Page 10 - Alueviesti_40_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko lokakuun 4. 2006

En puutu Vammalassa

käytävään naispappeuskes-

kusteluun kuvitellen, että

minulla olisi joku kaikkia

osapuolia tyydyttävä rat-

kaisuehdotus. Epäilenpä,

ettei sellaista ole vielä nyt

olemassakaan. Saattaa olla,

että se kuuluukin ryhmään

"aika korjaa asiat ja arpeut-

taa haavat". Kaiken lisäk-

si tässä tyrvääläisen Kari

Koivun johtamassa nykyi-

sessä seurakunnassani asia

ei ole kipeä aivan Vamma-

lan mitoissa.

Olin eduskunnassa sil-

loin, kun lakia kirkollisla-

kia muutettiin. Kannatin

papinviran

avaamista

myös naisille. Teologista

pohjaa minulla päätöksen-

tekooni ei ollut kuin Sam-

maljoen kappalaisen Aho-

sen meille Tyrvään yhteis-

koulussa pitämä tynkärip-

pikoulu ja uskonnonopett-

tajamme pastori Elias Im-

meri Sasin uskonnon ope-

tus. Jossa siinä kyllä laki

kulki evankeliumin edel-

lä.

Eduskunnassakin kävi-

vät joidenkin tunteet koh-

tuullisuuden rajoissa kuu-

mina. Eikäpä ollut kenel-

läkään esittää kuin oletuk-

sia sekä kokemuksia muu-

alta maailmalla.

Eduskunnan harvoista

papeista ehkäpä läheisin

Vuoriston Raimon ohella

oli Iisalmen rovasti Heik-

ki Riihijärvi, Smp. Heikin

todistuksen mukaan me

olimme ystäviä ja olimme-

kin sitä aina siihen asti, kun

hän siirtyi tuonilmaisiin.

Heikki taisi olla edus-

kunnan näkyvin naispap-

peuden vastustaja. Papin

pitää olla mies, se on luo-

misjärjestys, pelkisti Heik-

ki puheensa. Kerran hän

istuntosalissa puheessaan

muistutti, että pappisviran

hoito on naiselle liian ras-

kas. Käytin heti puheen-

vuoron, jossa muistutin

ystävääni siitä, että kyllä

kai siellä maalaiskylissä,

selkosten takana sentään

raskaampaa työtä tekivät

kätilö ja terveyssisar. Suk-

silla tai polkupyörällä piti

lähteä vaikka yönselkään,

kun seurakunnan hyvin-

Sananen

naispappeudesta

voiva rovasti samaan ai-

kaan sai vain istuskella tak-

katulen ääressä lueskellen.

Tämänkaltainenkaan

keskustelu ei meidän vä-

lejämme heikentänyt. Olen

myöhemmin ajatellut, että

noissa eduskunnan keskus-

teluissa saattaisi vieläkin

olla opiksi otettavaa. Jos

ei nyt opillisessa mieles-

sä, niin ainakin keskuste-

lujen hengestä joitakin rip-

peitä. Kotokylässäni Evan-

kelisen Opiston "pojat"

myös vastustivat ja vastus-

tavat naisen nimittämistä

pappisvirkaan. Olimme ja

olemme edelleen hyvissä

väleissä, vaikka kyllä mi-

nun kantani tiedossa oli.

Eikä se estänyt keskeisi-

ämme minulle arvokkaita

keskustelutuokioita.

Olin kohtuullisen pit-

kään säätämässä lakeja ja

opin, että niitä ja niistä seu-

raavia alempia säädöksiä

on syytä noudattaa. Ei voi

valita lakikirjastakaan joi-

takin mieluisia kohtia ja

sitten elää niiden mukaan.

Jos olisi sopivaa, niin

ikään kuin kevennyksenä

muistuttaisin, miltä tuntui-

si, jos vaikkapa kaupun-

ginjohtaja Sallin Paavo

yksikantaan valtuuston

kokouksen alussa poistai-

si pöydän takana istuvan

naispuolisen sihteerin ja

ilmoittaisi, ettei hän tee tätä

työtä kuin miesten kans-

sa. Mutta kun tuollainen

vertaus on sopimaton mi-

nunkin mielestäni, niin en

sitä tässä esitä.

