Page 13 - Alueviesti_43

Keskiviikko lokakuun 25. 2006

13

Unkarissa on juhlittu kansannousun 50-vuotisjuh-

laa. Meillä täällä näkyy joku lehti kyselleen ihmisiltä,

missä nämä juuri sinä päivänä olivat, kun Neuvostolii-

ton panssarit jyrisivät Budapestiin.

Minä olin tuohon aikaan Helsingin Santahaminassa

Ilmatorjuntakoulussa upseerikurssilla. Oppilaskunnan

huoneeseen tulevasta Hesarista ja radiosta mekin Un-

karin tapahtumia seurasimme. Niitä paremmin muis-

tan kuitenkin isäni kirjeen juuri samoilta päiviltä. Isä

kertoi Karkussa puhutun, että tilanne Unkarissa on

menossa nyt siihen suuntaan, että sinne voidaan tääl-

täkin viedä sotaväkeä.

Valitettavasti kirje ei enää ole tallella, mutta hyvin

muistan, että se oli poikansa tulevaisuudesta huolestu-

neen isän kirje. Jo saman päivä ehtoona kirjoitin kotio,

että ei täällä sellaisesta ole ollut puhettakaan, huhupu-

hetta lienee. Eipä ole tullut jälkeenpäinkään otettua sel-

vää, liikkuiko tuommoinen huhu laajemmaltikin. Sodis-

tamme ei ollut tuolloin kulunut kuin vähän yli kymme-

nen vuotta, joten isien ja äitien huolestumisen kyllä

ymmärtää.

Saman vuoden 1956 kesällä koottiin Suomestakin mie-

hiä rauhanturvatehtäviin YK:n lipun alle Suetzille, ka-

meleidenkin maisemiin. Pyrkijöitä riitti, koskapa kar-

sintaakin tehtiin. Jostakin saimme mekin tietää, että

eräs kouluttajammekin sinne oli pyrkinyt, tosin tulok-

setta. Sitä mekin pahoittelimme, mutta enempi siitä

syystä, että hänestä emme pitäneet. Sama luutnantti oli

kyllä alan miehiä, sillä siviliin hän siirtyi aikanaan lei-

jonat kauluksissa.

Pojat ovat poikia armeijassakin, monenlaista koiran-

kuria harrastimme mekin. Ilmatorjuntakoulutuksessa

harjoiteltiin lähestyvien laivueiden ampumista. Ja tuli-

komennoissa määriteltiin aina lähestyvä maali ja tuhot-

tava kohde vaikkapa näin - "Suomenlahden suunnasta

kolmen koneen parvi. Kärkikone. Tulta!"

Jotenkin noin se meni, tarkkaan en enää muista, vaan

eipä onneksi ole tarvekaan.

Aina kun tuo luutnantti osui olemaan kuuloetäisyy-

dellä, me vähän muutimme komentoa. Huusimme, että

"Siinain suunnasta kamelikaravaani. Kärkikameli. Tul-

ta."

Meitä fiksumpana miehenä luutnantti kyllä tiesi, mitä

tuo huuto tarkoitti. Hän ei asiaan suoraan puuttunut.

Nuori vänrikki laitettiin puuttumaan.

Nyt syyskuussa kyseltiin ihmisiltä, missä nämä oli-

vat olleet viisi vuotta sitten 11. syyskuuta, kun New

Yorkissa kaksi lentokonetta ajoi tarkoituksella päin pil-

venpiirtäjiä. Sattuneesta syystä sen päivä muistan hy-

vin. Makasin silloin Pikonlinnassa syöpähoitoja saa-

massa. Puolittain unenhorteessa, päivittäisen sytostaat-

tiannoksen saatuani katselin potilashuoneemme televi-

siosta lähetystä. En siihen isommin huomiota kiinnittä-

nyt vaan ajattelin, että kai siinä taas joku jenkkijännäri

on menossa. Sitten havahduin toteamaan, että katse-

lemme juuri suoraa lähetystä. Potilaskavereideni kans-

sa keskustelimme näkemästämme. Eipä meistä kukaan

silloin osannut edes aavistaa, että tuo päivä muutti

maailmaa tavalla, joka näkyy ja tuntuu vieläkin.

Porukalla totesimme, että hyvä maa on tämä Suomi

elää ja sellaisena säilyykin, kun vain ymmärrämme olla

puuttumatta Amerikan tavalla muiden maiden asioi-

hin.

