Page 10 - Alueviesti_01

Torstai tammikuun 4. 2007

10

Käsi ylös. Kuinka moni teki

tänä vuonna uudenvuoden-

lupauksen painon pudotta-

misesta? Allien, jenkkakah-

vojen ja vatsamakkaroiden

ympärille kietoutuva ahdis-

tus tuntuu kulminoituvan

vuodenvaihteeseen. Jouluna

popsitut herkut ovat varas-

toituneet ympäri kehoa, jo-

ten ruokaremontti ja kuntoi-

lu on hyvä aloittaa ihan lu-

pauksen siivittämänä.

Alastarolainen Iiris Sillan-

pää tietää, miltä tuntuu kun

ympärille on kertynyt kymme-

niä ylikiloja. Sutjakan naisen

kädessä on vanha mustavalko-

kuva parinkymmenen vuoden

takaa. Siinä nuori Iiris painaa

100 kiloa.

-Olin jo pienenä ylipainoi-

nen, Sillanpää tunnustaa.

Vuonna -88 läskit saivat läh-

teä, ja niitä lähtikin kerralla

kolmisenkymmentä. -Laihdu-

tuksen jälkeen, vuonna 1989

menin mukaan Painonvartijoi-

den ryhmänohjaajakoulutuk-

seen, sen jälkeen olen kuulu-

nut kalustoon.

Sillanpää vetää vuoden alus-

ta ryhmiä Huittisissa, Vamma-

lassa, Forssassa ja Loimaalla.

-Lisäksi vedän Kokemäen ja

Urjalan yritysryhmiä ja välillä

teen keikkaa Tampereella ja

Turussa, energinen ohjaaja ker-

too. Hän myöntää, että joulun

ja uudenvuoden jälkeen ryh-

miin tulee aina uusia ihmisiä.

-Kyllä moni tekee lupauksen

painonpudotuksesta.

Lihonut

Suomi

Yhdysvalloista on pitkään

puhuttu ylipainon luvattuna

maana. Suomi ei ole kaukana

takana, sillä Sillanpään mukaan

koko Suomi on lihonut. -Ni-

menomaan isot ylipainot ovat

lisääntyneet. Sadan kilon pai-

no on ihan yleinen nykypäivä-

nä.

Iiris Sillanpää on huolissaan

lasten ja nuorten lisääntynees-

tä ylipainosta. -Ei ole varsi-

Uusi vuosi kannustaa

painon pudottamiseen

Syö oikein niin laihdut

naista näyttöä siitä, että liha-

vuus olisi perinnöllistä. Ihan

varmaa on kuitenkin se, että

mallit periytyvät. Jos isä sa-

noo, ettei hän syö pupunruo-

kaa eikä pupu lainaa hänen

polkupyöräänsä, eivät lapset-

kaan varmasti syö, hän kuvai-

lee.

Säännöllinen rytmi on tär-

keää painonhallinnassa, syödä

pitäisi 3-4 tunnin välein. -Lap-

siperheissä varmaan ajatellaan,

että lapset saavat koulussa päi-

vän lämpimän ruoan, eikä ko-

tona tarvitse enää sellaista lait-

taa. Päivässä pitäisi kuitenkin

olla kolme kunnon ateriaa, ja

niiden välillä pari-kolme väli-

palaa.

Arkiruoanlaitossa Sillanpää-

tä huolettaa erilaisten ruoka-

kermojen käyttö. -Vaikka pur-

kin kyljessä kuinka lukisi 5-

tai 7-prosenttinen, niin kerman

käyttö on ihan turhaa. Broile-

risuikaleissa on marinadi val-

miina, jos sitä haluaa jatkaa,

niin kannattaa käyttää vehnä-

jauhoja ja vettä, hän neuvoo.