Vaan kerronpa lopuksi

tosijutun 1800-luvun lo-

pulla eläneestä Hämeen

Kosken seurakunnan pa-

pista Vinteristä, joka halu-

si itseään nimitettävän Her-

ra Winteriksi. Näinpä pau-

kutteli Herra Winter Kos-

ken kirkossa:

"Oi te Käikälän ja Kur-

jalan piiat, te käytte silkis-

sä ja sametissa ja heikun-

keikun hepenissä, te käyt-

te hypyissä ja tansseissa,

mutta kun viimeisellä tuo-

miolla te käännytte minun

puoleeni ja huudatte, että

auta meitä Herra Winteri!

Mutta minä sanon teille,

se on nietua!"

Nuorten puheissa elä-

mä on parhaimmillaan

silloin kun onnistuu yh-

distämään luottamuksen

ja hauskanpidon. Nuoret

olettavat kaveripiirinsä

arvostavan eniten kykyä

hauskanpitoon, itselle tär-

keintä on rehellisyys ja

luotettavuus.

Luottamus ei edellytä

pelkkää kunnollisuutta ja

tottelemista. Sanansa pitä-

minen ja nuoruusvaihee-

seen kuuluviksi tulkittujen

vapauksien yhdistäminen

on yleissuomalainen arvo.

Tulokset selviävät Suomen

lasten ja nuorten säätiön

teettämästä tutkimuksesta

7.-9. -luokkalaisten nuorten

omista, kaveripiirinsä sekä

aikuisten arvostuksista.

Tutkimuksen mukaan

nuoret rakentavat erityi-

syyttään pääosin toiminnan

kautta. Osaaminen ja teke-

minen korostuvat lukumää-

räisesti eniten sekä tyttöjen

että poikien vastauksissa

kysymykseen, missä asiois-

sa olet hyvä. Poikien vas-

tauksissa korostuu urheilu,

taideaineita ei juuri harras-

teta. Molemmat piirtävät,

mutta vain tytöt mainitse-

vat kirjoittavansa tarinoita

ja novelleja. Pojat korjaa-

vat mopoja ja polkupyöriä.

Pojat mainitsevat myös

huomattavasti tyttöjä use-

ammin olevansa taitavia tie-

tokoneiden kanssa.

- Menestyminen ei ole

nuorille keskeinen arvo. Se

mainitaan usein herätteen

jatkona, synonyymina teke-

miselle. Pärjääminen suo-

rittamisena ja itsensä koros-

tamisen elementtinä yhdis-

tyy kahteen asiaan: harras-

tuksiin sekä koulumenes-

tykseen, sanoo tutkija Mar-

ko Raitanen Jyväskylän yli-

opistosta.

Tytöt näyttävät olevan

huomattavasti enemmän so-

siaalisia taitojaan korosta-

via kuin pojat. Sosiaalisuu-

teen liittyvät maininnat ovat

tyttöjen vastauksissa neljäs-

tä kahdeksaan kertaa ylei-

sempiä kuin poikien vasta-

uksissa.

- Vaikka tytöt korosta-

vat vastauksissaan poikia

enemmän sosiaalisuutta,

eivät pojat vaikuta koros-

tavan arvomaailmassaan

pärjäämistä tyttöjä enem-

män. Poikien vastaukset

kysymykseen, missä asiois-

sa olet hyvä, korostavat itse

asiassa pärjäämistä tyttöjen

vastauksia harvemmin, Rai-

tanen jatkaa.

Raitasen mukaan sekä

tyttöjen että poikien avovas-

tauksissa on suuri ero itse

koettujen vahvuuksien, ka-

veripiirin arvioidun arvos-

tuksen ja läheisten aikuis-

ten arvostamien asioiden

välillä.

