Page 8 - Alueviesti_01_2007

Basic HTML Version

Torstai tammikuun 4. 2007

Kaupunginjohtaja Paa-

vo Salli luonnehti päät-

tynyttä vuotta historialli-

seksi puhuessaan Suoden-

niemen ja Vammalan yh-

distymisjuhlassa Suoden-

niemen kunnantalolla

uudenvuoden aattoiltana.

Puheessaan, joka julkais-

taan kokonaisuudessaan

tässä, Paavo Salli tarkas-

telee historiallisen vuo-

den tuloksiaVammalan ja

Suodenniemen kannalta:

Vuosi 2007 on meille

monella tavalla historialli-

nen. Juhlistamme nyt yh-

teisen Uuden vuoden alka-

mista. Kuntamme yhdisty-

vät Valtioneuvoston päätök-

sellä muutaman minuutin

kuluttua. Sitten raketit len-

tävätkin jo Vammalan kau-

pungin taivaalle. Tämä ta-

pahtuma on vahva viesti yh-

teisestä tulevaisuudesta.

Olemme kaikki saman kun-

nan jäseniä ja kaupunkim-

me tehtävä on täyttää kun-

nalle kuuluva vastuunsa

koko alueella.

Yhteiset juuremme ovat

pitkällä historiassa. Kris-

tinuskon tullessa maaham-

me muodostui alueellemme

laaja Sastamalan pitäjä,

joka vähitellen jakautui yli

20:ksi omaksi seurakunnak-

seen. Suodenniemen suun-

nalla hajautumisen ensim-

mäinen vaihe oli Mouhijär-

ven kappelin perustaminen

1592. Tuohon alueeseen

kuuluivat myös Lavia ja

Suodenniemi. Mouhijär-

vestä tuli oma seurakuntan-

sa 1639. Suodenniemen

kappelioikeudet on puoles-

taan kirjattu vuodelle 1853.

Kappeliseurakunta sai ero-

anomukselleen senaatilta

vahvistuksen 1908, mutta

oma seurakunta toteutui

käytännössä vasta 1916.

Kunnallinen toiminta

erotettiin kirkollisesta val-

tiopäivien säätäessä asetuk-

sen kunnallishallituksesta

maalla vuonna 1865. Ha-

jautumisprosessin voidaan

katsoa päättyneen, kun

Vammalan kauppala perus-

tettiin Tyrvään kunnan alu-

een sisälle venäjänkielisel-

lä asiakirjalla 24 päivänä

huhtikuuta vuonna 1907.

Alkava vuosi jää siis his-

toriaan ajankohtana, jolloin

kaupunkimme täyttää 100

vuotta. Vuosi 2007 on

myös valtakunnallisesti

merkittävä 90-vuotisen it-

senäisyyden johdosta.

Vammalan

Kaupunginjohtaja

Paavo Salli:

Historiallinen

vuosi 2007

Kunnallinen hallinto alkoi

omaan aikaamme verrattuna

täysin erilaisin rakenteellisin

perustein. Kuntalaisilla oli ää-

nivaltaa suhteessa maksamien-

sa verojen määrään. Kuntien

tehtävät koskivat hyvin raja-

tulla tavalla kansalaisten pe-

rustarpeiden tyydyttämistä.

1800-luvun loppupuolen kan-

sallisen heräämisen aikakau-

della kunnallisten instituutiot

perustettiin osana kansalaisyh-

teiskunnan varhaisvaiheita.

Kansanvallan perusteet nyky-

aikaistuivat 1906, kun hyväk-

syttiin yleinen ja yhtäläinen

äänioikeus. Valtiollisissa vaa-

leissa laki pantiin toimeen heti.

Kunnallisvaaleissa toimeenpa-

nosta tuli varsin mutkikas, kun

tsaari ei 1908 säädettyä kun-

nallisvaalilakia vahvistanut.

