Page 4 - Alueviesti_43

Keskiviikko lokakuun 25. 2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

43

JSN

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS: 03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

Mainospäällikkö

Matti Tolonen 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05/pmm

!

1,26/pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26/pmm

!

1,52/pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36/pmm

!

1,68/pmm

p. 0200 71000

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSMYYNTI:

Anne Tuimala

050-436 5068

Merja Hietaranta-Mäkinen

050-436 5069

Sotaveteraanien kultai-

nen ansioristi on myönnet-

ty 29.9. vammalalaiselle

Paavo Kaunistolle. Kultai-

nen ansioristi voidaan

Paavo Kaunistolle

sotaveteraanien

kultainen ansioristi

myöntää tunnustuksena lii-

ton tarkoitusperien hyväk-

si tehdystä erittäin merkit-

tävästä ja pitkään jatkunees-

ta työstä.

Kiikoisten kunta perus-

taa liikunta- ja nuorisosih-

teerin viran ensi vuoden

alusta alkaen. Lavian kun-

ta on valmis ostamaan vi-

ranhaltijan työpanoksesta

kaksi päivää viikossa.

Kunnanvaltuustohyväksyi

sopimusluonnoksenKiikois-

ten ja Lavian kuntien yhtei-

sestä liikunta- ja nuorisotoi-

men viranhaltijasta. Viran

kelpoisuusehdoksi valtuusto

päätti soveltuvan ammatti-

korkeakoulututkinnon tai ai-

kaisemman opistoasteisen

tutkinnon.

Liikunta- ja nuoriso-

sihteeri Kiikoisiin

Suodenniemen kunnan-

valtuusto irtisanoi sopimuk-

sen kuntien yhteisestä liikun-

ta- ja nuorisotoimen viran-

haltijasta ja hallinnosta vii-

me vuoden lopulla.

Suodenniemen jaVamma-

lan kuntien liitoksen jälkei-

sessä tilanteessa kolmen kun-

nan yhteistyö ei ole enää

mahdollinen.

Liikunta- ja nuorisotoimen

yhteistyö on ollut esillämyös

Kiikoisten käymissä neuvot-

teluissa Kokemäen kaupun-

gin edustajien kanssa, mutta

yhteistyöhön ei ollut nyt

mahdollisuuksia.

Länsi-Suomen lääniin tu-

lossa valtion rahoitusta

57,4 miljoonaa euroa op-

pilaitosten rakennushank-

keisiin. Rahoitusta ensi

vuoden aikana ovat saa-

massa mm. Pellonpuiston

koulun peruskorjaus ja

Länsi-Suomen opiston pää-

rakennuksen peruskorja-

uksen 3. vaihe Huittisissa.

Kunnat ja muut koulutuk-

sen järjestäjät ehdottivat ra-

hoitussuunnitelmaan kaikki-

aan 135 hanketta, joiden kus-

tannusarviot ovat yhteensä

406 miljoonaa euroa. Näis-

tä opetusministeriön rahoi-

Pellonpuiston ja

opiston remonttiin

rahaa Huittisiin

tussuunnitelmaan sisältyy 46

yleissivistävän oppilaitoksen

hanketta ja 1 aikuiskoulutuk-

sen hanke. Käynnistyvät

hankkeet vaikuttavat myös

rakennusalan työllisyyteen.

Rahoitussuunnitelma pe-

rustuu vuoden 2007 osalta

valtion vuoden 2007 talous-

arvioesitykseen. Vuosien

2008-2010 osalta suunnitel-

maa tarkistetaan ko. vuosien

talousarvioesitysten mukai-

sesti. Varsinaiset valtionapu-

jenmyöntöpäätökset tehdään

vuosittain erikseen. Suunni-

telma on laadittu vuoden

2006 valtionosuusprosenttien

perusteella.

Valtion asuntorahasto

ARA on myöntänyt Huit-

tisiin Palvelukoti Kaari-

ranta II -rakennushank-

keelle avustusta 1 070

029 euroa eli 35 prosent-

tia 3 057 224 euron ko-

konaiskustannuksista.

Avustuksen ehtona on,

että hankkeelle haetaan

myös valtion asuntora-

haston hyväksymää kor-

kotukilainaa.

Kaupunginhallitus päät-

tikin maanantaina 1 987 195

euron suuruisen pitkäaikai-

sen korkotukilainan ottami-

sesta. Tasalyhenteisen kor-

kotukilainan laina-aika on

40 vuotta, ja laina käyte-

tään Palvelukoti Kaariran-

ta II:n rakennushankkeen

rahoittamiseen vuosien

2006 ja 2007 aikana.

