Keskiviikko lokakuun 4. 2006
9
Hautauspalvelut
• muistokivinäyttely
• kivisuunnittelu
• lisänimikaiverrukset
• ym. alan työt
HAUTAMUISTOMERKIT
PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY
P
E
I
P
O
H
J
A
N
K
I
V
I
V
E
I
S
T
Ä
M
Ö
TEHDAS ja MYYNTINÄYTTELY
Kokemäellä puh. 02-6317 500, 0440 317 530
Vammalan seudulla
Teitä palvelee Kukkapuoti Rosalin,
Puistokatu 10, puh. 5142 211
Huittisissa, Punkalaitumella jaVampulassa
Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042
Kaikki Sammaljoen
neuvolan vastaanotot
muuttuvat
ajanvarausvastaanotoiksi
9.10.2006 alkaen.
Ajanvaraukset ma-pe
puh. 512 2650 klo 8-12.
TONTTIJAKOJEN HYVÄKSYMINEN
Teknisen palvelukeskuksen johtaja on päätöksillään 29.9.2006
hyväksynyt Sastamalan kaupunginosan korttelin 25
tonttien 1-5 tonttijaon sekä Hopun kaupungin-
osan korttelin 40 tontin 2 tonttijaon.
Vammalassa 2.10.2006
Tekninen palvelukeskus
18.30 lauluryhmän harjoitukset
seurakuntatalolla, Ketola.
Su 15.10.
klo 10 sanajumalan-
palvelus kirkossa,
KUOLLUT:
Aili Rakel Siltanen Kepolasta 93
v, Kari Lasse Juhani Vierikko Vuo-
renmaasta 53 v.
Vampula
To 5.10
klo 17 srk-talolla kirkko-
kuoron harjoitukset
Su 8.10.
vanhemman väen kirk-
kopyhä: klo 10 messu (Plit, Ki-
samaa, Helga Kopi), jonka jäl-
keen seurakuntatalolla ruokailu,
kahvi ja ohjelmahetki (mm. Helvi
Keuru ja Laulusiskot). Kuljetus-
ta tarvitsevat ottakaa yhteyttä
Elisaan puh. 765 1514 (ke-to klo
9-11) tai puh. 040 524 0439,
myös omaisia ja läheisiä pyyde-
tään huomioimaan kuljetuksen
tarve.
Ke 11.10
klo 12 srk-talolla ilta-
päiväkerho, ikäihmisen hyvinvoin-
ti, mm. Pirkko Lahtinen, yhteis-
työssä Huittisten seudun kansalais-
opiston kanssa, kulj. en. tapaan
Rovastikunnan lähetyspäivä
su
15.10.
klo 10 messu, ruokailu ja
päiväjuhla Loimaan kaupungin
kirkossa , tied. Anni p. 7657153
Säkylä
Ke 4.10.
klo 12 eläkeläisten kes-
kustelupiiri seurakuntatalossa, H.
Koivisto. Huom! klo 18.30 alkaa
raamattupiiri seurakuntatalossa,
Nieminen
Pe 6.10
järjestetään Ikäihmisten
messut Säkylähallissa klo 12-16,
Säkylän seurakunnalla messu-
osasto yhdessä Köyliön kanssa.
Tervetuloa tutustumaan messui-
hin
Su 8.10.
klo 10 messu kirkossa
Isotalo, Kaukinen, messussa
avustaa Risto Tuomola, tekstin-
lukija Mika Ventelä. Messun jäl-
keen lähetystyön kirkkokahvit
seurakuntatalossa.
Ti 10.10.
klo 10-11.30 perheker-
hot kokoontuvat: Keskusta ja Moi-
sio
Ke 11.10.
klo 18 miesten saunail-
ta Pihlavassa, Nieminen
To 12.10.
klo 18 lähetyspiiri
Kinnasella, Hilkka ja Paavo
Toikka
Pe 13.10.
klo 11 hartaus vanhain-
kodissa, Nieminen, Isotalo
Su 15.10.
klo 10 sanajumalanpal-
velus kirkossa, Nieminen, kantto-
ri Mikko Pelkonen
Nuoret:
Ke 4.10.
klo 18.30 isot II viras-
to
Ti 10.10.
klo 15.15-16.45 Isot I
srk-talo
Varhaisnuorisotyö:
Salibandykerhot alkaneet.