Uudet kunnallisvaalilait sää-

dettiin 1917 ja niitä tarkistet-

tiin 1919 kaksi kertaa. Val-

tuustokausi oli kolmivuotinen

ja vuosittain valittiin valtuute-

tuista kolmannes. 1925 tuli

voimaan lainmuutos ja koko

valtuusto valittiin yhdellä ker-

taa. Vasta 1948 valtuustokau-

si muuttui nelivuotiseksi. Uu-

simpana kunnallisen demokra-

tian ulottuvuutena on vaaleil-

la valittava nuorisovaltuusto ja

sen edustus kaikissa luottamus-

toimielimissä. Ensi vuoden

alusta toiminta ulottuu myös

Suodenniemelle.

Toisen maailmansodan jäl-

keen alkoi maassamme kan-

sallisen eheytymisen aika.

Kunnille annettiin tehtäväksi

kansalaisten tarvitsemien pal-

velujen tuottaminen pohjois-

maisen hyvinvointivaltion pe-

riaatteiden mukaisesti. Paikal-

lishallinnon hajaantuminen

kääntyi alueiden kokoamiseksi

teollisten ja kaupallisten kes-

kusten synnyttämien vaikutus-

alueiden mukaisiksi. Siirryim-

me maaseutuyhteiskunnasta

teollis-kaupalliseen aikakau-

teen. Vammalan kauppalan

alue laajentui 1955 Vammas-

kosken pohjois- ja eteläpuoli-

sille Tyrvään kunnan taajama-

alueille.

1960-luvun lopulla suunni-

teltiin maassamme Ruotsin

mallin mukaista kuntauudistus-

ta. Pienkuntakomitea esitti

vähintään 4 000 asukkaan vä-

himmäiskokoa ja tavoiteltua 8

000 asukkaan kuntaa. Kunta-

uudistus ei edennyt valtakun-

nallisesti, mutta johti 1973 pai-

kalliseen toteutukseen, kun

Karkun ja Tyrvään kunnat lii-

tettiin Vammalan kaupunkiin.

Vahvoina perusteina olivat toi-

minnallis-taloudellinen suun-

tautuminen ja yhteisen kunnal-

lisen palvelutuotannon tehok-

kuus ja tuottavuus.

2000-luvulle tultaessa olem-

me siirtyneet tietoyhteiskun-

taan. Koko ajan kansainväli-

nen talous asettaa meille suo-

malaisille kovia ehtoja samal-

la, kun yritämme ottaa selvää

Brysselistä tulevista direktii-

veistä. Euroopan yhdentymi-

sen perustavoitteita ovat rau-

ha, yhteenkuuluvuus ja avoin

kilpailu yhteisellä markkina-

alueella. Suomella on osana

Eurooppaa parempi mahdolli-

suus menestyä laajemmilla,

globaaleilla markkinoilla.

Suomessa tietoyhteiskunta

on merkinnyt väestön hakeu-

tumista suuriin keskuksiin.

Lähtöalueilla väestö vanhenee.

Vammala kuitenkin sijaitsee

Tampereen valtakunnanosa-

keskuksen toisella kasvuvyö-

hykkeellä ja yritystemme ta-

loudelliset suhteet verkottuvat

monin tavoin maakuntamme

keskusseudulle. Tästä näkö-

kulmasta kaupungillamme on

oma paikkansa ja taloudelliset

edellytyksensä myös tulevai-

suuden kuntakartalla.

Palvelujen turvaamisen nä-

kökulma on kuntiemme yhdis-

tymisselvityksen mukaan ollut

keskeisenä yhdistymisaloitteen

esille tulemisen syynä. Ajoi-

tusta on pidettävä onnistunee-

na. Kuntien itsenäisyys ja

yhteistyö on ollut toimintamal-

lina siihen viimeiseen ajankoh-

taan saakka, jolloin vanhan lain

mukaiset tuet ovat vielä saata-

vissa. Uusi kuntajakolaki tu-

lee suosimaan monikuntalii-

toksia ja kahden kauppaa olisi

tuettu noin 4 milj. euroa pie-

nemmillä avustuksilla. Asuk-

kaiden identiteettiä ja sosiaa-

lisen ympäristön jatkuvuutta on

mahdollista vaalia erilaisissa

pienyhteisöissä, talkoohank-

keissa ja kulttuurisissa toimin-

noissa hallintoa ja palveluja

laajemmin kokoavan kaupun-

gin alueella.