Timo Roos:

Kauppa- ja teollisuus-

ministeri Mauri Pekkari-

nen vihki maanantaina

Pohjoismaiden ensimmäi-

sen vetyä polttoaineena

käyttävän ja siitä sähköä

ja höyryä tuottavan voi-

malaitoksen Joutsenossa.

Finnish Chemicalsilla

voimalaitoksen valmistumi-

nen on merkittävä askel.

Voimalaitos käyttää vuosit-

tain 120 GWh vetyä, joka

syntyy Joutsenon tehtaan

tuotantoprosessissa.

Voimalaitos on yksi maa-

ilman puhtaimmista energi-

antuotantoyksiköistä. Vety

on tulevaisuuden energia-

muoto ja voimalaitoksen

omistavan FC Power Oy:n

osakkaat Kemira -konser-

niin kuuluva Finnish Che-

micals ja Leppäkosken Säh-

kö Oy ovat vahvasti muka-

na kehittämässä vetyä hyö-

dyntäviä energiaratkaisuja.

Ministeri Mauri Pekka-

rinen toi esiin vihkiäispu-

heessaan, että nyt käyttöön

vihittävä CHP-laitos eli säh-

Finnish Chemicalsille

pohjolan ensimmäinen

vetyvoimala Joutsenoon

kön ja lämmön yhteistuo-

tantolaitos edustaa kooltaan

ja teknologialtaan sekä polt-

toaineratkaisultaan loista-

vasti tulevaisuuden energia-

ratkaisuja.

Voimalaitoksen kotimai-

suusaste on 85 % ja inves-

toinnin arvo 7,5 miljoonaa

euroa.

Vetyä pidetään puhtau-

tensa ja kierrätyskelpoisuu-

tensa ansiosta tulevaisuu-

den polttoaineena. Vety

muodostaa palaessaan vain

vesihöyryä, eikä voimalai-

tos siten aiheuta hiilidiok-

sidi-, hiukkas- eikä rikki-

dioksidipäästöjä. Öljyn kor-

kea hinta ja kansainväliset

ilmastosopimukset ovat

vauhdittaneet vedyn hyö-

dyntämiseen liittyviä tutki-

mushankkeita sekä Suo-

messa että ulkomailla. Lep-

päkosken Sähkö -konserni

ja Finnish Chemicals ovat

mukana selvittämässä kor-

kean teknologian hankkei-

ta, joissa kehitetään vedyn

hyötykäyttöä kaupallisiin

tarkoituksiin.

Pirkanmaan sairaanhoi-

topiirin johtajaylilääkäri-

nä vuoden 2007 alusta

aloittaa lääketieteen ja

kirurgian tohtori, dosentti

Matti Lehto (53). Hänen

nykyinen työpaikkansa on

Tekonivelsairaala Coxa,

jossa hän on toimitusjoh-

tajana ja johtavana lää-

kärinä.

Matti Lehto seuraa teh-

tävässään professori Ossi

Auvista, joka jää eläkkeel-

le joulukuun lopussa. Mat-

ti Lehdon valinta tapahtui

valtuuston vaalimenettelyl-

lä, jossa Matti Lehto sai 292

ja 13 /15 ääntä, dosentti

Matti Lehto valittiin

sairaanhoitopiirin

johtajaylilääkäriksi

Kari-Matti Hiltunen 95 ja

13/30 ääntä ja dosentti Min-

na Kaila kolme ääntä.

Hallitus perusteli Matti

Lehdon valintaa sillä, että

hänellä on vankka kokemus

terveydenhuollon toimin-

nan ja henkilöstön johtami-

sesta.

Lisäksi hän tuntee hyvin

Pirkanmaan terveydenhuol-

lon ja erikoissairaanhoidon.

Hänellä on laaja kokemus

tieteellisestä tutkimustoi-

minnasta ja yliopistoyhteis-

työstä sekä toimivat kansal-

liset yhteydet ja pitkäaikai-

nen kokemus kansainväli-

sestä yhteistyöstä tervey-

denhuollon alalla.

Maan hallituksessa

neuvotellaan tällä viikol-

la yhteistoimintalakiesi-

tyksen antamisesta. Työ-

ministeriön pohjaehdo-

tuksen mukaan YT-lain

velvoitteet ulotettaisiin

muutamaa poikkeusta

lukuun ottamatta myös

kaikkiin vähintään 20

henkilöä työllistäviin

yrityksiin. Lain piiriin tu-

lisi nykyisten 5 000 yri-

tyksen lisäksi 2 800 uut-

ta, 20-29 henkilöä työl-

listävää yritystä.