Paikkana Yhteiskoulun sali, päi-
vä lauantai.
klo 10-11.30 G-juniorit (1999
syntyneet) ja F-juniorit (1997-
1998 syntyneet)
klo 11.30-12 E-juniorit (1995-
1996 syntyneet) ja D-juniorit
(1993-1994 syntyneet)
Tampereen hiippakunnan
tuomiokapituli päätti keski-
viikkona 27.9. antaa Nokia
Mission johtoon kuuluvalle
pastorille, teologian tohtori
Markku Koivistolle viisi kuu-
kautta aikaa arvioida omaa
luterilaisuuttaan ja tehdä
tuomiokapitulin tutkinnan
tuloksista omat johtopäätök-
sensä.
Päätöksellään tuomiokapitu-
li ei ota kantaa siihen, onko
Koivisto harhaoppinen tai onko
hänen toimintansa Jumalasta.
Tuomiokapituli toteaa, ettei ole
väärin uskoa toisin tai olla eri
tavalla kristitty kuin luterilai-
sen kirkko tunnustuksessaan
edellyttää. Sen sijaan tuomio-
kapituli ottaa kantaa siihen,
onko Koiviston toiminta lute-
rilaisen tunnustuksen mukais-
ta, koska kirkko edellyttää sitä
omilta papeiltaan.
Tuomiokapituli toteaa tut-
kinta-aineiston osoittavan, että
Koivisto on opettanut useissa
Markku Koivistolle
viiden kuukauden
harkinta-aika
olennaisissa asioissa tavalla,
joka merkittävästi poikkeaa
luterilaisen kirkon tunnustuk-
sesta ja käytännöistä. Koska
Koivisto on kuulemisen aika-
na kuitenkin ilmoittanut halu-
avansa pysyä Suomen luteri-
laisen kirkon pappina, tuomio-
kapituli ei toistaiseksi pidätä
häntä pappisviran toimittami-
sesta.
Asian arviointia on tuomio-
kapitulin mukaan vaikeuttanut
Koiviston toiminnalle tyypil-
linen opillinen sekavuus. Vai-
keutena on ollut myös se, että
Koiviston tuomiokapitulille
antamat vastaukset ovat usein
ristiriidassa sen kanssa, miten
hän käytännössä julistaa ja toi-
mii. Vaikka useat esille nous-
seet kysymykset liittyvät käy-
täntöihin, niiden takaa on kui-
tenkin tunnistettu vakavia opil-
lisia ongelmia, koska oppi ja
käytäntö kulkevat käsi kädes-
sä.
Tuomiokapituli toteaa pää-
töksessään myös, ettei kirkon
arvostelu ole papilta kiellettyä.
Tutkinnassa on kuitenkin pe-
rustellusti osoitettu, että Koi-
viston kritiikki on ollut asia-
tonta.
Vaikka Koivisto on tuomio-
kapitulin suullisessa kuulemi-
sessa ilmaissut halunsa muut-
taa tiedotustaan, kirkkoa ja tuo-
miokapitulia koskevat lausun-
not eivät ole poistuneet Nokia
Mission nettisivuilta.
Kesäkuussa 2006 Tampe-
reen hiippakunnan tuomioka-
pituli erotti Koiviston pappis-
viran toimittamisesta neljäksi
kuukaudeksi papille sopimat-
toman käytöksen vuoksi.
Päätös ei liittynyt Koiviston
oppia koskevaan kysymyk-
seen, vaan määräaikaisessa pi-
dättämisessä pappisviran toi-
mittamisesta oli kyse kirkko-
lain mukaisesta kurinpitoran-
gaistuksesta. (KT)
Harri Lammi oli työ-
matkalla Englannissa ja
poikkesi saman tien muu-
tamaksi päiväksi Suo-
meen. Hän kävi tervehti-
mässä vanhempiaan Sei-
näjoella ja toi terveiset
myös Vammalan ystävä-
joukolle.