Syö oikein

- laihdut

Voisi kuvitella, että painon-

hallinta on hankalaa. Iiris Sil-

lanpää on kuitenkin vakaasti

toista mieltä. -Kun syö oikein,

laihtuu, hän sanoo saaden asi-

an kuulostamaan erittäin yk-

sinkertaiselta. Jos makeaa on

aiemmin kulunut kahmalokau-

palla, pelkästään herkkujen

karsiminen auttaa alkuun. -

Kerran viikossa voi pitää huo-

letta herkkupäivän. Vaikka sil-

loin vetäisi navan täyteen, se

ei vaikuta viikon muihin päi-

viin. Sillanpään mukaan mo-

net laihduttajat pelkäävät juh-

lia - turhaan. -Herkkupäivän

voi ajoittaa juhliksi. Sitäpaitsi

tekee hyvää, kun näkee peilis-

tä juhlavaatteet yllä kaikki on-

gelmakohdat, joihin pitää vie-

lä puuttua, hän nauraa.

Jos liikunta on ollut aiem-

min kauhistus, ei lenkkipolul-

le tarvitse rynnätä laihduttaes-

sakaan. -Jo syömällä oikein

laihtuu, Sillanpää painottaa. -

Ihminen tarvitsee liikuntaa,

mutta reilusti ylipainoisella voi

olla vaarana esimerkiksi pol-

vien vaurioituminen. Uiminen

on hyvä liikuntamuoto ylipai-

noiselle, se ei riko paikkoja.

Painonvartijoiden ryhmissä

laihduttajien keski-ikä on 40-

45 vuotta. -Ryhmissäni 78-

vuotias on ollut vanhin laih-

duttaja, ja hän pudotti 20 ki-

loa, Sillanpää iloitsee. Vuoden

2006 laihduttajakin oli 65-vuo-

tias, joten ikä ei ole esteenä

elämänmuutokselle.

Kommee

nainen

Ylipainon yhteydessä kuu-

lee usein puhuttavan omena-

vartalosta. Yksinkertaistettuna

omenavartaloisille ylipaino

kertyy keskivartaloon. Mitä

suuremman vyötärönympäryk-

sen omaa, sitä vaarallisempaa

paino on terveydelle. -Naisten

vyötärönympäryksen tulisi olla

alle 90 senttiä, suositus on 80

senttiä. Mittanauha onkin yksi

hyvä väline kertomaan, olisi-

ko laihduttamiseen aihetta.

Sillanpään mukaan Suomes-

sa ei anneta laihdutusrauhaa.

Kateus nostaa päätään, kun

huomaa kanssaihmisen yltä-

neen painonpudotukseen. -

Ympäristölle on ymmärrettä-

vämpää pudottaa iso määrä,

kuin muutama kilo, hän tietää.

Sillanpään mukaan viiden ki-

lon pudottajille naureskellaan,

että laihdutus on turhamaista.

-Huomattavasti viisaampaa on

pudottaa heti se viisi kiloa yli-

määräistä kuin myöhemmin

suurempi määrä.

Kun Iiris itse oli ylipainoi-

nen, käytettiin hänestä sanaa

kommee.

-Kommee. Kauhea sana nai-

sesta, Iiris huokaa nyt. -Kun

sitten kävelin Loimaan torilla

33 kiloa kevyempänä, joku

mies vislasi perääni. Meinasin

kääntyä kannoillani ympäri ja

mennä halaamaan. Niin hyväl-

tä tuntui.

Pauliina Parto

Iiris Sillanpää tietää, miltä ylikilot tuntuvat ympärillä. Mustavalkokuva 100-kiloisesta

nuoresta Iiriksestä kulkee mukana Painonvartijoiden kokoontumisissa.

Pirkanmaan ympäris-

tökeskus on yhdessä

muiden säännöstelijöi-

den kanssa laskenut ve-

denpintoja, jotta järvis-

sä olisi varastotilaa mah-

dollisten alkuvuoden

hyydetulvatilanteiden

hoitamiseksi Kokemäen-

joella.