Alueellinen keskittyminen ja

talouden vaatimukset ovat ko-

hottaneet maassamme taas

esiin vaatimuksen laajamittai-

sesta kunta- ja palveluraken-

teen uudistamisesta. Väestö-

pohjavaatimukset ovat 60-lu-

vusta kolminkertaistuneet.

Esimerkkinä käytetään nyt

Tanskan radikaalia kuntaraken-

teen muutosta tavoitteena 20

000 asukkaan minimikoko.

Väestöpohja on Suomessa

määritelty palvelualoittain,

perusterveydenhuollossa 20

000 ja ammatillisessa toisen

asteen koulutuksessa 50 000

asukasta. Talouden perusta ja

palvelutuotannon erikoistumi-

nen ja sitä kautta laadun pa-

rantaminen vaativat suuria yk-

siköitä.

Samalla, kun juhlimme kun-

tiemme yhdistymistä, esillä

ovat laajemmat yhteistyökuvi-

ot. Sastamalan alueella on yh-

teisesti lähtökohdaksi asetettu

yhteistoiminta-alueen periaate.

Meillä on 20 000 asukkaan

vähimmäiskoon täyttävä hyvä

Sastamalan perusturvakun-

tayhtymä valmiina. Muilla alu-

eilla muodostetaan terveyspii-

rejä ja etsitään terveydenhuol-

toon ja vanhuspalveluihin

kumppaneita, koska nykyinen

väestöpohja ei riitä. Meidän

Saspemme voisi soveltua hy-

vin naapureille ratkaisuksi kun-

taohjautuvana kuntayhtymänä.

Palvelusopimuksessa kunta voi

itse pitkälle määrittää omalla

alueellaan tapahtuvaa palvelu-

tuotantoa. Saspessa tavoitel-

laan hyvää henkilöstöpolitiik-

kaa ja sitä kautta henkilöstön

saatavuuden

turvaamista.

Kunnallistalouden kannalta

väestön vanheneminen mer-

kitsee menojen kasvua tulevi-

na vuosina. Asiakkaiden toi-

veet ja talouden vaatimukset

ovat yhdensuuntaiset ja nosta-

vat esiin kotihoitoperiaatteen

niin pitkälle kuin mahdollista.

Erikoissairaanhoidon osalta

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

tarjoaa edelleen laadukkaat

palvelut Vammalassa ja Tam-

pereella. Yhdentymistä tapah-

tuu

kehitysvammahuollon

suuntaan. Hoitoteknologia ke-

hittyy jatkuvasti. Yhä kalliim-

pia uusia lääkkeitä otetaan

käyttöön. Myös näiden kan-

salaisille tärkeiden palvelujen

turvaamiseksi tarvitaan voima-

varojen kokoamista kuntiem-

me yhdistyessä.

Opetuksen järjestämisessä

olemme monien uusien kysy-

mysten äärellä. Suodenniemen

osalta peruskoulun luokkien 1

– 6 osalta tilanne on selkeä.

Yksi hyvä koulu. Yläluokkien

osalta jotakin on tapahtumas-

sa, kun valtion hallinnossa on

alettu puhua lukioiden 20 000

asukkaan minimiväestöpohjas-

ta. Lukioilla ja peruskoulun

yläluokilla on monissa kunnis-

sa yhteiset opettajat ja tilat.

Kaikki Sastamalan alueen kun-

nat joutuvat todennäköisesti

pohtimaan tätä ongelma-

kenttää. Yhteistyö kansa-

laisopiston ja ammattikou-

lun kanssa on nousemassa

esille.

Toisen asteen ammatilli-

nen koulutus on keskeises-

ti huomion kohteena jo lä-

hitulevaisuudessa. Useat

yritysten sijoittumista ja

yritysten tulevaisuutta kos-

kevat tutkimukset nostavat

päällimmäisenä esiin hen-

kilöstön saatavuuden. Alu-

eemme kehittämisen yti-

messä on kyky kouluttaa

nuorisoamme ammattitai-

toisiksi ja osaaviksi työn-

tekijöiksi yrityksiimme.

Toisena keskeisenä tehtävä-

nä on ehkäistä syrjäytymi-

nen yhteistyössä työvoima-

toimiston ja työvoiman pal-

velukeskus Työteekin kans-

sa.

