Keskiviikko lokakuun 4. 2006
13
Kokemäen ympäristö-
yhdistys Kokemäen 4H:n
kanssa koko perheen
luontopäivän Puurijärvi-
Isosuon kansallispuistos-
sa ensi lauantaina 7.10.
Tapahtuma alkaa klo 14.
Ohjelmaan kuuluu mm.
luontopolku, leikkimielisiä
kasvien ja eläinten tunnis-
tustehtäviä sekä asiaa joka-
miehenoikeuksista. Lopuk-
si syödään eväitä nuotiol-
la. Retki alkaa Isosuon
parkkipaikalta, jonne pää-
see ajamalla Kauvatsalta tai
Huittisista ensin Karhinie-
mentietä ja kääntymällä sil-
täMutilahdentielle. Kauvat-
salta tullessa ajetaan vielä
muutama kilometri Kärjen-
kallion lintutornin parkki-
paikan ohi ennen kuin pääs-
tään Karhiniementielle.
Retkellä voi nauttia
myös miellyttävästä ääni-
maisemasta seuraavana päi-
vänä vietettävän Hiljaisuu-
den päivän merkeissä.
Luonnonsuojeluliitto on
organisoinut jo useana vuo-
tena Hiljaisuuden päivän
kampanjan aina Hiljan päi-
vänä 8.10. Melu on yksi
2000-luvun kasvavista ym-
päristöongelmista, joka hei-
kentää merkittävästi elin-
ympäristön laatua ja viih-
Koko perheen
luontoretki Isosuolle
tyisyyttä. Sellaiset alueet,
joilla voi kuunnella luon-
non ääniä ilman ihmistoi-
minnan aiheuttamaa melua,
vähenevät jatkuvasti. Hil-
jainen äänimaisema ja luon-
non äänistä nauttiminen on
kuitenkin kaikille tärkeää
levon ja virkistäytymisen
kannalta.
Luonnonsuojeluliitto,
sen luonnonsuojelupiirit ja
paikallisyhdistykset ovatkin
tehneet aloitteita luonnon-
hiljaisten alueiden kartoit-
tamisesta ja suojelusta. Sa-
takunnassa tehtiin vuosina
2002 – 2004 melutasoltaan
hiljaisten alueiden pilotti-
selvitys (HiljaPiSa) ja Iso-
suon alue on määritelty sii-
nä maaseutumaiseksi hiljai-
seksi alueeksi, jolla luon-
non äänet ovat vallitsevia.
Projektista on julkaistu lop-
puraportti Hiljaisuuden kei-
taat Satakunnassa (Karvi-
nen, Päivi A. & Savola,
Anne: Ympäristöministeriö
HiljaPiSa. Helsinki. 2004.)
Retkelle kannattaa ottaa
hyvät eväät mukaan ja ret-
kivarustus. Vaikka alueella
onkin pitkospuut, kumi-
saappaat ovat aina varma
valinta.
Sateen sattuessa tapahtu-
maa ei kuitenkaan järjeste-
tä.
Jos on myynyt omai-
suutta tappiolla, tappio
on kokonaan vähennys-
kelpoinen myyntivoitois-
ta. Myyntitappion voi vä-
hentää myyntivuonna tai
sitä seuraavina kolmena
vuotena saaduista myyn-
tivoitoista, kertooVeron-
maksajain viikon vero-
vinkki.
Myyntitappiota ei saa
vähentää voitoista, jotka
ovat syntyneet aiempina
vuosina kuin tappiot.
Myyntitappiota ei saa
myöskään vähentää muista
pääomatuloista, esimerkiksi
pörssiyhtiöiden osingoista.
Myyntitappion voi vä-
hentää ainoastaan omista
myyntivoitoistaan.
Tappiota ei voi siirtää esi-
merkiksi puolisolle. Tappi-
ot ovat siis henkilökohtai-
sia.
Myyntitappion
voi vähentää
myyntivoitoista
Tappiot ovat voineet
syntyä ”eri laatuisesta”
omaisuudesta kuin voitot.
Pörssiosakkeiden myynti-
tappiot saa siis vähentää
esimerkiksi
vapaa-ajan
kiinteistön myyntivoitosta.