Harri Lammi kertoi Vam-
malassa, että Afganistanis-
sa turvallisuustilanne on pa-
rantunut. -Eri puolilta maata
saadaan rohkaisevia uutisia.
Huumetilanne on vaikea.
Siellä kaivataan Raamatun
sanassa sisällä olevia ihmi-
siä, kertoo Lammi. Hänen
toimintansa IAM:n toimin-
nanjohtajan jatkuu vielä
kaksi vuotta. - On vielä tie-
tämätöntä, mitä tapahtuu
Harri Lammi
toi tervehdyksen
sen jälkeen. Suomeen aset-
tuminenkin on arvaamaton
asia, Harri Lammi aprikoi.
-Airi on nykyisin kieli-
koulussa opettamassa maa-
han tulevia työntekijöitä ja
järjestämässä kielikoulun
toimintaa. Hänellä tuli mah-
dollisuus työhön kodin ul-
kopuolella Joelin mennes-
sä kouluun. Joel ja Daniel
ovat erittäin innostuneita
koululaisia, isä Harri ker-
too.
Isot pojat Samuel ja Eli-
as jatkavat opiskelua Pakis-
tanin puolella olevassa
Murreen koulussa. Elias on
sanonut: ”Olen varmaan
maailman onnellisin suo-
malainen poika, kun saan
olla täällä kristillisessä kou-
lussa.”
Kirkkohallitus katsoo,
ettei seurakuntien yhtei-
sövero-osuutta tule alen-
taa. Ehdotus osuuden
alentamiseksi tämänhet-
kisestä 1,94 prosentista
1,75 prosenttiin ja val-
tion jako-osuuden korot-
tamisesta vastaavasti si-
sältyy hallituksen vuo-
den 2007 talousarvioesi-
tykseen. Eduskunta päät-
tää asiasta valtion vuo-
den 2007 talousarvion
käsittelyn yhteydessä.
Vuosina 2002-2005 seu-
rakuntien kirkollisverotu-
lot ovat alentuneet noin 47
miljoonaa euroa erilaisten
verovähennysten seurauk-
sena.
Tästä seurakunnille on
kompensoitu noin 12 mil-
joonaa euroa korottamal-
la yhteisövero-osuutta.
Seurakuntien kokonaisve-
rotulot ovat siten vähen-
tyneet neljän vuoden ai-
kana 35 miljoonaa euroa.
Seurakuntien saamalla
yhteisövero-osuudella on
tarkoitus kattaa muun mu-
assa hautaustoimen kus-
tannukset.
Hautaustoimilain mu-
kaan evankelis-luterilaisen
kirkon tulee ylläpitää ylei-
siä hautausmaita koko vä-
estölle.
Hautaustoimen koko-
naiskustannukset vuonna
2005 olivat 83,2 miljoo-
naa euroa.
Hautaustoimilain anta-
ma lisävelvoite, jonka mu-
kaan seurakuntien tulee
perustaa myös tunnustuk-
Kirkkohallitus:
Seurakuntien
yhteisövero-osuus
ennalleen
settomia hautausmaita, tu-
lee täysimittaisesti voi-
maan vuoden 2007 alusta
ja lisää osaltaan hautaus-
toimen kustannuksia.
Eduskunnan valtiova-
rainvaliokunnalle anta-
massaan
lausunnossa
Kirkkohallitus muistuttaa,
ettei seurakuntien yhteisö-
vero-osuutta ole kuiten-
kaan tarkoitettu yksin-
omaan hautaustoimen me-
noihin, vaan sillä on tar-
koitus kattaa myös seura-
kuntien yhteiskunnallisia
tehtäviä, vaikka tälle ei
olekaan samanlaisia lain-
säädännöllisiä perusteita.
Pelkästään hautaustoimen
ja kirkonkirjojen pidon ko-
konaiskustannukset vuon-
na 2005 olivat 102,4 mil-
joonaa euroa, kun seura-
kuntien yhteisövero-osuu-
den tuotto samaan aikaan
oli hiukan pienempi eli
102 miljoonaa euroa.
Seurakuntien yhteisö-
veron jako-osuuden leik-
kaaminen esitetyllä taval-
la tarkoittaisi vuoden 2005
tasolla seurakunnille 91
miljoonan euron yhteisö-
vero-osuutta eli 11 miljoo-
nan euron vähennystä.
