Keskiviikko lokakuun 4. 2006
4
Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä
Jakelulevikki
30.775
kpl
Alueviestillä
tavoitat kaikki!
LAATU-
LEHTI!
K
A
U
P
U
N
K
I
L
E
H
T
I
E
N
L
I
I
T
O
N
J
Ä
S
E
N
40
Seutukuntakansan-
edustajien verkosto on
huolestunut hallituksen
esityksestä, jossa poliisi-
laitosten toiminta-alueita
ehdotetaan laajennetta-
vaksi useampaan kihla-
kuntaan.Vaarana on, että
poliisin läsnäolo ja näky-
vyys heikkenee.
Seutukuntaedustajien
verkoston puheenjohtaja on
kansanedustaja Arto Sato-
nen (kok) Vammalasta.
Seutukansanedustajat ei-
vät hyväksy poliisihallinta-
lain muutosta siltä osin, että
päätös täydellisen yhteistoi-
minnan aloittamisesta an-
nettaisiin poliisiylijohdon
tai läänin poliisijohtajan
päätösvaltaan. Siitä päättä-
minen tulee kuulua poliit-
tisille päätöksentekijöille
kuten valtioneuvostolle tai
varauksin sisäministerille.
Poliisin toimintaa ei voi
jättää pelkän partioinnin va-
Seutukuntakansanedustajat:
raan, vaan kansalaisten ar-
jen turvaaminen edellyttää
poliisin läheisyyttä. Kansa-
laisten perusturvallisuuden
riittävä taso ja poliisin väli-
tön saatavuus hälytystehtä-
vissä on lailla varmistettava
koko maassa.
Eduskunnan päätöksen
mukaisesti kihlakuntien ra-
kennetarkastelu päätettiin v.
2005 siirtää vuodelle 2008.
Tämän työn ollessa kesken
ei ole viisasta kiertoteitse
heikentää kihlakuntien toi-
mintaedellytyksiä.
Paras-hankkeen ollessa
edelleen kesken on ennen ai-
kaista tehdä päätöksiä val-
tion paikallishallinnon osal-
ta.
Samanaikaisesti kun seu-
tukuntien asemaa pyritään
vahvistumaan, ei ole viisas-
ta ajaa alas paikallishallin-
toa ja palveluita. Sen sijaan
valtion paikallishallinnon
tulisi tukea pienten seutu-
kuntien palvelutarjontaa.
Kihlakuntien
alasajo keskeytettävä
Huittisissa viime syksy-
nä valitun nuorisovaltuus-
ton toimikausi on loppu-
suoralla ja edessä on uu-
den nuorisovaltuuston
valinta. Käytännössä tämä
toteutetaan maanantaina
16.10. järjestettävissä
nuorisovaltuustovaaleis-
sa.
Nuorisovaltuustoon voi
asettua ehdokkaaksi huittis-
lainen 12 - 17 -vuotias nuo-
ri, ei kuitenkaan vielä ala-
asteella opiskeleva nuori.
Huittisten nuorisoval-
tuusto on vaaleilla valittu,
11 -jäseninen, poliittisesti
sitoutumaton, nuorille har-
rastus-, virkistys- ja koulu-
tustoimintaa tarjoava ryh-
mä. Nuorisovaltuusto toimii
nuoriso- ja urheilukeskuk-
sen yhteydessä. Se valitsee
itselleen puheenjohtajat ja
hyväksyy toimintasuunni-
telmat. Nuorisovaltuustol-
la on oma budjetti, jonka
puitteissa toteutetaan nuor-
ten ideoimia hankkeita ja
tapahtumia. Nuorisoval-
Huittisten uusi
nuorisovaltuusto
valitaan 16. 10.
tuusto voi vaikuttaa kau-
pungin päättäjiin erilaisten
nuorille suunnattujen tapah-
tumien järjestämiseksi tai
toteuttaa niitä itse oman
budjettinsa puitteissa. Nuo-
risovaltuusto ottaa kantaa
nuoria kiinnostaviin asioi-
hin.
Pellonpuiston peruskou-
lun, Lauttakylän lukion ja
Huittisten ammatti- ja yrit-
täjäopiston opiskelijat aset-
tautuvat ehdokkaiksi ja ää-
nestävät kouluillaan sieltä
saatavien lisäohjeiden mu-
kaisesti. Muista oppilaitok-
sista tai niiden ulkopuolel-
ta mukaan haluavat saavat
ehdokasilmoittautumislo-
makkeen vapaa- aikatoi-
mistosta tai nuorisoklubil-
ta. Ilmoittautumisaika päät-
tyy ma 9.10.2006 klo15.45.