Koulutuskyky syntyy

seudullisesta muutoksiin

nopeasti reagoivasta toi-

mintatavasta, jossa amma-

tillinen koulutus niveltyy

yhteisissä tiimeissä yrityk-

siin, työvoimaviranomaisiin

ja yrityspalveluun. Silloin

voidaan parhaalla tavalla

varmistaa koulutuspalvelu-

jen työelämävastaavuus,

koulutuksen laadun kehit-

täminen sekä syrjäytymisen

ehkäiseminen. Hyvä lähellä

sijaitseva työelämään joh-

tava koulutus on nuortem-

me etu.

Kaiken muutoksen kes-

kellä meillä on syytä yhtei-

seen juhlaan. Olemme nii-

den alueiden joukossa, jot-

ka ovat tehneet merkittäviä

ja arvostettuja muutoksia.

Meidän yhteinen tehtäväm-

me on rakentaa kotikaupun-

kimme asukkaille parempaa

tulevaisuutta. Siihen meil-

lä on hyvät edellytykset ja

mahdollisuudet. Lopuksi

minulla on kunnia luovut-

taa kunnanvirastolle kiinni-

tettäväksi kaupunkimme

vaakuna. Virallisesti heral-

diikan sanoin ilmaistuna sii-

nä nähdään sinisessä ken-

tässä kultainen kaarteinen

polviorsi ja sen lappeiden

välissä hirsittäinen, kaksi-

kaarinen hopeasilta. Vaa-

kunan on tehnyt Gustav von

Numers ja se on vahvistet-

tu 25.5.1950.

Onnellista Uutta Vuotta

2007 Kaikille!

Vuoden vaihteessa toteu-

tui 14 kuntaliitosta. 12 lii-

toksessa yhdistyy kaksi kun-

taa, yhdessä kolme kuntaa,

ja yksi kunta jaetaan kah-

teen kuntaan. Yhdistymisi-

enmyötä kuntienmäärä vä-

henee 15:lla ja ensi vuo-

den alussa kuntia on 416

Lisäksi on päätetty kahdes-

ta kuntaliitoksesta, jotka ta-

pahtuvat vuoden 2009 alus-

sa.

Jo päätettyjen yhdistymis-

ten lisäksi selvitetään 19 kun-

taliitosta. Näissä selvityksen

aloittamisesta on poliittinen

päätös. Kuntia on mukana

näissä selvityksissä yhteensä

76. Selvitettävien liitosten to-

teutuessa kuntien määrä vä-

henisi 57:llä. Alustavia kes-

kusteluja yhdistymisen mah-

dollisuudesta käydään lisäksi

useissa muissa kunnissa. Vii-

me vuonna samaan aikaan

selvityksen alla oli 30 yhdis-

tymishanketta, joissa oli mu-

kana 70 kuntaa.

Kunta- ja palvelurakenne-

hankkeen yhtenä tavoitteena

on kannustaa kuntia tarkaste-

lemaan kuntaliitoksia. Edus-

kunnan käsittelyssä olevan

kuntajakolainmukaan varsin-

kin vuosina 2008-2009 yhdis-

tyvät kunnat saavat huomat-

tavat porkkanarahat. Useiden

kuntien liitos kasvattaa avus-

tuksenmäärä. Porkkanarahaa

saa vuoteen 2013, mutta sen

määrä pienenee portaittain.

Kuntaliitoksiin kannustaa

myös se, etteivät valtionosuu-

det vähene kuntaliitosta seu-

ravana viitenä vuotena.

Etuja vain selkeillä

tavoitteilla

Kuntaliitosten syynä on toi-

minnan ja palvelujen tehos-

taminen, käytännössä kustan-

nussäästöt. Myös alueen ve-

tovoimaisuuden parantami-

nenonusein tavoitteena. Sääs-

töjä ei kuitenkaan saada ai-

kaiseksi pelkästään sulatta-

malla kuntien rajat yhteen.

Pelkällä rajojen yhdistämisel-

lä liittyvien kuntien kustan-

nukset voivat jopa nousta.