Yhteisövero-osuus ei si-
ten enää ilmeisesti kattai-
si edes hautaustoimen kus-
tannuksia eikä riittäisi
lainkaan
seurakuntien
muiden yhteiskunnallisten
tehtävien hoitamiseen, ei
myöskään esimerkiksi
kulttuurihistoriallisesti ar-
vokkaiden kirkkoraken-
nusten korjauskustannuk-
siin. (KT)
Mannerheimin Lastensuo-
jeluliiton kiusaamiskyselyyn
vastanneista, koulussa kiu-
satuista lapsista vain 55 pro-
senttia kertoi kiusaamisesta
vanhemmilleen. Kuitenkin
79 prosenttia vanhemmista
uskoi, että lapsi kertoisi heil-
le, jos häntä kiusattaisiin.
MLL:n kiusaamiskyselyssä
kysyttiin koulukiusaamisesta
sekä lapsilta ja nuorilta että
vanhemmilta. Kyselyt toteutet-
tiin internetissä elo-syyskuun
aikana. Nuorten kyselyyn saa-
tiin 5 420 vastausta ja vanhem-
pien kyselyyn 1 084 vastaus-
ta.
Kyselyyn vastanneista lap-
sista ja nuorista 22 prosenttia
oli kokenut kiusaamista kulu-
neen vuoden aikana. Nuorista
11 prosenttia oli nähnyt joka
päivä, kun jotakuta kiusataan.
Kyselyyn vastanneista van-
hemmista 31 prosenttia kertoi,
että hänen lastaan on kiusattu.
Vain puolet kertoo
vanhemmilleen
Kiusatut lapset kertoivat ti-
lanteestaan useimmiten kave-
rille. Kiusatuista 65 prosenttia
kertoi kiusaamisesta kaveril-
leen, 55 prosenttia vanhemmil-
leen ja 45 prosenttia opettajil-
le. Muille koulun aikuisille
kerrottiin huomattavasti har-
vemmin.
Kiusaamisesta kertominen
ei kuitenkaan välttämättä pa-
rantanut kiusatun tilannetta.
Noin 46 prosenttia niistä, jot-
ka olivat kertoneet kiusaami-
sesta, tunsivat, että tilanne py-
syi ennallaan. Kiusaamisesta
kertoneista 22 prosenttia sanoi
tilanteen jopa vaikeutuneen.
Vain 32 prosenttia kertoi kiu-
saamisesta kertomisen helpot-
taneen tilannetta.
Nuoret eivät usko saavansa
apua aikuiselta. Kaikista nuo-
rista vastaajista 57 prosenttia
oli sitä mieltä, että nuori ei saa
riittävästi apua.
Syy tähän on nuorten mie-
lestä se, että kertominen pa-
hentaa tilannetta (40 prosent-
tia vastaajista) tai ettei aikui-
nen tee mitään (25 prosenttia).
Sen lisäksi 43 prosenttia vas-
taajista ilmoitti vain, ettei tee
mieli kertoa aikuiselle.
MLL:n kysely:
Kiusattu ei saa apua
Monet vanhemmat
uskovat syntipukkiin
Vanhempien asenteista on
etsittävissä syitä siihen, miksi
lapsen on niin vaikea kertoa
kiusaamisesta, ja miksi kerto-
minen ei aina tunnu auttavan.
Peräti 11 prosenttia vanhem-
mista arvelee itsekin, ettei lapsi
kerro heille, jos häntä kiusa-
taan. Isät olivat vielä epävar-
mempia siitä, kerrotaanko heil-
le kiusaamisesta.
Kyselyyn vastanneista van-
hemmista kymmenen prosent-
tia oli sitä mieltä, ettei kiusaa-
miseen voi vaikuttaa. Peräti
kolmannes, 33 prosenttia, van-
hemmista uskoi, että jokaises-
sa ryhmässä on syntipukki ja
31 prosenttia oli sitä mieltä,
että kiusattu lapsi on jotenkin
toisista poikkeava.