Varsinaiset vaalit edel-
lämainittujen oppilaitosten
opiskelijoille järjestetään
koululla. Muille kuin kou-
lussa äänestäville tilaisuus
äänestämiseen on maanan-
taina 16.10. nuorisoklubil-
la.
Kuoppa esittää
Mouhijärvelle
vanhustentaloa
- Paikkakunnalta puut-
tuu vanhusten palvelutalo,
joka turvaisi mahdollisuu-
den kodinomaiseen asumi-
seen, perustelee Kuoppa
eduskunnalle jättämäänsä
talousarvioaloitetta. Palve-
lutalolle olisi sopiva paik-
ka esimerkiksi Häijään
keskustassa sijaitsevalla
työväenyhdistyksen tontil-
la, jonka kunta voisi vuok-
rata yleishyödylliseen
käyttöön.
Kansanedustaja Mikko
Kuoppa (vas) esittää val-
tion ensi vuoden talous-
arvioon sadan tuhannen
euron määrärahaa van-
husten palvelutalon suun-
nitteluun Mouhijärvelle.
Kuopan mukaan Mouhi-
järvellä asuu paljon huono-
kuntoisia vanhuksia, jotka
haluaisivat edelleen asua it-
senäisesti turvautumatta lai-
toshoitoon.
JSN
Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619
TOIMITUS: 03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman 0500-235 725
Mainospäällikkö
Matti Tolonen 0500-769 261
TOIMISTO:
Hopunkatu 1
38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA:
Kustannusliike Aluelehdet Oy
SIVUNVALMISTUS:
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA:
Allatum Oy, Pori
Lehden voi tilata jakelualuei-
den ulkopuolelle Suomessa
!
32,00/vuosikerta,
!
10,00/3 kk.
Mikäli lehden
jakelussa on
häiriöitä, ottakaa
yhteys postiin
Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-
seen mahdollisesti tulevista virheistä ei
lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden vastuu
rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-
tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-
tuksista, valokuvista tai ääninauhoista
eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.
ILMOITUSHINNAT alv 0%
Kaupunkilehtien Liitto on mukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamisessa.
Liitto on yksi Julkisen Sanan
Neuvoston taustayhteisöistä.
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Tekstisivut
väri-ilmoitus
!
1,05/pmm
!
1,26/pmm
Takasivu
väri-ilmoitus
!
1,26/pmm
!
1,52/pmm
Etusivu
väri-ilmoitus
!
1,36/pmm
!
1,68/pmm
p. 0200 71000
Toimitus, konttori, myynti
%
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
Ilmoitusaineisto:
Seurakuntatiedot:
Järjestöpalstailmoitukset:
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSMYYNTI:
Anne Tuimala
050-436 5068
Merja Hietaranta-Mäkinen
050-436 5069
Liikaa maksetun opintotu-
en palauttaminen on nyt
opiskelijalle entistä helpom-
paa. Palautuksesta voi il-
moittaa Kelalle sähköisesti
ja palautuksen voi myös
Liian opintotuen
voi palauttaa
nyt sähköisesti
maksaa verkkopankin väli-
tyksellä. Palauttamalla va-
paaehtoisesti liikaa makse-
tut opintorahat ja asumisli-
sät, opiskelija välttyy tuen
takaisinperinnältä.
Verohallinto on käynnis-
tänyt ensimmäisen kansalai-
sille suunnatun vuorovai-
kutteisen verkkopalvelun.
Verokortti verkossa -pal-
Verokortin saa verkosta
myös Pirkanmaalla
velu käynnistyi Tampereel-
la, Nokialla ja niiden ym-
päryskunnissa sekä Kanga-
salan verotoimiston alu-
eella.
Erikoislääkärien eläkkeel-
le siirtyminen kiihtyy. Suo-
men Lääkäriliiton selvityk-
sen mukaan nykyiset tutkin-
tomäärät eivät riitä kaikilla
erikoisaloilla korvaamaan
Erikoislääkäreistä
on pian kova pula
eläkepoistumaa. Haavoittu-
via erikoisaloja ovat mm.
foniatria, ihotaudit ja aller-
gologia, kliininen kemia, las-
tenkirurgia, lastentaudit,
patologia ja yleiskirurgia.
Suomessa oli vuoden 2006
alussa 17Ê285 alle 64-vuoti-
asta lääkäriä. Työikäisistä lää-
käreistä 61 prosenttia on eri-
koistuneita. Näistä 23 prosen-
tilla on kahden tai useamman
erikoisalan oikeudet. Erikois-
lääkärien keski-ikä on noin 49
vuotta. Ikärakenne vaihtelee
paljon erikoisaloittain.
Nuorista lääkäreistä lähes
kaikki ilmoittavat erikoistuvan-
sa jossain uransa vaiheessa.