Huittinen lainaa

Kuntarahoitukselta

palvelukotia varten

Kaupunki pyysi korkotu-

kilainasta tarjoukset viideltä

rahalaitokselta ja hyväksyi

Kuntarahoitus Oyj:n tarjo-

uksen. Tasalyhennykset teh-

dään puolivuosittain niin,

että ensimmäinen lyhennys

on vuonna 2008. Korkotu-

kilainapäätös lähetetään

vielä valtion asuntorahas-

ton hyväksyttäväksi.

Kaupunginvaltuuston

viime joulukuussa hyväk-

symässä vuoden 2006 ta-

lousarviossa on merkitty

rahoituslaskelmaan lainan

ottoon 3 000 000 euroa in-

vestointimenojen rahoitta-

miseen sekä maksuvalmi-

uden parantamiseen.

Kaupunginhallitus päätti

tammikuussa ottaa 2 000

000 euron suuruisen kiinteä-

korkoisen lainan investoin-

timenojen rahoittamiseen.

Satakunnan ammattikor-

keakoulun (SAMK) täyden-

nyskoulutuskeskuksen jär-

jestämien ammatillisten eri-

koistumiopintojen suosio on

kasvanut tasaisesti viime

vuosien aikana. Tänä syk-

synä opinnot aloitti 274

uutta aikuisopiskelijaa, mikä

on kaikkien aikojen ennä-

tysmäärä.

Erikoistumisopinnoista val-

mistuneita opiskelijoita oli

elokuun loppuun mennessä

yhteensä 1664 henkilöä. Ensi

tammikuussa käynnistyy kym-

menen opintokokonaisuutta,

joihin voi hakea lokakuun lop-

puun mennessä. Tarjolla on

SAMKin aikuisopintojen

suosio yhä kasvussa

runsaan vuoden mittaisia

opintoja liiketalouden, kult-

tuurin ja terveyden alalta; esi-

merkiksi talousohjausta, kal-

ligrafiaa ja munuaispotilaan

hoitoa.

Erikoistumisopinnot ovat

joustavasti toteutettuja, työn

ohessa suoritettavia kokonai-

suuksia, joissa on mahdollis-

ta syventää ja laajentaa am-

mattitaitoaan.

Kaikkiaan 30 opintopisteen

laajuiset opinnot kestävät 1 -

1,5 vuotta ja ne rakentuvat lä-

hiopetuksesta, itsenäisestä

opiskelusta sekä ohjatusta etä-

opiskelusta tietoverkkoja hy-

väksi käyttäen.

Pirkanmaalaisista pk-yri-

tyksistä 41 prosenttia odot-

taa suhdanteiden paranevan

lähimmän vuoden aikana.

Vain seitsemän prosenttia

yrityksistä ennakoi suhdan-

teiden heikkenevän. Alueen

pk-yritysten yleiset suhdan-

nenäkymät ovat samat kuin

koko maan pk-yrityksillä kes-

kimäärin ja samalla tasolla

kuin keväällä.

- Pirkanmaan pk-yritysten

suhdannenäkymät ovat seuraa-

van vuoden kuluttua kaikkien

osatekijöiden suhteen positii-

visia ja koko maata paremmat

liikevaihdon, tuotantokustan-

nusten ja tuotekehityspanostus-

ten osalta, kuvailee yrittäjäjär-

jestön toimitusjohtaja Jari Jo-

kilampi yritysten suhdanneo-

dotuksia. - Seuraavan vuoden

aikana työllisyyden odotetaan

edelleen paranevan vaikka nä-

kymät henkilökunnan määrän

osalta ovat Pirkanmaalla hie-

man heikommat kuin koko

maassa keskimäärin.

Kehittämisen pahimpia es-

teitä ovat työvoiman saatavuus,

yritystoiminnan säätely, kus-

tannustaso ja kilpailutilantee-

seen liittyvät tekijät. - Puute

ammattitaitoisesta työvoimasta

on entistä suurempi este kas-

vulle, kehittämiselle ja työllis-

tämiselle. - Työvoimapulasta

tulee ongelma, joka näkyy pian

Pirkanmaalla hyvät

kasvunäkymät

mutta osaajista pulaa

koko kansantalouden luvuissa,

ennustaa Pirkanmaan Yrittäji-

en puheenjohtaja Mauri Kivis-

tö.

Työvoiman saatavuuden li-

säksi Pirkanmaan pk-yrityksil-

lä työllistämisen suurimmat

esteet ovat työn sivukulut ja

kysynnän riittämättömyys tai

epävakaisuus. Alueen pk-yri-

tyksistä, joilla on tarve työl-

listää, 20 prosenttia pitää ky-

synnän riittämättömyyttä tai

epävakaisuutta, 23 prosenttia

työn sivukuluja ja 26 prosent-

tia työvoiman saatavuutta työl-

listämisen suurimpana estee-

nä. Yhdellä neljästä Pirkan-

maan ja koko maan pk-yrityk-

sestä ei ole tarvetta työllistää.