Säännöstellyistä Van-

ajavedestä, Pyhäjärvestä ja

Näsijärvestä juoksutettiin

joulukuussa runsaasti vet-

tä, ja niiden vedenkorkeu-

det ovatkin laskeneet kuu-

kaudessa 15-30 senttimet-

riä.

Varastotila on tarpeen,

jos Kokemäenjoen virtaa-

maa eli muun muassa ylä-

puolisilta järviltä juoksu-

tettavaa vesimäärää täytyy

hyydetulvien uhatessa pie-

nentää. Hyydepatojen syn-

tymisen riski Kokemäen-

joella kasvaa, kun veden

lämpötila lähenee nollaa.

Hyydetulviin varaudutaan

laskemalla vedenpintaa

Hyydepatojen ja -tulvien

syntyminen estetään muodos-

tamalla jokeen jääkansi, ja

tämä edellyttää virtaaman pi-

enentämistä sekä riittävän ko-

vaa pakkasta. Jokiveden läm-

pötilaa tarkkaillaan jatkuvas-

ti, ja kriittisen lämpötilan

uhatessa pyritään säännöste-

lijöiden yhteistyönä muodos-

tamaan jokeen tarvittava jää-

kansi.

Vedenpinnat

yhä korkealla

Sateinen joulukuu nosti

Pirkanmaan säännöstelemät-

tömien järvien pintoja enti-

sestään. Pirkanmaan ympäris-

tökeskuksen joulukuun alun

ennusteen mukaisesti veden-

korkeus nousi eniten Pohjois-

Pirkanmaan suurilla järvillä.

Toisveden vedenpinta nou-

si joulukuussa 40 senttiä ja

Tarjanneveden pinta peräti 44

senttiä. Järvien vedenkorkeu-

det nousivat myös eteläisellä

Pirkanmaalla. Vuoden 2006

viimeisenä päivänä oli Kuk-

kian vedenpinta 51 senttiä

ylempänä kuin keskimäärin

joulukuun viimeisenä päivä-

nä vuodesta 1992 lukien.

Ennusteen mukaan sekä

Längelmäveden että Kukki-

an vedenkorkeudet nousevat

vielä noin viisi senttiä tam-

mikuun puoliväliin mennes-

sä. Tarjanneveden ja Toisve-

den vedenpinnat sen sijaan

ovat jo laskussa.

Järvet vailla

kattavaa jääpeitettä

Pirkanmaan viidestä viral-

lisesta havaintopaikasta on

jäänpaksuus saatu mitattua ai-

noastaan Virtain Kitusjärvel-

tä. Jääkansi muodostui järvel-

le marraskuun puolivälin tie-

noilla, mutta lämmin sää ja

sateet sulattivat jään jo mar-

raskuun lopulla. Järvi jäätyi

joulukuun lopussa uudestaan,

ja joulukuun 30. päivä oli

jäänpaksuus Kitusjärvellä

yksitoista senttiä.

Joulukuun tavanomais-

ta runsaammat sateet kar-

tuttivat lisää pohjavesiva-

rantoja.

Pienissä moreenimaiden

pohjavesimuodostumissa

luonnontilaiset pohjave-

denpinnat olivat Pirkan-

maan ympäristökeskuksen

seurannan mukaan vuoden

lopulla noin 30-40 senttiä

ajankohdan tavanomaisia

korkeuksia

ylempänä.

Suuremmissa harjujen

pohjavesimuodostumissa

luonnontilaiset pohjave-

denpinnat olivat noin 10-

30 senttiä ajankohdan ta-

vanomaisia korkeuksia

ylempänä.

Koska pohjavesitilanne

oli vuoden lopulla tavan-

omaista parempi, ei talven

aikana ole ympäristökes-

kuksen mukaan odotetta-

vissa erityisiä vaikeuksia

vedenhankinnassa.

www.alueviesti.fi

Page 10 - Alueviesti_01_2007