Tappiota syntyy esimer-
kiksi, kun omaisuuden han-
kintahinta, mahdolliset pe-
rusparannusmenot sekä
osto- ja myyntikulut ovat
korkeammat kuin myynti-
hinta.
Vähennyskelvottomia
myyntitappioita ovat muun
muassa tappiot tavanomai-
sen koti-irtaimiston myyn-
nistä ja pienet luovutustap-
piot. Jos verovuonna luo-
vutetun omaisuuden myyn-
tihinnat ovat enintään 1000
euroa ja näiden luovutus-
ten yhteenlasketut hankin-
tamenot enintään 1000 eu-
roa, ei tällaista pientä myyn-
titappiota saa vähentää.
Jos jokin jäi vaivaamaan
vuoden 2000 verotukses-
sa, verovelvollisella on vie-
lä tämä vuosi aikaa hakea
muutosta vuoden 2000
verotukseen.
Verotus vanhenee viides-
sä vuodessa.Vanhentuminen
tarkoittaa sitä, ettei verotus-
ta voi enää sen jälkeenmuut-
taa, vaikka se olisikin toi-
mitettu virheellisesti. Viiden
vuoden aika lasketaan ve-
Vuoden 2000
verotus vanhenee
rotuksen valmistumisvuotta
seuraavan vuoden alusta.
Koska vuoden 2000 vero-
tus on saatu valmiiksi vuon-
na 2001, aikaa muutoksen-
haulle on vielä vuoden 2006
loppuun saakka. Vastaavas-
ti viime vuoden 2005 vero-
tukseen voi hakea muutosta
vielä vuonna 2011.
Muutosta haluava voi
pyytää verotusasiakirjansa
nähtäväksi omassa verotoi-
mistossaan.
Järjestyksessä 44. Huo-
vinretki taivalletaan ensi
sunnuntaina 8. lokakuu-
ta. Lähtö- ja ilmoittautu-
mispaikkoina ovat tutus-
ti Säkylän varuskunnan
ampumaradan paviljonki,
Vampulan ulkoilumaja ja
Virttaan Erä-Veikkojen
metsästysmaja.
Lähtöaika on kello 8-12,
mutta kansliat ovat avoin-
na kello 8-16.
Retkimaksu on aikuisil-
ta 5 euroa ja koululaisilta 2
Huovinretki
kutsuu luontoon
euroa, sisältäen vakuutuk-
set (alle 70 v.), kunniakir-
jan, mehun, saunomisen ja
uinnin Huovinrinteen kun-
totalolla sekä saunomisen
ja suihkun Vampulan ulkoi-
lumajalla.
Huolto toimii lähtöpai-
koilla ja Riittiössä.
Polkuretkellä ei ole kil-
pailun tuntua, ei numero-
lappua, vaan reitin voi tai-
valtaa oman vauhtinsatun-
tien luonnosta ja liikunnas-
ta nauttien.
Jo useana vuonna ai-
emminkin Vammalassa
vieraillut tenori Reijo Iko-
nen vierailee paikkakun-
nalla jälleen, tällä kertaa
Kultalevy-kiertueensa
merkeissä. Reijo Ikonen
konsertoi sunnuntaina
8.10. klo17 Vammalan
Helluntaikirkossa. Tilai-
suuteen on vapaa pääsy.
Ikosen vuonna 2001 il-
mestynyt ”Surusta nousee
laulu” -esikoislevynsä ta-
voitti 15 000 kappaleen kul-
talevyyn oikeuttavan rajan
tämän vuoden huhtikuussa,
ja varsinainen kultalevyjuh-
la, josta tämä kiertue alkoi,
pidettiin Helsingin Vanhas-
sa Kirkossa 3. syyskuuta.
Kultalevy on Suomen
ääni- ja kuvatallennetuotta-
jien palkinto, jonka myön-
tämisrajaa laskettiin tämän-
hetkiseen lukuun vuonna
2001. Aikaisemmin raja oli
Reijo Ikonen
konsertoi
Vammalassa
20 000 kappaletta. Hengel-
lisen musiikin saralla, jo-
hon Ikosen musiikki kuu-
luu, kultalevyn rajan on
2000-luvulla rikkonut kaik-
kiaan vain muutama ääni-
te.
Kyseisen Surusta nousee
laulu -äänitteen syntyhisto-
rian taustalla on Reijo Iko-
sen vaimon Virpin vuonna
1999 tapahtunut menehty-
minen rintasyöpään.