Ulkopuolisen rahoituksen

saanti on harvoin esteenä ke-

hitykselle ja kasvulle

Pirkanmaalla toimivista pk-

yrityksistä 22 prosenttia aikoo

ottaa ulkopuolista rahoitusta

seuraavan vuoden aikana.

Useimmiten alueen yritykset

aikovat hankkia rahoitusta

käyttöpääomaksi, kone- ja lai-

teinvestointeihin sekä yrityk-

sen kehittämishankkeisiin, ker-

too aluejohtaja Seppo Tyynelä

Finnverasta. - Pirkanmaan pk-

yritykset aikovat hankkia ul-

koista rahoitusta useimmiten

pankista (84 %) tai Finnveras-

ta (35 %),

Rahoitukseen liittyvät teki-

jät ovat kehittämisen pahim-

Erikoistumisopinnot on tar-

koitettu korkeakoulututkinnon

tai aiemman opistoasteen tut-

kinnon suorittaneille henki-

löille, jotka haluavat syven-

tää ja laajentaa ammatillista

osaamistaan. Nyt haussa ovat

liiketalouden puolella henki-

löstöhallinnon erikoistumis-

opinnot, numerot kertomaan

- talousohjauksen perusteet

sekä markkinoinnin erikoistu-

misopinnot.

Sosiaali- ja terveysalan eri-

koistumisopinnoista haussa

ovat erikoistumisopinnot joh-

taminen ja kehittäminen sosi-

aali- ja terveysalalla, opetta-

minen ja ohjaaminen, munu-

aispotilaan hoitotyö, lasten ja

nuorten hoitotyö, kipupotilaan

hoitotyö sekä psykiatrinen

hoitotyö ja kuntoutus.

Kulttuurialan erikoistumis-

opinnoista kiinnostuneille on

tarjolla kalligrafia, Italicin va-

riaatiot -erikoistumisopinnot.

pana esteenä 8 prosentilla pk-

yrityksistä. Näistä yrityksistä

vakuuksien puute on pahim-

pana esteenä 69 prosentilla,

rahoituksen saatavuus viiden-

neksellä ja rahoituksen hinta 7

prosentilla Pirkanmaan pk-yri-

tyksistä.

Julkiset yrityspalvelut tun-

netumpia Pirkanmaalla kuin

muualla maassa

Julkiset yrityspalvelut tun-

netaan kokonaisuutena pk-yri-

tyksissä heikosti. Parhaiten

tunnetaan Finnvera ja TE-kes-

kukset. Pirkanmaan alueella

kolmannes ja koko maan alu-

eella vajaa kolmannes arvioi

tuntevansa Finnveran erittäin

tai melko hyvin. TE-keskuk-

sen arvioi tuntevansa erittäin

tai melko hyvin sekä Pirkan-

maalla että koko maassa kes-

kimäärin 22 prosenttia vastaa-

jista. Julkisten yrityspalvelu-

jen koetaan olleen eniten hyö-

dyksi yritysten perustamises-

sa.

Pk-yritykset ovat käyttäneet

eniten TE-keskusten ja Finn-

veran palveluja. Parhaimmat

arviot palveluasenteesta ja asi-

antuntemuksesta annetaan

Finnveralle ja Uusyrityskeskus

Ensimetrille. Pirkanmaan alu-

eella Finnveran koetaan edis-

täneen parhaiten pk-yritysten

toimintaa. Pirkanmaan alueel-

la vastaajista neljänneksen

mielestä Finnveran riskinotto

on hyvällä tai erittäin hyvällä

tasolla. Pääpankkinsa riskinot-

tokyvyn arvioi hyväksi tai erit-

täin hyväksi viidennes alueen

vastaajista.

Koko maakunnan suhdan-

nenäkyminen lisäksi Pirkan-

maalla on tehty tulosten ver-

tailu myös eri seutukuntien

välillä.

Lämmitysöljyn säästöön

tähtäävä energiansäästöoh-

jelma on jatkanut tavoittei-

densa ylittämistä. Juuri val-

mistuneiden laskelmien

mukaan Pirkanmaalla on

saavutettu lähes 13 miljoo-

nan lämmitysöljylitran vuo-

sittaiset säästöt ikääntynei-

den öljylämmitystalojen

kunnostuksella.

Pirkanmaalla on 23 000 öl-

jylämmitystaloa. Koko maas-

sa on tähän mennessä saavu-

tettu 138 miljoonan lämmi-

tysöljylitran vuosittaiset sääs-

töt. Kokonaisuudessaan yh-

deksän vuotta kestäneen pro-

jektin aikana on kumulatii-

visesti säästetty yli 643 mil-

joonaa litraa lämmitysöljyä.

Määrä vastaa noin 184 000

keskivertopientalon vuotuis-

ta lämmitysöljyn kulutusta.