Erikoisalan valintaan vaikut-
tavat alan monipuolisuus, työl-
lisyysnäkymät, kollegojen esi-
merkki ja kohtuullinen päivys-
tysrasitus. Erikoislääkäriksi
valmistuminen kestää keski-
määrin 16 vuotta.
Yhä suurempi osa opiskeli-
jan opintotukiasioista hoituu
kätevästi verkossa. Kelan säh-
köisissä asiointipalveluissa
(
>Asiointi) opis-
kelija voi tarkistaa omat hen-
kilökohtaiset etuustietonsa,
esim. onko oma opintotukiha-
kemus jo ratkaistu tai milloin
seuraava opintotuki maksetaan.
Palveluun kirjaudutaan omilla
verkkopankkitunnuksilla tai
sirullisella HST-kortilla.
Opintotuen sähköisen muu-
tosilmoituksen avulla opinto-
tuen saaja voi palauttaa, perua
tai lakkauttaa tukensa. Opin-
totukea palauttamalla tai tukea
etukäteen perumalla opiskeli-
ja korottaa tulovalvonnan vuo-
sirajaansa ja säästää korkea-
kouluopintojen tukikuukausia
mahdollista myöhempää käyt-
töä varten.
Kun opiskelija on ilmoitta-
nut Kelalle sähköisissä asioin-
tipalveluissa palauttavansa jo
maksettua opintotukea, hän voi
myös maksaa sen heti verkko-
pankissa. Opintotuen sähköi-
nen palauttaminen onnistuu
Aktian, Nordean, osuuspank-
kien, paikallisosuuspankkien,
Sampo-pankin ja säästöpank-
kien verkkopankeissa. Vuoden
2006 aikana mukaan ovat tu-
lossa myös Handelsbanken,
Tapiola Pankki ja Ålandsban-
ken.
Jos opiskelija ei halua mak-
saa palautusta heti, hän voi tu-
lostaa maksulomakkeen tiedot
myöhempää maksua varten.
Vaihtoehtoisesti opiskelija voi
yhä pyytää Kelalta myös ta-
kaisinmaksulomakkeen postil-
la kotiin.
Tänä vuonna liikaa makset-
tujen opintotukien vapaaehtoi-
nen palautusaika päättyy maa-
liskuussa 2007. Jos tukea ei
palauta takaisin ajoissa vapaa-
ehtoisesti, Kela perii sen ta-
kaisin 15 prosentilla korotet-
tuna. Jos opiskelija aikoo tänä
vuonna nostaa opintotukea yh-
deksältä kuukaudelta, hän voi
ansaita muita tuloja korkein-
taan 9090 euroa vuodessa.
Vuonna 2004 opintotukea
saaneista 24 740 palautti va-
paaehtoisesti liikaa maksettu-
ja opintorahoja ja asumislisiä.
Opintotuen sähköinen muu-
tosilmoitus on ensimmäinen
varsinainen etuushakemus,
joka julkaistiin Kelan Internet-
sivujen asiointipalvelussa hel-
mikuussa. Ensimmäisen puo-
len vuoden aikana opintotuen
sähköisiä asiointipalveluita
käytettiin 12 000 kertaa.
Palvelu on käytössä myös
Pohjanmaalla. Joensuun seu-
dulla palvelu avautui jo alku-
kesällä. Myönteiset ensikoke-
mukset antoivat mahdollisuu-
den laajentaa palvelua myös
suurempiin asiakasryhmiin.
Verohallinto tavoittelee pal-
velun käyttäjiksi asiakkaita,
jotka mielellään asioivat ver-
kossa. ”Tähän asti myös he
ovat joutuneet soittamaan vir-
ka-aikana puhelimella tai käy-
mään toimipaikoissa.
Nyt he voivat antaa muuttu-
neet tulo- tai vähennystieton-
sa meille verkossa, silloin kun
se heille parhaiten sopii”, ku-
vaa Tampereen verotoimiston
toimistopäällikkö Sirkku Mä-
kelä palvelun tuomaa hyötyä
asiakkaalle. Verkossa tilattu ve-
rokortti tulee asiakkaalle pos-
titse.
Uuden verokortin voi tilata
esimerkiksi palkkaa, sivutuloa,
etuutta tai merityötuloa varten.
Palvelu on maksuton. Asia-
kas kirjautuu palveluun verk-
kopankkitunnuksillaan tai si-
rullisella henkilökortilla. Täl-
lä turvataan tietojen luottamuk-
sellinen käsittely.
Palvelu löytyy osoitteesta
. Palve-
lu on tarkoitus avata koko kan-
salle ensi vuonna.
