perustelee lyhyesti
kiinnostustaan puutöihin.
-Nyt olen ehtinyt tutus-
tua jo moneen koneeseen
ja saada turvallisuusohjei-
ta, sanoo ensimmäisen vuo-
den opiskelija. Ensimmäi-
nen omatekemä leikkuulauta
on jo valmiina.
Läheltäkin töitä tiedossa
Rehtori Antti Lahti uskoo
puualalta löytyvän töitä. Am-
mattikoulu onkin investoinut
alaan, mistä kertovat purun-
poistojärjestelmän kunnosta-
minen sekä muotohöylän han-
kinta.
Myös Vammalan Seudun
Yrityspalvelun suojissa ollaan
seudulle rakentamassa saman-
laista puualan toimijoiden ver-
kostoa, joka on jo olemassa
kumi- ja metallialalla.
Lahti näkee alan koulutuk-
sen merkityksen seutukunnal-
le ja sen yrityksille.
-Hervannasta kyllä valmis-
tuu puuseppiä, mutta kuinka
moni heistä tulee tänne, Lahti
puntaroi tietäen vastauksen.
-Paikallisuus on yritysten
etu, Hannu Lehtonen vahvis-
taa.
Ammattitaitoiselle työvoi-
malle on kysyntää, eikä sitä
aina löydykään ihan läheltä.
Viimeisin työntekijä SHT-Tu-
kulle on tullut Pyhäsalmelta
saakka. SHT-Tukku Oy on
Suomen johtava ruumisarkku-
jen valmistaja sekä kukkakaup-
pa- ja hautaustarvikkeiden tuk-
kukauppa. Yhtiön pääkonttori
ja tuotantolaitokset ovat Pun-
kalaitumella.
Kesätöitä SHT-Tukusta on
luvassa 2-3 nuorelle. Muita
merkittäviä puualan kesätyöl-
listäjiä alueella ovat Niemen
Tehtaat ja Vammalan Vaneri.
Puualan monet tehtävät
odottavat
Puualan perustutkinnon suo-
rittaneet sijoittuvat huonekalu-
teollisuuteen eri työtehtäviin
sekä muihin puuteollisuuden,
kuten saha- ja rakennusteolli-
suuden ammatteihin.
Puuseppä valmistaa piirus-
tusten ja ohjeiden mukaan yk-
sittäis- ja sarjatöitä. Hän käyt-
tää apunaan alan koneita ja lait-
teita, esimerkiksi CNC-tekniik-
kaa.
Opiskelun aikana tutustutaan
uusimpaan tekniikkaan ja tie-
tokoneavusteiseen piirtämiseen
sekä erilaisiin työstökoneisiin.
Ammatillista osaamista laajen-
netaan verhoiluun, pintakäsit-
telyyn ja koneiden huoltoon.
Vammalan ammattikoulu on
nyt 500 oppilaan yhteisö, joka
on kasvanut kolmessa vuodes-
sa 105 oppilaalla.
Sen lisäksi, että ammattikou-
lulla on hyvät yhteydet työelä-
mään, yhteydet ovat kunnossa
myös peruskouluihin, joista
oppilaat tulevat.
-Kaikki peruskoululaiset
käyvät täällä vähintään kerran,
mikä tietää, että noin 2000 pe-
ruskoululaista vierailee täällä
ennen yhteisvalintaa, rehtori
Antti Lahti kertoo.
Hän suhtautuu epäilevästi
ammattikoulutuksen konserni-
malliin, joka Pirkanmaalla tie-
täisi Tampere-vetoisuutta.
-Meillä on talo täynnä ja ta-
lous kunnossa, Lahti sanoo ja
ihmettelee muutosintoa hyväs-
sä tilanteessa.
Syyskuun nimikkokas-
veissa, villiviineissä (Part-
henocissus) ja tädykkeis-
sä (Veronica) hehkuvat
nyt kauniit ruskan värit.
Seiniä myöten katonra-
jaan kiipeilevässä villivii-
nissä näkyvät ensimmäi-
set ruskan merkit jo elo-
kuun puolivälissä.
Syyskuuhun mennessä
sen lehdistö värittyy leis-
kuvan punaiseksi jopa sa-
teisina syksyinä. Samanai-
kaisesti puutarhan kukka-
penkissä hohtavat moni-
vuotisen virginiantädyk-
keen pitkät, liilat tai valkoi-
set kukinnot. Varjoisilla pai-
koilla saattaa yhä nähdä
myös sinisinä kukkivia ran-
ta- ja tähkätädykkeitä.
