Page 11 - Alueviesti_01

Torstai tammikuun 4. 2007

11

Kirja kotona on Suomen

Kirjainstituutin Kirja kirjas-

ta -julkaisusarjan ensimmäi-

nen teos, joka pyrkii herät-

tämään mielenkiintoa koti-

kirjastoja ja suomalaisen kir-

jan historiaa kohtaan. Teok-

sen rinnalla on syntynyt

myös näyttely, joka kiertää

Suomea alkaneena vuonna.

-Julkaisu "Kirja kotona" ja

näyttely "Kirja kotona ja ky-

lillä" luovat perustaa Suomen

Kirjainstituutin kirjakulttuuria

edistävälle toimintakeskuksel-

le ja suomalaisen kirjan kieh-

tovaa tarinaa esittelevälle py-

syvälle näyttelylle, Suomen

Kirjainstituutin toiminnanjoh-

Kirja kotona aloitti Kirjainstituutin julkaisusarjan

taja Leena Aaltonen kirjoit-

taa esipuheessa.

Kirja kotona suuntaa huo-

mion suurten kansankerrosten

kirjakulttuuriin, josta on kir-

joitettu vähän. Kodit ovat kui-

tenkin olleet ja ovat edelleen

kirjallisuuden ylläpitäjiä.

-Vaikka tietoa olisi ollut pa-

remmin tarjolla ylempien sää-

tyjen ja sivistyneistön kotikir-

jastoista, päätettiin kuitenkin

suuntautua kirjan matkaan ns.

suurten kansankerrosten ko-

teihin, Leena Aaltonen sanoo.

Julkaisun ja näyttelyn toi-

votaan herättävän myös tut-

kijoiden mielenkiinnon koti-

en kirjastoja ja kirjojen elä-

mänkaarta kohtaan.

Teosta ovat olleet tekemäs-

sä Suomen Kirjainstituutin toi-

mituskunnan lisäksi kansatie-

teilijä Heikki Laakso, sarja-

kuvataiteilija Mika Lietzén,

kirjailija Rosa Liksom, kirjal-

lisuuden professori Juhani

Niemi, kamarineuvos Kari Ra-

hiala ja professori Jukka Sar-

jala.

Ylellisyystavarasta

kertakäyttöön

Jukka Sarjala kirjoittaa suo-

malaisen kirjallisuuden syn-

nystä ja kehityksestä. Kirjoi-

tuksen otsikkona on "Kuinka

ylellisyystavarasta tuli kerta-

käyttökamaa".

Kirja kotona -julkaisu vastaa osaltaan kysymykseen, miten kirjasta tuli keskeinen osa

suomalaista kotia.

Kirjojen lukemisen rinnalla kirjojen säilyttäminen kuuluu läheisesti kirjan historiaan ko-

deissamme. Aihetta käsittelee kamarineuvos Kari Rahiala.

-On hyvin poikkeuksellis-

ta, että maan ensimmäinen

omakielinen painettu kirja on

lukutaidon oppikirja, mutta

Suomessa näin tapahtui. Us-

konpuhdistuksen ansiosta suo-

menkielinen kirjallisuus alkoi

siitä mistä pitikin, Agricolan

Abckiriasta, todennäköisesti

vuodelta 1543, Sarjala kirjoit-

taa.

Hänen mukaansa uskon-

puhdistajien sosiaalieettinen

lähetysnäky oli kansanopetus-

myönteinen, kansanvaltainen

ja tasa-arvoinen. Kansanope-

tus oli järjestettävä niin, että

kaikista tulee lukutaitoisia.

Professori Sarjala on Suo-

men Vanhan kirjallisuuden

päivät ry:n hallituksen pu-

heenjohtaja ja Bibliofiilien

seuran puheenjohtaja. Eläk-

keelle hän jäi opetushallituk-

sen pääjohtajan virasta.

Heikki Laakso kiinnittää

kirjoituksessaan "Kirjakult-

tuurin aallonrenkaat" huo-

mionsa kirjakulttuurin aineel-

liseen ja sosiaaliseen puoleen.

Laakso on museoalalla toimi-

nut kansatieteilijä ja maanvil-

jelysteknikko.

Kari Rahiala kuvaa katsauk-

sessaan kotien tapoja säilyt-

tää kirjoja. Rahiala on kirjan

kulttuurihistoriasta kiinnostu-

nut kamarineuvos, joka on ol-

lut yhdessä Jukka Sarjalan

kanssa asiantuntijana Kirjoja,

kirjoja - arviointitilaisuuksis-

sa.

Rosa Liksom käsittelee no-

vellissaan "Kotikirjasto" ny-

kyihmisen omistushalua. Lik-

som debytoi kirjailijana ja tai-

teilijana 1980-luvun puolivä-

lissä.

Juhani Niemi pohtii teks-

tissään "Gutenbergista kybe-

ravaruuteen" kirjojen ja luke-

misen merkitystä tulevaisuu-

dessa.

-Nykytilanteen pohjalta on

mahdotonta ennustaa kirjalli-

suuden muodonmuutoksia,

koska tekniikan mahdollisuu-

det ovat periaatteessa rajatto-

mia. Silti lukemisen historian

tutkijakin uskoo, että tavan-

omaisen kirjan elinikä on las-

kettavissa mieluummin vuo-

sisadoissa kuin vuosikymme-

nissä, Niemi kirjoittaa ja viit-

taa Steven Roger Fischerin

pohdintoihin teoksessaan A

History of Reading.

Niemi on Suomen kirjalli-

suuden professori ja taideai-

neiden laitoksen johtaja Tam-

pereen yliopistossa. Hän on

viimeksi julkaissut elämäker-

ran Arvid Järnefeltistä.

Kirjan kuvituksena on Mu-

seoviraston arkistosta valittuja

koti-interiöörivalokuvia sekä

Suomen Kuvalehden vanhoja

mainoksia, jotka välittävät

ajankuvaa ja kirjailmiöitä.

Julkaisun toimituskuntaan

ovat kuuluneet maisteri Ma-

rianne Aalto, Suomen Kirja-

instituutin toiminnanjohtaja

Leena Aaltonen ja opiskelija

Jonimatti Joutsijärvi.

Julkaisu ja sen rinnalla syn-

tynyt näyttely ovat saman pro-

jektin itsenäisiä teoksia. Sa-

maa niissä on Mika Lietzénin

sarjakuva Agricolan matkas-

ta läpi 500-vuotisen suomen-

kielisen kirjan historian.

Näyttely kiertää Suomea al-

kaneena vuonna, kun Suomen

kirjakielen isän Mikael Agri-

colan kuolemasta tulee kulu-

neeksi 450 vuotta. Näyttely

esittelee sarjakuvan keinoin

suomenkielisen kirjan histo-

riallisia kohokohtia noin 500

vuoden ajalta. Agricola koh-

taa matkallaan keskeisiä kir-

ja-alan ilmiöitä ja henkilöitä.

Vammalassa toimiva Suo-

men Kirjainstituutti on saanut

projektilleen rahoitustaAlfred

Kordelinin säätiöltä ja opetus-

ministeriöltä. Kirja on painettu

Vammalan Kirjapainossa.

Hannu Virtanen

Page 11 - Alueviesti_01_2007