Erikoislääkärien määrä kas-
vaa edelleen nykyisillä koulu-
tusmäärillä. Lähes joka kolmas
erikoislääkäri siirtyy eläkkeelle
vuoteen 2015 mennessä. Kym-
menen vuoden päästä eläkkeen
saavuttaa vuosittain lähes 150
erikoislääkäriä enemmän kuin
tänä vuonna. Jos tutkintomää-
rät säilyvät ennallaan, erikois-
lääkäreitä on arviolta 24 pro-
senttia enemmän vuonna 2015
kuin nyt.
Kaikilla erikoisaloilla ny-
kyiset tutkintomäärät eivät riitä
korvaamaan eläkepoistumaa.
Esimerkiksi patologian sekä
ihotautien ja allergologian eri-
koisaloille erikoistuu vähem-
män lääkäreitä kuin jää eläk-
keelle. Suurimpia kasvualoja
ovat geriatria, kardiologia ja
nuorisopsykiatria. Aiemmin
vajeesta kärsineistä erikois-
aloista anestesiologia ja radio-
logia ovat kasvussa samoin
kuin psykiatria.
Ennustaminen vaikeaa
Lääkäriliiton näkemyksen
mukaan lääkärien peruskoulu-
tuksen sisäänottomäärillä voi-
daan vaikuttaa hyvin hitaasti
valmistuvien erikoislääkärien
määrään. Erikoislääkärityövoi-
man riittävyyttä tulisi pohtia
erikoisalojen sisällä.
Lääkärityövoiman ennusta-
mista vaikeuttavat koulutusuu-
distukset, muutokset lääkäri-
kunnan rakenteessa ja työsken-
telytavoissa. Yleinen eläkeikä
nousee, mikä lisää erikoislää-
kärien tekemän työn määrää.
Samaan aikaan osa-aikatyö
yleistyy mm. alan naisistumi-
sesta johtuen. Ulkomaisen työ-
voiman vaikutusta erikoisala-
kohtaisiin lääkärimääriin on
vaikea ennustaa.
Erikoislääkärien eläkepois-
tumaa arvioitiin Suomen Lää-
käriliiton rekisteritietojen avul-
la. Erikoislääkäritutkintojen
alakohtaiset lukumäärätiedot
on saatu tiedekuntien tutkin-
totilastoista.
Eduskuntavaalien alla keskustellaan asiois-
ta, jota kiinnostavat ja houkuttavat äänestäjiä.
Puheenaiheena ovat olleet mm. veronkevennyk-
set. Myös elintarvikkeiden arvonlisäveron alen-
taminen.
Voin rauhoitella tulevia äänestäjiä: Näin on
aina ollut ja näin on aina oleva.
Pitkän ikäni aikana olen saanut muiden suo-
malaisten tavoin tottua siihen, ettei valtio pe-
rää veroista, ei edes niin sanotuista väliaikai-
sista veroista. Kun autojen tuulilasiin tuli ostaa
veromerkki, puhuttiin väliaikaisesta käytännös-
tä, ja väliaikainen tarrasta totta vie tulikin. Nyt
sama vero, alkuperäistä paljon suurempana,
maksetaan pankin kautta. Tarra oli todella vä-
liaikainen, vero ei.
Näistäkin asioista päättävät kansanedusta-
jat, jotka kansa valitsee demokraattisilla vaa-
leilla. Kun yhtä vain voi äänestää, on tyytymi-
nen paitsi oman kansanedustajan, myös muit-
ten kansanedustajien päätöksentekoon.
Sama peli pätee kunnallisvaltuustoissa. Niis-
sä tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka eivät voi
olla kaikkien mieleen. Edes vastaan äänestä-
neiden valtuutettujen mieleen. Voittajat ovat
voittajia, ja heidän valintansa on sitova päätös.
Tätä vain eivät kaikki (valtuutetutkaan) hy-
väksy tai ole ymmärtävinään. Niinpä tavallista
on, että alakynteen jäänyt esityksen tekijä mer-
kityttää eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan py-
kälän kohdalle. En tiedä mitä se pyhittää, kos-
ka en ole koskaan kuullut, että eriävä mielipide
olisi päätöstä muuttanut. En ymmärrä eriävää
mielipidettä senkään vuoksi, että vastaan pan-
nut valtuutettu on merkkauttanut eriävän mie-
liiteensä pöytäkirjaan jo sillä, että äänesti voit-
tanutta esitystä vastaan.
Edessä ovat budjettikäsittelyt, niin valtuus-
toissa kuin eduskunnassa. Kokemuksesta tie-
dän, että enemmistö taas voittaa ja opposition
on siihen tyydyttävä.
Sellaista se demokratia on.
Erkki Petman
Sellaista se
demokratia on
1,2,3 5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,...32