Vuosien mittaan Reijo on
tehnyt yhteensä kolme hen-
gellistä äänitettä. Jo maini-
tun Surusta nousee laulun
lisäksi jouluäänitteen ”Jou-
luaamun rauha” (Prisma,
2003) joka niin ikään on
otettu hyvinvastaan. Hänen
uusin äänitteensä ”Yksin
rakkaus” (Prisma, 2004) on
valoisa toivon ja rakkauden
julistus koetun surun jäl-
keen.
MLL:nTyrvään-Vamma-
lan yhdistys järjestää lau-
antaina 7.10. lastenvaat-
teiden ja -tarvikkeiden
kirpputorin Seukulla klo
10-13.
Kirppismyynnin ja puf-
fetin lisäksi tarjolla on en-
simmäistä kertaa EU-ruo-
katukea. Ruokakassista löy-
tyy mm. näkkileipää, ha-
pankorppua, jauhoja ja ma-
karoonia. Kassit on tarkoi-
EU-ruokakassejakin
lastenvaatekirpparilta
tettu lapsiperheille, jotka
kokevat niitä tarvitsevansa,
sen tarkemmin kenenkään
taustoja ei tutkailla.
Paikan päältä on mah-
dollisuus ostaa myös
MLL:n tuotteita ja liittyä
jäseneksi.Aktiivinen yhdis-
tys kaipaa uusia innokkaita
vapaaehtoisia, joten jos
omaa vähääkään ylimää-
räistä aikaa, eikä pelkää
pientä vaivaa, kannattaa tul-
la tutustumaan toimintaan.
Maanpuolustuskoulu-
tus ry Sastamala järjes-
tää yhdessä Äetsän Reser-
viläiset ry:n kanssa lau-
antaina 18. marraskuuta
etsintään painottuvan
maastokurssin Äetsässä.
Kurssi toteutetaanVapaa-
ehtoisen Pelastuspalvelun
peruskurssina, johon on li-
sätty maastoetsintäosuus.
Aamupäivä opiskellaan
Kiikan paloaseman tiloissa
ja iltapäivän etsintäharjoi-
tuksissa käytetään Kiikan
ampumaradan maastoa
Koulutuksesta vastaa
pitkän linjan Vapepa –kou-
luttaja Tero Ahtee Tampe-
reelta ja muista järjestelyis-
Maastoetsintäkurssi
Äetsässä lauantaina
tä huolehtii Vesa Yli-Hon-
gisto. Kurssille voivat osal-
listua kaikki asiasta kiinnos-
tuneet Suomen kansalaiset,
jotka terveytensä puolesta
pystyvät liikkumaan maas-
tossa. Osallistujiksi odote-
taan esim. metsästysyhdis-
tysten, kylätoimikuntien ja
reservijärjestöjen edustajia
Mouhijärven, Suodennie-
men, Vammalan ja Äetsän
alueelta.
Kurssi on osallistujille il-
mainen, mutta ruokailuista
peritään omakustannushin-
tainen maksu. Ilmoittautu-
miset
osoitteeseen
www.mpkry.fi
tai Vesa Yli-
Hongistolle
numeroon
0500-832681.
Ilmatieteen laitoksen
mukaan syyskuussa ko-
ettiin harvinaisen korkei-
ta lämpötiloja, mutta toi-
saalta syksyn ensimmäi-
nen ehjä lumipeite saa-
tiin Lappiin muutama
viikko etuajassa.
Ilmatieteen laitoksen
mukaan päättynyt syyskuu
oli maan länsiosassa har-
vinaisen lämmin keskiläm-
pötilojen ollessa 3–4 astetta
tavanomaista korkeampia.
Maan länsiosassa kulunut
kuukausi oli paikoin jopa
kolmanneksi lämpimin
syyskuu 1900-luvulta läh-
tien. Hyvin lämpimiä syys-
kuita on ollut myös vuosi-
na 1934 ja 1949, jolloin
kuukauden keskilämpötila
oli laajasti koko maassa 4–
5 astetta tavanomaista kor-
keampi. Vuoden 1955
syyskuu oli lämmin eten-
kin maan etelä- ja keski-
osassa.