Tutkimuksen mukaan

pojilta odotetaan suoriutu-

mista ja pärjäämistä enem-

män kuin tytöiltä, joihin

taas kohdistetaan runsaam-

min sosiaalisiin taitoihin ja

huolenpitoon liittyviä odo-

tuksia. Tyttöjen vastauksis-

sa esiintyi tiettyä samankal-

taisuuden painetta ja he to-

tesivat, että pysyäkseen

mukana kaveripiirissä pitää

jaksaa olla hyväntuulinen

tai kuunnella murheita,

vaikka ei itse tulisikaan sa-

malla tavalla kuulluksi.

Tutkijoiden mukaan tut-

kimustuloksella on merki-

tystä suomalaisen koulu-

viihtyvyyden vahvistami-

sessa. Nykyisessä perus-

koulussa ja lukiossa oppi-

lailta vaaditaan kykyä työs-

kennellä jatkuvasti muuttu-

vissa ryhmissä. Tehokas

työskentely ja viihtyvyys

ryhmässä perustuu luotta-

mukseen, joka on alati luo-

tava muuttuvissa kokoon-

panoissa.

Tutkimukseen vastasi

1011 koululaista eri puolel-

ta Suomea. Tutkimusta ovat

rahoittaneet Nokia ja Ope-

tusministeriö. Tutkimus liit-

tyy Suomen lasten ja nuor-

ten säätiön ja Nokian yh-

teistyönä toteutettavaan

Zest-ohjelmaan, joka on tar-

koitettu apuvälineeksi ylä-

koulun opettajille ja muille

nuorten parissa toimiville.

Ohjelman tavoitteena on

kannustaa ja auttaa nuoria

tunnistamaan eri lahjakkuu-

den lajeja itsessään, usko-

maan omiin kykyihin sekä

harjoittelemaan tärkeitä elä-

mäntaitoja.

Vammalan kaupungin-

hallitus päätti maanantai-

na kaupunginjohtajan ko-

kouksessa tekemästä eh-

dotuksesta ottaa 1,0 mil-

joonan euron talousarvio-

lainan vesihuoltohank-

keen rahoittamiseen Kes-

kinäinen Eläkevakuutus-

yhtiö Ilmariselta. Laina-

aika on 20 vuotta.

Lounais- ja Luoteis-Pir-

kanmaan vesihuoltohanke

on käynnistynyt . Ensim-

mäisessä vaiheessa raken-

netaan runkojohto Hämeen-

kyröön ja toisessa vaihees-

sa Mouhijärvelle Hyynilän-

kankaalle.

Vammalan kaupungin

osuus Lounais- ja Luoteis-

Pirkanmaan vesihuolto-

Kirkon keskusrahaston lä-

hivuosien suurimpia haastei-

ta on seurakuntien avustus-

ten riittävyys. Haasteelli-

suutta tuo erityisesti se, että

vuoden 2007 alussa toteu-

tuu ennätysmäärä seurakun-

taliitoksia.

Aiemmin asetettua tavoitet-

ta avustusten kokonaismäärän

alentamiseksi vuodesta 2007

voidaan kuitenkin pitää perus-

teltuna siksi, että vuonna 2006

uudistettu seurakuntien yhtei-

sövero-osuuden jakotapa tasaa

osaltaan yhteisövero-osuutta

seurakuntien kesken avustus-

järjestelmän ulkopuolella.

Kirkkohallituksen täysis-

tunto hyväksyi 19.9. esityk-

sen kirkolliskokoukselle Kir-

kon keskusrahaston talousar-

vioksi vuodelle 2007 ja toimin-

ta- ja taloussuunnitelmaksi

vuosille 2007-2009.

Kirkon keskusrahasto saa

pääosan tuloistaan seurakun-

nilta seurakuntamaksuina.

Vuodesta 2006 alkaen seura-

kuntamaksuna on kerätty ai-

noastaan perusmaksua vain las-

kennallisen kirkollisveron pe-

rusteella. Toiminta- ja talous-

suunnitelmassa esitetään seu-

rakuntien perusmaksuksi 8,7

prosenttia koko suunnitelma-

kaudeksi 2007-2009.