Syksy on villiviinien
loiston aikaa
Villiviini viihtyy erin-
omaisesti sekä aurinkoisil-
la kasvupaikoilla että kevy-
essä varjossa. Kirkkaimmil-
leen sen punainen syysasu
värjäytyy auringossa. Suu-
rien, upeiden lehtien var-
joon jäävät niin pienet, vi-
hertävät kukat kuin vaati-
mattomat, syötäväksi kel-
paamattomat tummansini-
set marjatkin. Katseen van-
gitsee kasvin kiiltävä ja ter-
ve lehdistö, joka puhkeaa
myöhään keväällä ja puner-
tuu aikaisin syksyllä.
Kasvualustakseen villi-
viini tarvitsee tuoretta ja
Väriä syksyyn villiviineillä ja tädykkeillä
runsasravinteista multaa. Eten-
kin seinän viereen räystään alle
istutettu nuori kasvi kärsii hel-
posti kuivuudesta. Kun villi-
viini on varttunut isoksi ja juu-
risto on levinnyt seinustalta
eteenpäin, se pärjää ilman kas-
telua.
Villiviineistä korkeimmalle
kiipeää
imukärhivilliviini
(Parthenocissus quinquefolia),
joka pystyy nousemaan jopa
10 metrin korkeudelle ilman
tukea. Sen pienet imukuppi-
maiset kärhit kiinnittyvät tiu-
kasti karkeaan pintaan. Laji
menestyy Etelä-Suomessa vyö-
hykkeillä I-III(IV).
Säleikkövilliviinin (P. inser-
ta) saa menestymään aina Ou-
lun korkeudella, V-vyöhyk-
keellä saakka. Se tarvitsee kui-
tenkin tuen kasvaakseen ylös
pergolan tai talon seinää. Sä-
leikkövilliviini voidaan myös
istuttaa maanpeittäjäksi esi-
merkiksi rinteeseen tai verhoa-
maan korkeita muureja alas-
päin kasvavilla versoillaan.
Myöhäisiä ja varhaisia
tädykkeitä
Tädykkeet (Veronica) ovat
helppohoitoisia ja talvenkestä-
viä perennoja, joista myöhäi-
simmät kukkivat elo-syyskuus-
sa. Pystyjen kukintojen perus-
väri on sininen, mutta innok-
kaiden kasvattajien iloksi löy-
tyy myös roosa- ja valkokuk-
kaisia lajikkeita. Tädykkeiden
lehdet ovat kapeat ja tumman-
vihreät. Virginian-, tähkä- ja
rantatädykkeiden loistosta pää-
see nauttimaan vielä syyskuus-
sakin. Mitä korkeampi kasvis-
ta tulee, sitä myöhemmin se
kukkii. Esimerkiksi myöhäi-
simmästä virginiantädykkees-
tä (Veronica virginica) kasvaa
paksussa mullassa jopa 150-
senttinen. Sen elo-syyskuussa
kukkaan puhkeavat tähkät ovat
hyvin korkeat, kapeat ja vaa-
leanroosat, valkoiset tai liilat.
Tämä tanakkaversoinen laji
talvehtii varmimmin läpäise-
vässä maassa lämpimällä pai-
kalla.
Erittäin talvenkestävä ranta-
tädyke (Veronica longifolia)
kasvaa noin metrin korkuisek-
si. Vaikka se on rantakasvi, se
menestyy myös tavallisessa
pihamullassa. Hyvin saman-
kaltainen, mutta edellistä ma-
talampi tähkätädyke (V. spica-
ta) taas suosii kuivaa maata.
Molemmat kukkivat sinisin
tähkin heinäkuun alkupuolel-
ta elokuun loppuun, puolivar-
jossa vielä syyskuussa.
Noin 30-senttiset loisto- ja
unelmatädykkeet kukkivat al-
kukesällä. Taivaansininen unel-
matädyke (Veronica gentianoi-
des) avaa nuppunsa jo touko-
kuussa. Mätästävä ja rentover-
soinen loistotädyke (V. aust-
riaca subsp. teucrium) kukois-
taa vahvan sinisine kukkineen
kesäkuun alkupuolelta heinä-
kuuhun. Kun kasvupaikka va-
litaan oikein, tädykkeet kuk-
kivat runsaasti ja viihtyvät
kauan paikallaan. Ne kas-
vavat parhaiten aurinkoisel-
la tai puiden kevyesti var-
jostamalla pihalla. Multa
kalkitaan perusteellisesti ja
ojitetaan.
Kuukauden kasvit valit-
see Taimistoviljelijät ry kul-
lekin kasvukauden kuukau-
delle. Valitut pensaat, puut
ja perennat ovat hyviksi ha-
vaittuja monivuotisia koris-
te- tai hyötylajeja. Niiden
valinnalla halutaan myös
muistuttaa siitä, että moni-
vuotisten kasvien taimia voi
istuttaa koko kasvukauden
ajan roudan sulamisesta
maan jäätymiseen saakka.