Höylä-energiansäästöoh-

jelma on öljyalan, kauppa- ja

Pirkanmaa edellä

öljyn säästössä

teollisuusministeriön sekä

ympäristöministeriön yhtei-

nen energiansäästöohjelma,

jossa tärkein energiansäästö-

keino on ikääntyneiden öljy-

lämmityslaitteiden uusimi-

nen.

Energiansäästöohjelma

aloitettiin vuonna 1997 ja sitä

jatketaan aina vuoteen 2010

saakka. Ohjelman tavoittee-

na on ollut, että lämmitysöl-

jyn vuotuinen kulutus on

vuonna 2010 kymmenen pro-

senttiyksikköä pienempi kuin

ohjelman alussa. Jo nyt ener-

giansäästötavoite on reilusti

tuplattu.

Vuotuinen energiansäästö

kasvaa edelleen jatkossa, kun

kiinteistöjä kunnostetaan ja

ikääntyneitä öljylämmitys-

laitteita uusitaan. Varovais-

tenkin ennusteiden mukaan

vuonna 2010 vuotuinen ener-

giansäästö tulee Pirkanmaal-

la olemaan noin 19 miljoo-

naa lämmitysöljylitraa, kun

vertailupohjana on vuoden

1997 kiinteistö- ja laitekan-

ta. Koko maan säästö tulee

olemaan 202 miljoonaa lit-

raa vuodessa. Tämä litramää-

rä merkitsee 57 000 keski-

vertopientalon vuosittaista

energiankulutusta. Koko pro-

jektin aikana säästetään ku-

mulatiivisesti 1530 miljoonaa

litraa lämmitysöljyä.

Öljynkulutusta vähentää

ennen kaikkea ikääntyneiden

öljylämmityslaitteiden uusi-

minen. Energiankulutusta vä-

hentävät niin ikään rakennuk-

sen eristyksen parantaminen

sekä ovien ja ikkunoiden uu-

siminen. Tärkeä säästökeino

on myös uusiutuvien energia-

lähteiden kuten auringon liit-

täminen öljylämmitykseen.

Eniten energiansäästöä

saadaan tässä vaiheessa kui-

tenkin ikääntyneiden öljyläm-

mitysjärjestelmien kunnos-

tuksella eli lähinnä öljykatti-

loiden ja polttimien uusimi-

silla.

Järjestelmän kunnostus

tuo kiinteistökohtaisesti 10-

30 prosentin säästön lämmi-

tysöljyn kulutukseen. Talo-

kohtaiset rahansäästöt voivat

olla satoja euroja vuodessa.

Iloisena ja myös pikkuisen vahingoniloi-

sena luin viime viikolla tiedotteen, jossa ker-

rottiin, että Hopun vanhainkodille Vamma-

laan on lisättävä vakinaisten hoitajien mää-

rää 13:lla runsaan vuoden aikana. Läänin-

hallitus totesi tarkastuksessaan tämän vält-

tämättömäksi.

Kyllä asianlaita on Vammalassakin ta-

juttu, mutta ratkaisua on siirretty. Viime

keväänä Vammaan kaupunginhallitus hy-

väksyi jatkovalmistelun pohjaksi sen, että

Hopun hoitohenkilökuntaa lisätään 8,5:llä

ensi vuoden aikana.

Päättäjiä on herätelty huomaamaan Ho-

pun henkilöstövaje mm. niin, että heitä on

pyydetty päiväksi vanhainkodille hoitotyö-

hön. Moni varmaan kävikin. Noitten käyn-

tien jälkeen tilanne Hopulla ei kuitenkaan

ole juuri muuttunut. Aikaa hoidettaville ei

ole tarpeeksi, heitä rauhoitetaan lääkinnällä

ja nukkumaanmenoaika on niin aikainen,

että ei uskoisi.

On hyvä, että on tahoja, joilla on valtaa.

Lääninhallitus on viranomainen ja sillä on

sen mukainen valta. Kun asia ei Vamma-

lassakaan ratkennut valtuustoaloitteilla tai

hyvällä tahdolla, tilanteen pelasti läänin-

hallitus, jonka määräystä kaupungin on

ehdottomasti noudatettava.

Kunnat ovat kovalla kuurilla, Vamma-

lakin naapureineen, mutta ihmistä ei saa

unohtaa tai paketoida tai puuduttaa pök-

kelöksi. Ei avuttomintakaan. Se että nume-

roin luodaan melkein kauhukuvia väestön

vanhenemisesta ja sen seurauksista ei ole

oikein. Ikääntyvän väestön määrän kasvu

on väistämätön mutta luonnollinen ja elä-

mänmenoon kuuluva ilmiö, jonka seuraa-

muksista nuorempien polvien on otettava

vastuu.

Erkki Petman

Johan sana kuului

Page 4 - Alueviesti_43_2006