Suunnitelmakauden 2007-

2009 tärkeimpiä kirkon yhtei-

siä projekteja ovat kirkon stra-

tegian 2015 laadinta, kunta- ja

palvelurakenneuudistuksen

vaikutuksia seurakuntiin selvit-

tävä projekti, kirkon tietohal-

lintostrategian päivitys, Nuori

aikuinen kirkon jäsenenä –pro-

jekti, seurakuntien yhteistoi-

minta- ja kehittämishankkei-

den koordinaatioprojekti, piis-

painkokouksen selvitystyö pa-

risuhteen rekisteröinnin seura-

uksista kirkossa, kirkkolain ko-

difiointi sekä kirkon yhteisen

jäsentietojärjestelmän rakenta-

minen. Jäsentietojärjestelmän

rakentaminen on hankkeista

kustannuksiltaan suurin ja sii-

tä koituu seurakunnille merkit-

täviä toiminnallisia ja taloudel-

lisia hyötyjä.

Kirkon palkkasumman ole-

tetaan vuosina 2007-2009 kas-

vavan noin kaksi prosenttia

vuodessa. Eläkemenojen kas-

vuarvio on runsaat kuusi pro-

senttia vuodessa. Kirkkohalli-

tuksen vuosien 2007-2009

suunnitelmat on rakennettu

kahden prosentin korotuslinjal-

le.

Eläkerahastolle uusi

rahastovarainhoitomalli

Kirkon eläkerahaston johto-

kunta on hyväksynyt eläkera-

hastolle uuden rahastovarain-

hoitomallin, jonka tavoitteena

on lisätä eläkerahaston mark-

kinoista riippumatonta tuottoa.

Mallin toimivuutta testattiin

kesällä hyvin kokemuksin.

Mallin käyttäminen lisää elä-

kerahaston tehtäviä, joten täys-

istunto päätti palkata pilotti-

projektia toteuttaneen kauppa-

tieteiden maisterin, rahoitus-

ekonomi Magdalena Lönnrot-

hin eläkerahaston rahoitusana-

lyytikoksi 1.10 .2006 alkaen.

Kirkkohallitus muutti Kir-

kon keskusrahaston eläkera-

haston johtokunnan johtosään-

töä siten, että vastaisuudessa

rahastosijoituspäätökset voi-

daan tehdä 20 miljoonaan eu-

roon saakka viranhaltijapäätök-

sinä. Eläkerahaston johtokun-

ta seuraa edelleen rahaston ko-

konaisallokaatiota ja päättää

jatkossa yli 20 miljoonan eu-

ron rahastosijoituksista. Eläke-

rahaston johtokunta saa jo nyt

joka kokouksessaan kattavan

selvityksen rahaston tilasta.

Kirkon keskusrahaston elä-

kerahaston johtokunnan jäse-

nen Ari Huotarin henkilökoh-

taiseksi varajäseneksi toimi-

kaudeksi 18.9.2006-31.5.2008

valittiin Kuntien eläkevakuu-

tuksen korkosijoitusjohtaja

Fredrik Forssell.

Vuoden 2007

kolehdeista päätettiin

Kirkkohallituksen vuosittain

määräämien virallisten koleh-

tien lukumäärä on noin puolet

kaikista päiväjumalanpalvelus-

kolehdeista. Vuonna 2007 ko-

lehtipäiviä on kaikkiaan 62,

joista kirkkohallitus nimesi

suomenkielisten hiippakuntien

seurakunnille kolehdin 33 päi-

välle sekä kolme kolehtia tie-

tyille ajanjaksoille. Kukin tuo-

miokapituli päättää lisäksi seu-

rakunnissaan koottavista viral-

lisista hiippakunnittaisista ko-

lehdeista. Lisäksi kirkkohalli-

tus esittää seurakunnille niiden

kolehtisuunnitelmia varten 16

kohdesuositusta.