Lämpötilavaihtelut
suuria
Ensimmäiset ankaran
hallan yöt koettiin syys-
kuun puolivälissä, kun
maanpintalämpötila laski
monin paikoin alle -4 as-
teeseen. Lämpötilan vuo-
rokausivaihtelu oli suurta
päivälämpötilojen noustes-
sa maan etelä- ja keskiosas-
sa 20 asteen yläpuolelle.
Lämpötilat vaihtelivat
syyskuussa myös etelä-
pohjoissuunnassa merkittä-
västi. Kuukauden loppu-
puoliskolla mitattiin Lap-
pia lukuun ottamatta ajan-
kohtaan nähden poikkeuk-
sellisen korkeita lämpöti-
loja.
Syyskuun korkein läm-
pötila, 24,1 astetta, saavu-
tettiin niinkin myöhään
kuin 23. syyskuuta Tam-
pereen Härmälässä. Samal-
la syntyi loppukuun uusi
lämpötilaennätys. Toisaalta
muutama päivä aikaisem-
min Pohjois-Lapissa satoi
syksyn ensimmäinen ehjä
lumipeite noin kolme viik-
koa etuajassa.
Päivälämpötilat jäivät
Pohjois-Lapissa tuolloin
vain muutamaan asteeseen.
Ero maan etelä- ja keski-
osien yli 20 asteen lämpö-
tiloihin oli näin ajankoh-
taan nähden ennätykselli-
Syyskuussa kesäisiä lämpötiloja
nen tarkastelujaksolla 1961–
2006.
Maan etelä- ja keskiosan
kuukauden keskilämpötila 10–
14 astetta oli 2–4 astetta ta-
vanomaista korkeampi. Oulun
läänin keskilämpötila 8–11 as-
tetta oli noin 1,5–2,5 astetta
tavanomaista lämpimämpi ja
myös Lapissa syyskuu oli noin
asteen keskimääräistä lämpi-
mämpi keskilämpötilan olles-
sa 5–8 astetta. Terminen syk-
sy alkoikin Lapissa ja paikoin
Oulun läänissä 1–2 viikkoa
keskimääräistä myöhemmin
6.–8. syyskuuta, kun vuoro-
kauden keskilämpötila laski
pysyvästi alle +10 asteen. Sen
sijaan maan etelä- ja keski-
osassa terminen kesä jatkui
edelleen syyskuun päättyessä.
Lapissa myös terminen kas-
vukausi päättyi syyskuun lop-
puun mennessä.
Tällöin vuorokauden keski-
lämpötila laskee pysyvästi alle
+5 asteeseen.
Syyskuun sateet tulivat
maan etelä- ja keskiosaan pää-
asiassa kuukauden alkupuolel-
la, mutta maan pohjoisosassa
satoi melko tasaisesti koko
kuukauden aikana. Syyskuun
lopussa runsaita sateita saa-
tiin Oulun lääniin vuorokau-
sikertymien ollessa suurim-
millaan 40 millimetriä.
Kainuuseen saatiin myös
muutama senttimetri lun-
ta. Monin paikoin maan
pohjoisosassa kuukauden
sademäärä olikin tavan-
omaista runsaampi vaih-
dellen 50 ja 90 millimet-
rin välillä. Kainuussa mi-
tattiin paikoin yli 100 mil-
limetrin kuukausikertymiä.
Sen sijaan Varsinais-Suo-
mesta Etelä-Karjalaan ulot-
tuvalla vyöhykkeellä sekä
Pohjanmaalla sademäärä
jäi tavanomaisen arvon ala-
puolelle. Pienintä sadanta
oli pääkaupunkiseudulla,
jossa sademäärä jäi 20–30
millimetriin, joka on alle
puolet tavanomaisesta.
Muualla Suomessa syys-
kuun sademäärä oli tavan-
omainen.
Maanantain ukkonen
harvinainen
Ilmatieteen laitoksen
mukaan 1. lokakuuta koet-
tu ukkonen syntyi iltapäi-
vällä Pohjois-Itämerellä ja
eteni illan aikana koilliseen
Suomen etelärannikolle.
Ukkonen oli ajankohtaan
nähden harvinainen mutta
ei kuitenkaan poikkeuksel-
linen. Ukkosen edellytyk-
siä loivat ajankohtaan näh-
den lämmin ilmavirtaus,
lämmin meri ja runsas kos-
teus. Suomen lähivesillä
paikannettiin yli 1000 maa-
salamaa ja maan puolella
400.