Soveltamisalan piirissä

olevien yritysten luku-

määrä lisääntyisi siis 50

prosentilla.

Yrittäjät vastustavat

YT-lain laajennusta

- On selvää, että tämän

ohella muutos vaikuttaisi

kielteisesti myös tätä pie-

nempiin, siis alle 20 henki-

lön yrityksiin, kun näille

syntyisi selkeä kynnys laa-

jentumiselle. Vaikutukset

olisivat ylipäätään yritysten

työllistämishalukkuuden

kannalta pelkästään kieltei-

set, sanoo Pirkanmaan Yrit-

täjien toimitusjohtaja Jari

Jokilampi.

- Muutokselle ei ole esi-

tetty ainuttakaan perustelua.

Työministeriön omat työnte-

kijöiden piirissä tehdyt tut-

kimukset osoittavat, että

työntekijöiden vaikutusmah-

dollisuudet ja tiedonkulku

työpaikoilla, joita YT-lailla

juuri pyritään edistämään,

ovat pienemmillä työpaikoil-

la yleisesti ottaen paremmal-

la tasolla kuin suuremmissa

yrityksissä.

- Esitetty soveltamisalan

laajentaminen perustuu pel-

kästään palkansaajakeskus-

järjestöjen ja EK:n väliseen

sopimukseen asiasta, Pirkan-

maan Yrittäjien puheenjoh-

taja Mauri Kivistö toteaa.

Uudet velvoitteet

esteenä työllistämis-

halukkuudelle

Suomen Yrittäjät kysyi

10-29 henkilön jäsenyrityk-

siltä suhtautumista suunni-

teltuun yhteistoimintalain

soveltamisalan laajentami-

seen koskemaan myös 20-29

työntekijän yrityksiä.

Kyselyyn vastasi yli 800

yritystä, joista 98 prosent-

tia ilmoitti vastustavansa

soveltamisalan laajentamis-

ta.

Alle 20 työntekijän yrityk-

sistä 78 prosenttia ilmoitti,

että lain soveltamisalan laa-

jennus vaikuttaisi kielteisesti

niiden halukkuuteen lisätä

työntekijämääränsä vähin-

tään 20 henkilöön.

Työnantajayrittäjien vasta-

ukset osoittavat, että yhteis-

toimintalain laajentamisella

pienempiin yrityksiin on

kielteisiä työllisyysvaikutuk-

sia.

Yritykset jarruttavat kas-

vua siinä vaiheessa, kun li-

sätyöntekijän palkkaaminen

veisi yrityksen uuden laki-

byrokratian piiriin.

Ristiriitaista

työllistämispolitiik-

kaa

Vaikutus on sitä suu-

rempi, mitä pienempiin

yrityksiin

mennään.

SAK:n puheenjohtaja

Lauri Ihalainen on lei-

mannut työllisyysvaiku-

tuspuheet hölynpölyksi.

- Harkitsematon kie-

lenkäyttö osoittaa, kuin-

ka huonosti SAK:ssa tun-

netaan pienten yritysten

olosuhteita ja niissä työl-

listämiseen vaikuttavia

seikkoja, Mauri Kivistö

harmittelee

- Yrittäjät voisivat työl-

listää nykyistä selvästi

enemmän, jos työnanta-

jan sopimusriskiä koh-

tuullistetaan. On hyvin

ristiriitaista työllistämis-

politiikkaa, että pienten

työllistävien yritysten

työllistämishalukkuutta

halutaan tällä tavoin vai-

keuttaa

Talvi- ja pimeän ajan

nopeusrajoitukset otetaan

käyttöönTiehallinnon Hä-

meen tiepiirin alueella

vaiheittain 26.–27. loka-

kuuta ja 30.–31. lokakuu-

ta. Suurimmalla osalla

tiestöämme alennettuihin

nopeusrajoituksiin siirry-

tään 26.–27. lokakuuta.

Poikkeuksena ovat seu-

raavat tärkeät valtatieosuu-

det, joilla talvi- ja pimeän

ajan nopeusrajoituksiin siir-

rytään yhdessä Turun ja

Uudenmaan tiepiirien kans-

sa vasta tulevan viikonlo-

pun jälkeen 30.–31. loka-

kuuta: valtatie 3 välillä Uu-

denmaan tiepiirin raja–

Tampere, valtatie 4 välillä

Uudenmaan tiepiirin raja–

Lahti, valtatie 2 Hämeen

tiepiirin osuus ja valtatie 10

välillä Forssa–Turun tiepii-

rin raja

Talvi- ja pimeän ajan nopeus-

rajoitukset Hämeen tiepiiriinkin

Alennettujen nopeusrajoi-

tusten avulla pienennetään pi-

meyden, hirvien, jäätyvien

tienpintojen ja talviajan liuk-

kaiden kelien aiheuttamaa ko-

honnutta onnettomuusriskiä.