Vuoden 2007 virallisissa ko-

lehdeissa otetaan perinteiseen

tapaan huomioon kirkon viral-

listen lähetysjärjestöjen ja Kir-

kon Ulkomaanavun toiminta,

veteraanityö, tunturikappeleis-

sa tehtävä työ, tiekirkkotoimin-

ta sekä sotainvalidien keskuu-

dessa tehtävä hengellinen työ.

Porvoon hiippakunnassa vi-

rallisia kolehteja on 49, joista

päivään sidottuja on 28 ja va-

paammin sijoitettavia kohtei-

ta 21.

Kirkkohallitus päätti jakaa

päihde- ja kriminaalityöhön

kannettuja kolehtivaroja 62

500,04 euroa. Avustusta saa-

vatAlkoholiperheen lasten tuki

ry, Ev.lut. Lähimmäislähetys

ry, Nuorten Keskus ry, Sini-

nauhaliitto ry, Sininen Pysäk-

ki ry, Suomen Katulähetysliit-

to ry, Suomen Valkonauhaliit-

to – Förbundet Vita Bandet i

Finland ry sekä Tampereen

Huumeklinikkayhdistys ry.

Timo Sainio papiksi

Aurinkorannikolle

Espanjan Aurinkorannikon

siirtolais- ja turistipapin vir-

kaan valittiin pastori Timo Sai-

nio 1.2.2007 lukien.

Kirkkohallituksen toimin-

nallisen osaston kasvatuksen ja

nuorisotyön yksikön työalasih-

teeriksi vastuualueenaan seu-

rakuntakasvatus valittiin teo-

logian maisteri, pastori Jarmo

Kokkonen 1.10.2006 alkaen.

Valintaprosessi käynnistyi uu-

destaan korkeimman hallinto-

oikeuden kumottua Helsingin

hallinto-oikeuden ja kirkkohal-

lituksen aiemmat päätökset.

Kokkonen on toiminut vs. työ-

alasihteerinä vuoden 2005

alusta.

Kirkon ruotsinkielisen työn

keskuksen kuurojenpapille,

teologian maisteri Bernt Kau-

stellille myönnettiin palkaton-

virkavapautta

1.10.-

31.12.2006, minkä ajan teolo-

gian maisteri Janne Rissanen

määrättiin jatkamaan kuurojen-

papin viransijaisena.

Musiikinopettaja, diplomi-

laulaja Hanna Koskinen jatkaa

Kirkkohallituksen jumalanpal-

veluselämän ja musiikkitoi-

minnan yksikön osa-aikaisena

projektisihteerinä 31.12.2006

saakka.

Merkittiin tiedoksi piispain-

kokouksen sihteerin, teologi-

an tohtori Kalervo Salon irti-

sanoutuminen

virastaan

1.1.2007 lukien sekä Kirkon

ruotsinkielisen työn keskuksen

Seurakuntaliitokset

avustusjärjestelmän

haasteita kirkossa

työalasihteerin, kasvatustieteen

maisteri Inger Sjöbergin irti-

sanoutuminen 31.10.2006 lu-

kien ja vs. radiotoimittaja Mår-

ten Wallendahlin irtisanoutu-

minen 30.9.2006 lukien.

Kirkkohallitus päätti

toimivallan siirrosta

Täysistunto päätti toimival-

lan siirrosta Kirkkohallitukses-

sa siten, että vastedes täysis-

tunto päättää Kirkkohallituk-

sen kunkin yksikön johtajan

virka- tai työsopimussuhteen

täyttämisestä ja muiden virka-

ja työsopimussuhteiden täyttä-

misestä päättää virastokollegio.

Jatkossa on tarkoitus hyödyn-

tää nykyistä enemmän täysis-

tunnon jäsenten asiantunte-

musta avainhenkilöiden valin-

taprosesseissa.