Tämän lisäksi pilvisala-
mointi sekä ukkosen rin-
tamaluonne tekivät leisku-
misesta ajoittain melko jat-
kuvaa.
Salamatiheydellä mitat-
tuna voimakkuus jäi maa-
alueella pahimmillaankin
kohtalaiseksi, sen sijaan
Porkkalan edustalla merel-
lä mitattiin rajuksi yltänyt
alue. Baltiassa paikannet-
tiin illan ja yön aikana noin
10 000 salamaa.
Esimerkiksi vuonna
2005 paikannettiin 2.10.
muutama salama Porvoos-
sa, 4.11. Itämerellä 350 sa-
lamaa (muutama Suomes-
sa) sekä vielä 30.11. Tam-
misaaren lähellä 160 sala-
maa (40 maalla); vuonna
2004 paikannettiin 7.10.
Suomenlahdella 800 sala-
maa. Vuosina 2002 ja 2003
ei syyssalamoita esiintynyt
merkittävästi.
KYLMÄÄ
VIILEÄÄ
LÄMMINTÄ
KUUMAA
ERITTÄIN
KUUMAA
Pelkästään vanhusten
hoivapalveluihin kohdis-
tuvilla toimilla ei ratkais-
ta ikääntymisen haastei-
ta. Vanhuspolitiikkaa on
osa muuta yhteiskuntapo-
litiikkaa eikä sitä voi tar-
kastella yksistään sosiaa-
li- ja terveyspalvelujen
näkökulmasta.Vanhuspo-
litiikan ohjaaminen yh-
den sektorin kautta ei
tuota parhaita tuloksia,
totesi Kuntaliiton toimi-
tusjohtaja Risto Parjanne
tulevaisuuden vanhusten
hoivaa käsittelevässä se-
minaarissa tiistaina.
- Tulevaisuuden vanhus-
ten hoivapalveluissa on
huomioitava kuntien rooli
palveluiden järjestäjänä ja
Kuntaliiton Parjanne:
Vanhusten hoivaa
ei ratkaista sääntelyllä
vanhukset palvelujen käyttäji-
nä. Vanhuspolitiikkaa ei voi
rakentaa kunnille annettavilla
pikkutarkoilla säännöksillä.
Palveluita ei voi myöskään ra-
kentaa siten, että palvelujen
saatavuus ja hinnoittelu ovat
muissa käsissä kuin viimekä-
dessä palveluista vastuussa ole-
van.
- Monet ikääntyneiden ko-
tona selviytymisen kannalta
tärkeät ratkaisut tehdään muu-
alla kuin sosiaali- ja tervey-
denhuollossa. Esimerkiksi van-
husten kotona asumisen tuke-
minen, jonka olennainen osa
on esteetön asuinympäristö, ei
ole sosiaaliö ja terveystoimen
ratkaistavissa.
- Kunnissa on saatu hyviä
tuloksia integroimalla ikäpo-
litiikka koko kunnan toimin-
taa läpäiseväksi strategiak-
si. Parhaissa tapauksissa
ikäpolitiikka on edistänyt
ikääntyvien kotona selviy-
tymistä ja erityisryhmien
huomioimista sekä siirtänyt
laitoshoidon tarvetta. Van-
husten mahdollisuus koto-
na asumiseen täytyy olla en-
sisijainen tavoite.
- Tulevaisuuden palvelu-
järjestelmissä on iäkkäille
annettava joustava mahdol-
lisuus myös omarahoittei-
seen palvelujen hankkimi-
seen. Esimerkiksi kotita-
lousvähennys on otettava
harkittavaksi. Verotuksen
kautta voidaan tukea pal-
velujen hankkimista suo-
raan yksityisiltä tuottajilta.
Palvelujen ohella on muis-
tettava vanhusten vähim-
mäistoimeentulon turva.
Parjanteen mielestä pal-
veluseteleiden käytön edis-
täminen on ensimmäinen
askel joustavan palvelujär-
jestelmän edistämiseksi.
- Palveluseteleiden käyt-
töä rajoittavat säännökset,
kuten setelin omavastuu-
osuuden kytkentä asiakas-
maksuihin, on poistettava.
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32