Seurantatutkimuksen mukaan

talvi- ja pimeän ajan nopeus-

rajoituksien avulla voidaan

välttää joka kolmas talviaikai-

nen kuolonkolari. Hirvionnet-

tomuuksista suurin osa tapah-

tuu juuri pimeän syystalven

aikana. Niidenkin seuraamuk-

set ovat sitä vakavampia, mitä

suuremmalla nopeudella on-

nettomuus tapahtuu.

Viimevuotinen

käytäntö

Viime vuosien tapaan 120:n

km/h-nopeudet alennetaan

moottoriteillä talvikautena 100

kilometriin tunnissa, ja kesä-

aikaiset 100 km/h nopeudet

rajoitetaan 80 kilometriin tun-

nissa. Liikenne- ja viestin-

täministeriön ohjeiden mu-

kaan talvella sallitaan 100

km/h moottoriteillä, teillä,

joilla eri ajosuunnat on ra-

kenteellisesti erotettu toisis-

taan (välikaista tai keskikai-

de), tekniseltä standardil-

taan korkealuokkaisilla teil-

lä (leveäkaistatiet), ajanta-

saisesti, sään ja kelin mu-

kaan ohjatuilla, vaihtuvilla

nopeusrajoitusteillä hyvis-

sä olosuhteissa

Joillakin onnettomuuksil-

le alttiilla tieosuuksilla, joi-

den nopeusrajoitus on ke-

sällä 80 km/h, nopeutta

alennetaan talviajaksi. Jos

tiellä on runsaasti raskasta

liikennettä ja tie on kapea,

nopeus voidaan alentaa 70

kilometriin tunnissa.

Talvi- ja pimeän ajan no-

peusrajoitukset poistetaan

ensi maalis– ja huhtikuus-

sa.

Työssä käyminen ei

pääsääntöisesti haittaa

eläkettä. Työeläkejärjes-

telmää on järkeistetty si-

ten, ettei pahoja suden-

kuoppia enää ole, sanoo

eläkeneuvoja Taina Hed-

man Eläketurvakeskukses-

ta.

Vanhuuseläkeläinen voi

käydä ansiotyössä tai toi-

mia yrittäjänä eikä työnte-

ko vaikuta maksussa ole-

vaan eläkkeen määrään.

Lisäksi nykyisin myös yli

65-vuotiaana karttuu uutta

eläketurvaa. Karttuman

Eläke ei estä työntekoa

osuus on 1,5 prosenttia, mutta

sitä voi tosin hakea vasta 68-

vuotiaana.

Sen sijaan esimerkiksi työ-

kyvyttömyys- ja työttömyys-

eläkeläisille on selvät rajat,

kuinka paljon työllään saa tie-

nata. Siksi heidän on hyvä neu-

votella asiasta etukäteen oman

eläkelaitoksensa kanssa, Hed-

man neuvoo.

Eläkkeensaajan palkkatuloa

verotetaan kuten mitä tahansa

palkkatuloa. Muut ansiotulot

voivat kuitenkin vaikuttaa

maksettavaan eläketuloon.

Henkilöltä, joka on sekä eläk-

keellä että käy työssä, peritään

myös palkan osalta työelä-

kevakuutusmaksua. Va-

kuuttamisvelvollisuus päät-

tyy työntekijän täyttäessä

68 vuotta. Työttömyysva-

kuutusmaksua ei peritä yli

65-vuotiaan saamasta pal-

kasta.

Veronmaksajain Keskus-

liiton johtava lakimies Juha

Koponen muistuttaa, että

vuosiansioiden arvioiminen

ja ennakonpidätysprosentin

selvittäminen konkretisoi

myös sen, paljonko työstä

oikeasti jää käteen.

Pienituloisten eläkkeen-

saajien verotusta keventää

eläketulovähennys, joka

tehdään kunnallis- ja valti-

onverotuksessa puhtaasta

ansiotulosta.

60 70 80

Missäpä olit silloin,

kun .....

Page 13 - Alueviesti_43_2006