Kirkkohallitus kävi keskus-

telun luonnoksesta ehdotuk-

seksi kirkon viranhaltijoita kos-

kevien säännösten uudistami-

sesta. Täysistunto käsittelee lo-

pullista esitystä lokakuun is-

tunnossaan, minkä jälkeen asia

menee kirkolliskokouksen kä-

sittelyyn.

Kirkkolain muuttaminen kir-

kon yhteisen jäsentietojärjes-

telmän käyttöönottamiseksi pa-

lautettiin jatkovalmisteluun.

Kirkkohallitus päätti antaa

lausunnot ulkoasiainministeri-

ölle YK:n lapsen oikeuksien

komitean Suomen kolmannen

määräaikaisraportin johdosta

annetuista loppupäätelmistä ja

sosiaali- ja terveysministeriölle

selvityshenkilönä toimineen

professori Sirkka-Liisa Kive-

län raportista Geriatrisen hoi-

don ja vanhustyön kehittämi-

nen.

Siikajoen ja Siikasalon

seurakunnat yhdistyvät

Siikajoen seurakunta liite-

tään Siikasalon seurakuntaan

1.1.2007 alkaen. Laajentuneen

Siikasalon seurakunnan aluee-

na ovat vuoden alusta lukien

Siikajoen kunta ja Vihannin

kunta.

Kehittämisavustusta myön-

nettiin 25 000 euroa Äänekos-

ken seurakunnalle Suolahden

ja Äänekosken seurakuntien

yhdistymisen valmisteluun.

Kyyjärven seurakunta saa ke-

hittämisavustusta yhteensä 36

250 euroa vuosina 2006-2010.

Kyyjärven seurakunta ja kun-

ta ovat tehneet ostopalveluso-

pimuksen, jonka myötä kunta

ostaa seurakunnan lastenohjaa-

jan toimen palveluja 50 pro-

sentilla.

Porvoon rovastikunta saa

kehittämisavustusta 45 000 eu-

roa Porvoon rovastikunnan

seurakuntien yhteistyömahdol-

lisuuksien selvittämiseen. Por-

voon rovastikuntaan kuuluu

yhdeksän seurakuntaa eli Art-

järven, Askolan, Lapinjärven

suomalainen, Loviisan suoma-

lainen, Myrskylän, Pornaisten,

Porvoon suomalainen, Pukki-

lan ja Sipoon suomalainen seu-

rakunta. Kirkkohallitus päätti

oikaista vuosina 2003-2006

myönnettyjä yhdistymisavus-

tuksia.

Laskentaperusteen

muutos korottaa useimmissa

tapauksissa avustusta, eikä sen

perusteella vähennetä aiemmin

myönnettyä avustusta.

Kirkkohallitus palautti val-

misteluun Helsingin pitäjän

kirkon hautausmaan siunaus-

kappelia koskevien päätösten

vahvistamisen. Pelkosennie-

men seurakunnan kirkkoval-

tuuston päätös liikuntaesteis-

ten luiskan ja sivusisäänkäyn-

nin rakentamiseksi Pelkosen-

niemen kirkkoon vahvistettiin.

Rehellisyys,

luotettavuus ja

hauskanpito

Nuorten arvostamia:

Vammala otti lainaa

vesihuoltotyöhön

hankkeen kustannuksista on

7 435 000 euroa. Kuluvan

vuoden talousarviossa hy-

väksytyn periaatteen mu-

kaan vesihuoltohanke ra-

hoitetaan lainalla. Pääoma-

ja ylläpitokulut katetaan ve-

simaksuja korottamalla.

Investointisuunnitelman

mukaan kustannukset ja-

kautuvat eri vuosille seu-

raavasti: 1 miljoona euroia

v. 2006, 2.865.000 euroa

v. 2007, 2.570.000 euroa v.

2008 ja 720 000 vuonna

2009.

Tekninen lautakunta on

tarkistanut 30.8. Vammalan

Veden tariffeja ja maksuja

vuoden 2007 alusta lukien.

Tarkistuksia on tarkoitus

tehdä myös seuraavina vuo-

sina.

Timo Roos:

Page 11

Page 9

1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32