Kuntaliitoksista saadaan

paras hyöty, kun liitoksilla on

19 uutta

kuntaliitosta

teon alla

selkeät strategiset tavoitteet.

Kuntaliitoksia ohjaa yhdisty-

missopimus, jossa määritel-

lään yhdistymisen tavoitteet.

Tavoitteet koskevat niin pal-

veluja, yhdyskuntarakennet-

ta, elinkeinoelämän kehittä-

mistä, henkilöstöä kuin kun-

talaisten vaikutusmahdolli-

suuksien kehittämistä.

Tulevaisuudessa henkilös-

tön saatavuus ja osaaminen

muodostuu entistä suurem-

maksi haasteeksi kunnille.

Henkilöstön kokoaminen yh-

teisen organisaation alaisuu-

teen luo edellytykset turvata

tarvittava erityisosaaminen,

sijaisuudet ja tätä kautta pal-

velujen laatu ja jatkuvuus.

Yhdistyneellä, entistä suu-

remmalla kunnalla on usein

pientä kuntaa paremmat edel-

lytykset taloudellisten riski-

en kantamiseen ja investoin-

tien tehokkaaseen kohdenta-

misen. Kuntien yhdistyessä

voidaan purkaa päällekkäistä

hallintoa ja toimintoja. Lisäksi

yhdistyminen sallii nykyisen

palveluverkon optimoinnin ja

tilojen käytön tehostamisen.

Kuntaliitoksista saatavista

hyödyistä ei ole saatavilla

ajankohtaista tutkimustietoa.

Kuntien yhdistymisille on

vasta viimeisten kymmenen

vuoden kuluessa ryhdytty

asettamaan kasvavassa mää-

rin selkeitä strategisia tavoit-

teita ja pyritty saamaan tun-

tuvia vaikutuksia. Näiden vai-

kutuksien tutkimista vaikeut-

taa se, että liitoksista on ku-

lunut liian vähän aikaa. Tä-

hän mennessä tehdyt tutki-

mukset ovatkin keskittyneet

aiemmin tehtyihin liitoksiin,

jotka toteutettiin rutiininomai-

semmin esimerkiksi pienem-

män kunnan talouden tai suu-

ren kunnan laajenemisen tur-

vaamiseksi, eikämonistakaan

näistä liitoksista ole seuran-

nut kustannussäästöjä.

Kuntaliitossa on käynnis-

sä kuntaliitosten tueksi kaksi

hanketta: Kuntien strateginen

yhdistyminen ja Henkilöstö-

voimavarat kuntaliitoksissa -

hankkeet. Tietoa kuntaliitok-

sista, mm. luettelo ja kartta

kuntaliitoksista ja liitosselvi-

tyksistä on osoitteessa

www.kunnat.net/kuntaliitos.

Kauppa- ja teollisuusmi-

nisteriö on myöntänyt 1

000 000 euroa investoin-

titukea Lännen Tehtaiden

etanolitehdasinvestointiin.

LännenTehtaat haki inves-

tointitukea 5 000 000 mil-

joonaa euroa.

Investoinnin kokonaiskus-

tannusarvio on 55 miljoonaa

euroa. Investointituen mää-

rä on suunniteltua pienempi,

mikä vaikeuttaa investoinnin

käynnistämistä. Vaikka in-

vestoinnin kannalta ratkaise-

vaa on toiminnan kannatta-

vuus, investoinnin arviointia

jatketaan myös saadun tuki-

päätöksen pohjalta. Inves-

tointipäätös siirtyy vuoden

2007 puolelle ja päätös teh-

dään vuoden ensimmäisen

puoliskon aikana.

Lännen Tehtaat on suun-

nitellut etanolitehtaan raken-

tamista Säkylään tai vaihto-

ehtoisesti Loimaalle. Inves-

toinnin edellytyksenä oleva

biopolttoaineiden käyttöpak-

ko astuu voimaan asteittain

vuodesta 2008 alkaen. Täy-

simääräisenä käyttöpakko on

voimassa vuonna 2010.

Lännelle viidennes

anotusta tuesta

etanolitehtaaseen

Hanke lykkääntyy

Page 9

Page 7

1,2,3,4,5,6,7 9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,...28