Kiusattu kärsii
Kiusatulla lapsella on paha
olla. Ne vanhemmat, joiden
lasta oli kiusattu, kuvasivat kiu-
satun oireita. Kiusatuista 92
prosenttia oli surumielisiä ja
itkuisia ja jopa 62 prosenttia
kärsi ruumiillisesta pahoin-
voinnista, kuten pääkivusta,
oksentelusta ja säryistä. Kiu-
satuksi joutuminen on vakava
kolaus myös itsetunnolle: 75
prosenttia kiusatuista puhui it-
sestään vähätellen.
Opettajat avainasemassa
Opettajat näkevät parhaiten,
jos lasta kiusataan koulussa.
Opettaja on koulussa lapselle
lähin käsillä oleva aikuinen. Siitä
huolimatta kiusatuista lapsista
vain 45 prosenttia kertoo kiu-
saamisesta opettajalle. Kaikista
nuorista vastaajista 57 prosent-
tia oli sitä mieltä, että opettajal-
le kannattaa kertoa. Tilannetta
ei voi pitää hyvänä, jos näin suuri
osa lapsia ei halua kertoa pa-
hasta olostaan aikuiselle, jolla
on parhaat mahdollisuudet puut-
tua nopeasti tilanteeseen. Ope-
tussuunnitelmanmukaan kiusaa-
mista on käsiteltävä koulussa.
Kuitenkin joka kolmas kyselyyn
vastannut nuori kertoo, ettei asi-
aa ole käsitelty.
Kestävä tie kiusaamisen lo-
pettamiseen on vanhempien ja
koulun aikuisten puuttuminen
kiusaamiseen. Kiusaamisen
lopettaminen on aina aikuis-
ten asia. Kiusattujen lasten vas-
taukset kyselyyn kertovat, että
vanhemmilta vaaditaan vah-
vuutta ja aikuisen kypsyyttä.
Tasapainoinen aikuinen pystyy
rauhoittamaan itsensä, kuun-
telemaan omia ja lapsen tun-
teita ja toimimaan rauhallises-
ti ja päättäväisesti yhdessä
opettajan ja muiden koulun ai-
kuisten kanssa. Puuttumista ei
saa jättää puolitiehen.
MLL:n nuorisotyö
ehkäisee kiusaamista
Mannerheimin Lastensuoje-
luliiton nuorisotyötä ovat tu-
kioppilastoiminta, auttava Las-
ten ja nuorten puhelin (p. 0800
120400), nuorille tarkoitettu
Nuortennetti (
nuortennetti) sekä Poliisin ja
Opetushallituksen kanssa yh-
dessä toteutettava Koulurauha-
ohjelma.
Tukioppilaat toimivat kou-
lussa kouluilmapiirin paranta-
miseksi. He ovat nuoria, joita
toisten oppilaiden on helppo
lähestyä. Kiusatuista nuorista
yhdeksän prosenttia kertoi kiu-
saamisesta tukioppilaalle. Nuo-
ret huomaavat usein aikuisia
paremmin kiusaamisen, ja tu-
kioppilaiden on helppo pyy-
tää aikuisilta apua. Tukioppi-
lastoimintaan osallistuu vuo-
sittain yli 10 000 nuorta ja sa-
toja tukioppilasohjaajia. Las-
ten ja nuorten puhelimessa
nuoret voivat puhua kiusaami-
sesta luotettavan aikuisen kans-
sa. Nuortennetissä on kiusaa-
misesta kertova sivusto, josta
saa tietoa ja tukea.
MLL on tehnyt pitkäjänteis-
tä työtä kiusaamisen ehkäise-
miseksi jo vuosikymmenten
ajan myös rakentamalla kou-
luille toimintamalleja kodin ja
koulun yhteistyölle ja antamal-
la vanhemmille ohjeita van-
hemmille kiusaamistilanteissa
toimimiseksi.
Mannerheimin Lastensuoje-
luliiton syyskeräyksellä kerä-
tään varoja MLL:n nuorisotyön
hyväksi. Lipaskeräys alkaa
keskiviikkona 4.10. ja jatkuu
18.10. saakka. Syyskeräyksen
tunnus on Näytä että välität.
Lisätietoa syyskeräyksestä: