Torstai tammikuun 4. 2007
7
KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS VÄLILLÄ
SUPERIN KIERTOLIITTYMÄ-KAUPPAKAARI,
KATUSUUNNITELMA
PEILITIEN,VUORIKUJAN JA VUORITIEN
KATU- JA VESIHUOLTOSUUNNITELMAT,
VINKIN UUSI ALUE,VAIHE II
PEILITIEN, KUVASTINKUJAN,VUORIKUJAN
JA VUORITIEN KATUVALAISTUS-
SUUNNITELMAT,VINKIN UUSI ALUE
Tekninen lautakunta on kokouksessaan
20.12.2006 vahvistanut otsikossa
mainitut suunnitelmat.
Vammalassa 2.1.2007
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Loppiaisen raamatul-
lisena aiheena ovat idän
tietäjät, jotka tulivat
osoittamaan kunnioitus-
taan vastasyntyneelle
Jeesus-lapselle. Tietäjät
olivat vieraiden kanso-
jen edustajia. Näin he
Loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä
osoittivat Kristuksen ole-
van valo koko maailmalle.
Tammikuun kuudentena
päivänä vietettävä loppi-
ainen muistuttaakin kirkon
lähetystehtävästä: joulun
sanoma on tarkoitettu kai-
kille.
Suomen luterilaisten
seurakuntien määrä vähe-
ni vuodenvaihteessa edel-
leen yhdistymisten vuok-
si. Vuoden 2007 alussa
seurakuntia on 517 kun
se viime vuoden alussa oli
548. Lounais-Pirkanmaal-
la Suodenniemen seura-
kunta liittyi kuntien yh-
distymisen myötä Vam-
malan seurakuntaan.
Seurakuntien yhdisty-
misten taustalla ovat ennen
kaikkea kuntaliitokset ja
seurakuntien verotulojen
väheneminen. Seurakuntien
taloutta heikentävät muun
muassa muuttotappiot ja
väestön ikääntyminen.
Liitoksilla pyritään tehos-
tamaan ja turvaamaan toi-
mintaa ja kohdentamaan
sitä paremmin seurakunta-
laisille. Myös hallintoa py-
ritään keventämään.
Seurakuntien yhdistymi-
nen tapahtuu pääosin kah-
della tavalla. Seurakunnan
toiminta itsenäisenä lakkau-
tetaan ja se liitetään toiseen
seurakuntaan. Vaihtoehtoi-
sesti useampi seurakunta
lakkautetaan ja niiden tilalle
perustetaan yksi uusi seu-
rakunta.
Vuoden 2007 alussa seu-
rakuntamuutoksia tapahtui
kaikissa muissa hiippakun-
nissa paitsi Helsingin ja
Espoon hiippakunnissa.
Uusi seurakunta
Ruotsin kirkosta
Poikkeuksellista vuonna
2007 on, että Suomen lute-
rilaiseen kirkkoon muodos-
tetaan yksi uusi seurakun-
ta. Suomen ja Ruotsin lu-
terilaisten kirkkojen sopi-
muksen mukaan ruotsinkie-
linen Olaus Petrin seura-
kunta siirretään Suomen lu-
Luterilaisia
seurakuntia
on nyt 517
terilaisen kirkon seurakun-
naksi 1.1.2007 alkaen. Ai-
emmin seurakunta on kuu-
lunut hallinnollisesti Ruot-
sin luterilaisen kirkon yh-
teyteen.
Uuden seurakunnan ni-
meksi tulee Rikssvenska
Olaus Petri-församlingen ja
se kuuluu Porvoon hiippa-
kuntaan. Seurakunnan kirk-
ko sijaitsee Helsingissä.
Seurakunnalla on oikeus
käyttää Ruotsin kirkon ju-
malanpalveluskaavaa ja vir-
sikirjaa. Seurakuntaan kuu-
luminen edellyttää pääsään-
töisesti Ruotsin kansalai-
suutta.
Olaus Petrin seurakunta
perustettiin vuonna 1922
palvelemaan Suomessa asu-
via Ruotsin kansalaisia.
Nykyään siihen kuuluu noin
1 100 jäsentä.
Uudet luottamus-
henkilöt töihin
Marraskuun seurakunta-
vaaleissa valitut uudet luot-
tamushenkilöt aloittavat
tehtävissään vuoden 2007
alussa.
Kaikista valituista luot-
tamushenkilöistä naisia on
54 prosenttia. Kirkkoval-
tuustoihin valituista naisia
on 55 prosenttia (53 pro-
senttia vuonna 2002) ja seu-
rakuntaneuvostoihin vali-
tuista edellisten vaalien ta-
paan 57 prosenttia.
Enemmistö luottamus-
henkilöistä on edellisten
vaalien tavoin iältään yli
viisikymppisiä. Luottamus-
henkilöistä vain seitsemän
prosenttia on alle 30-vuoti-
aita.
Kasvua edelliseen vaaliin
verrattuna on yksi prosent-
tiyksikkö. 30-39-vuotiaita
on 11 prosenttia, 40-49-
vuotiaita 20 prosenttia, 50-
59-vuotiaita 29 prosenttia
ja yli 60-vuotiaita 33 pro-
senttia.
Eniten nuoria luottamus-
henkilöitä valittiin Helsin-
gin hiippakunnassa, jossa
14 prosenttia valituista oli
alle 30-vuotiaita. (KT)
Jeesus-lasta kunnioitta-
maan tulleet idän tietäjät
ovat olleet läntisen kirkon
perinteessä loppiaisen tee-
mana keskiajalta lähtien.
Teema on yleinen kuva-
aihe myös jouluun liitty-
vissä alttaritauluissa ja
muissa kirkkomaalauksis-
sa.
Loppiainen on
”vanha joulu”
Loppiainen on kristikunnan
vanhimpia juhlia. Se on esi-
merkiksi joulua vanhempi.
Juhlaan on liittynyt useita eri
aiheita.
Loppiaista vietettiin 200-
luvulta lähtien ensin Kristuk-
sen syntymäjuhlana. Tämän
vuoksi päivää sanotaan vie-
läkin joskus "vanhaksi jou-
luksi". Loppiaisena monissa
seurakunnissa järjestetään
vielä joululaulutilaisuuksia.
Liturginen väri on valkoi-
nen ja alttarilla palaa kuusi
kynttilää.
Vanhalta ajalta periytyy
myös loppiaisen toinen aihe,
Jeesuksen kasteen juhla. Itäi-
nen kristikunta viettää loppi-
aista edelleen tässä merkityk-
sessä.
Kolmas vanha aihe on Kaa-
nan häät, joissa Jeesus teki
ensimmäisen tunnustekonsa.
Kaikkiin näihin teemoihin
viittaa loppiaisen perinteinen
nimi epifania, Herran ilmes-
tyminen. Luterilaisessa kirk-
kovuodessa Jeesuksen kas-
teen muistaminen ja Kaanan
häät sijoittuvat loppiaisen jäl-
keisiin pyhiin.
Juhlan suomenkielinen
nimi tarkoittaa joulunpyhien
loppumista.
Kirkkovuoden jouluajan
päättyminen
loppiaiseen
aloittaa samalla loppiaisajan.
Loppiaisen jälkeisten sunnun-
taiden lukumäärä riippuu pää-
siäisen ajankohdasta. Enim-
millään niitä on kuusi. Tänä
vuonna lukumäärä on neljä.
Joissakin seurakunnissa ni-
mikkolähettien matkaan siu-
naaminen ajoitetaan loppiai-
seksi. Myös uudet luotta-
mushenkilöt voidaan siu-
nata tehtäviinsä loppiaise-
na.
Agricolan juhlavuosi
alkaa
Mikael Agricolan juhla-
vuotta vietetään vuonna
2007, jolloin tulee kulu-
neeksi 450 vuotta Mikael
Agricolan kuolemasta.
Juhlavuoden ohjelmaan
kuuluu Agricolan ajan ta-
paan toteutettu messu, jota
vietetään ensimmäisen
kerran loppiaisena Perna-
jan kirkossa. Pernaja on
Agricolan synnyinpitäjä.
Vammalan helluntaiseu-
rakunta järjestää koko per-
heen Jippii-musiikkitapah-
tuman 13.1. kello 16.00
osoitteessa Varikonkatu 10.
Tapahtumassa lauletaan
iloisia ja mukaansatempaa-
via hengellisiä lastenlaulu-
ja ison lapsikuoron esilau-
lamana. Säestäjänä toimii
Jippii-tapahtuma
Vammalassa
orkesteri jousineen ja pu-
haltimineen.
Tapahtumassa näyttäyty-
vät kouluilta tutut Saku ja
Pena -käsinuket, eikä yllä-
tyksiäkään ole unohdettu.
Ohjelman jälkeen on mah-
dollisuus hankkia omaksi
Jippii-äänitteitä. Tilaisuu-
teen on vapaa pääsy.
Eläkkeensaajien hoitotukea voi hakea verkossa
Perheille lisää kannustimia vanhemmuuteen
Eläkkeensaajien hoitotu-
kea voi nyt hakea Interne-
tissä Kelan sähköisessä asi-
ointipalvelussa. Palvelun pii-
riin saadaan yli 183 000 asi-
akasta.
Kela julkaisi 13. joulukuuta
palvelun, jossa voi hakea eläk-
keensaajien hoitotukea sähköi-
sesti. Palveluun pääsee Kelan
internetsivuilta osoitteesta
www.kela.fi/asiointi
tai ruot-
siksi
www.fpa.fi/etjanst,
ja sii-
hen tunnistaudutaan hakijan
verkkopankkitunnuksilla tai
sähköisellä henkilökortilla.
Palvelu on toteutettu yhteis-
työssä sisäasiainministeriön
Julkiset palvelut verkkoon -
hankkeen (JUPA) kanssa.
Asiointipalvelu ohjaa haki-
jaa kohta kohdalta hakemuk-
sen täyttämisessä. Kysymys-
ten määrä on sähköisessä ha-
kemuksessa sama kuin pape-
rilomakkeessa. Erona on, että
sähköisessä hakemuksessa pal-
velu tarjoaa aiempien vastaus-
ten perusteella täytettäväksi
vain tarvittavat jatkokysymyk-
set. Sähköisen hakemuksen voi
tallentaa keskeneräisenä ja jat-
kaa täyttöä myöhemmin. Sii-
nä voi myös palata taaksepäin
muuttamaan tai tarkistamaan
antamiaan tietoja. Etuutta ha-
keva eläkeläinen voi myös
täyttää hakemuksen avustajan-
sa kanssa. Tällöin hakemuk-
sen loppuun merkitään täyttä-
misessä avustaneen henkilön
nimi ja yhteystiedot.
Eläkkeensaajien hoitotukea
hakeva asiakas tarvitsee hake-
muksensa liitteeksi lääkärin-
lausunnon, jonka hän voi toi-
mittaa postitse tai tuomalla
mihin tahansa Kelan toimis-
toon. Jos hakija ilmoittaa eri-
tyiskustannuksista, asiointipal-
velu kertoo asiakkaalle hake-
muksen täyttövaiheessa, mitä
liitteitä hakemukseen tarvitaan.
Eläkkeensaajien hoitotuen
tavoitteena on tukea sairaan tai
vammaisen eläkkeensaajan
kotona asumista ja siellä ta-
pahtuvaa hoitoa sekä korvata
sairaudesta tai vammasta ai-
heutuvia erityiskustannuksia.
Taloudellisella tuella pyritään
helpottamaan avun ja palve-
lun hankkimista ja estämään
eläkkeensaajien laitoshoitoon
joutuminen. Kaikkiaan eläk-
keensaajien hoitotukea sai
vuonna 2005 yli 189 000 elä-
keläistä, joista noin 70 % oli
yli 65-vuotiaita. Hoitotukiha-
kemuksia jätettiin Kelaan
vuonna 2005 yli 72 000 kap-
paletta.
Vuoden 2006 aikana Kelan
asiointipalveluihin on lisätty
eläkkeensaajien hoitotuen li-
säksi opintotuen sähköinen
muutosilmoitus, vanhuuseläk-
keen hakeminen, palvelu työn-
antajille sekä työttömyysaikaa
koskeva ilmoitus. Lisäksi Ke-
lan asiakas voi tarkistaa hen-
kilökohtaiset etuustietonsa yhä
useamman etuuden osalta. Tie-
doista hän näkee mm. onko
haettu etuus ratkaistu ja mil-
loin se maksetaan. Vuoden
2006 aikana sähköisiä asioin-
tipalveluja on käytetty jo yli
900 000 kertaa. Kela kehittää
verkkopalveluitaan jatkuvasti.
Vuoden 2007 kevään aikana
asiointipalveluun saadaan mm.
vammaistuen sähköinen hake-
minen.
Jos äiti jää äitiyslomalle
1.1. 2007 tai sen jälkeen,
molemmilla vanhemmilla
on mahdollisuus hyötyä per-
hevapaauudistuksen tuo-
masta korotuksesta päivä-
rahaan. Työnantaja saa vas-
taavasti suuremman korva-
uksen päivärahakaudelta
maksamastaan palkasta.
Myös työnantajien perheva-
pailta maksamat vuosiloma-
palkat korvataan nykyistä
paremmin.
Äitiysrahan määrä nousee
sen 56:lta ensimmäiseltä mak-
supäivältä, siis reilulta yhdek-
sältä viikolta. ’Tavallista’ äi-
tiysrahaa maksetaan sen jäl-
keen 49 maksupäivältä. Koro-
tus maksetaan kuitenkin vain
työtulojen perusteella lasket-
tuihin päivärahoihin.
Perhe saa suuremman kan-
nustinporkkanan, jos molem-
mat vanhemmat käyttävät van-
hempainvapaata ja hakevat
vanhempainrahaa, sillä kum-
pikin saa korotetun päivärahan
enintään 30 ensimmäiseltä ar-
kipäivältä (yhteensä enintään
60 arkipäivältä).
Vanhemmat voivat edelleen
vapaasti päättää vanhempain-
loman jakamisen.
Isäkuukausi
siirrettävissä
tietyin ehdoin
Isyysvapaasta voi käyttää
osan aiempaa joustavammin,
sillä isäkuukautta voi halutes-
saan siirtää. Se on mahdollista
kuitenkin vain niille perheille,
joissa ensimmäinen vanhem-
painpäiväraha on mak-settu
1.1. 2007 tai sen jälkeen.
Ehtona on, että isä tai äiti
on hoitanut lasta siinä välissä
kotona kotihoidon tuella. Siis
äitiysrahakauden jälkeen van-
hempainrahakausi, sitten ko-
tihoidon tuki ja sen jälkeen siir-
retty isäkuukausi. Isäkuukau-
deksi sanotaan sitä, että isä
käyttää äidin sijasta vanhem-
painpäivärahakaudesta vähin-
tään 12 viimeistä arkipäivää ja
yhdistää ne 1-12 arkipäivän
pidennettyyn isyysvapaaseen.
Isäkuukausi tulee pitää ennen
kuin on kulunut 180 päivää äi-
tiysrahaa välittömästi seuran-
neen vanhempainrahajakson
päättymisestä.
Isäkuukaudelta maksettava
isyysraha voi olla korotettu, jos
isä ei ole käyttänyt kaikkia ko-
rotettuja 30 päivää vanhem-
painpäivärahakauden aikana.
Vanhempainrahaa ja isyys-
rahaa on haettava isäkuukau-
delta Kelasta 2 kk etukäteen.
Jos vanhempainrahakauden 12
viimeistä arkipäivää siirretään
pidettäväksi osana myöhem-
min pi-dettävää isäkuukautta,
siitä tulee ilmoittaa Kelalle 2
kk ennen kuin vanhempainra-
hakausi muuten päättyisi.
Ottovanhempien oikeus van-
hempainrahaan paranee, sillä
kausi pitenee 200 päivään. Ot-
toisälle tulevat samat oikeudet
isyysrahaan ja isäkuukauteen
kuin muillekin isille.
Rekisteröidyssä parisuhtees-
sa olevat vanhemmat voivat
sopia keskenään vanhempain-
rahakauden jakamisesta.
Kokkolassa makse-
taan vuonna 2007 maa-
kuntiemme ”pääkau-
pungeista” korkeimpia
kunnallisia veroja. Kes-
kituloinen palkansaaja-
perhe maksaa niitä Kok-
kolassa 1 185 euroa
enemmän kuin vastaa-
va perhe Helsingissä,
jossa verotus on vertai-
lukaupunkien keveintä.
Summaan
sisältyvät
kunnallis-, kirkollis- ja
kiinteistöverot.
Tämä käy ilmi Veron-
maksajain Keskusliiton
tuoreesta selvityksestä
”Kuntien verot Suomen
maakunnissa 2007”, jos-
sa vertaillaan Manner-
Suomen 19 maakunnan ja
niiden keskeisten kaupun-
kien veroja. Selvityksen
Veronmaksajat ovat kovimmilla Kokkolassa
on laatinut liiton ekonomisti
Minna Punakallio.
Helsingin jälkeen ke-
vyimpiä verottajia ovat vuo-
den 2006 tapaan Turku, Hä-
meenlinna, Oulu ja Tampere.
Kokkolassa keskituloinen
palkansaajaperhe maksaa
kunnittain määräytyviä veroja
yhteensä 11 665 euroa vuon-
na 2007. Seuraavaksi anka-
rimpia verottajia ovat Seinä-
joki, Lahti, Kajaani ja Joen-
suu.
Vertailun kärki- ja häntä-
pään verorasituksen eroista
suurin osa muodostuu kun-
nallisverosta. Kokkolan ja
Helsingin kunnallisveropro-
sentin 1,75 prosenttiyksikön
ero merkitsee 975 euron eroa
keskituloisen palkansaajaper-
heen kunnallisveron määräs-
sä. Tämä muodostaa noin 80
prosenttia kokkolalais- ja hel-
sinkiläisperheen verorasituk-
sen erosta.
Kirkollisveroprosentit
vaihtelevat vertailukaupun-
geissa Helsingin ja Turun yh-
den prosentin ja Seinäjoen
1,65 prosentin välillä.
Eniten kiinteistöveroa kes-
kituloinen palkansaajaperhe
maksaa Helsingissä, 176 eu-
roa vuonna 2007. Alhaisim-
milla kiinteistöveroilla selvi-
ää porilainen perhe, jolla kiin-
teistöveron määrä jää alle 100
euron.
Lappi kireimmän
kunnallisveron
maakunta
Selvityksessä on vertailtu
myös keskituloisen palkan-
saajan maksaman kunnallis-
veron tasoa eri maakunnissa.
Keskimäärin korkeinta kun-
nallisveroa maksetaan Lapis-
sa ja alhaisinta Uudellamaal-
la.
Ero maakuntien välillä on
433 euroa. Keski-Pohjan-
maalla verotus on lähestul-
koon yhtä kireää kuin Lapis-
sa.
Kunnista Kauniainen
halvin, Pelkosenniemi
kallein
Kun lasketaan yhteen kes-
kipalkkaisen perheen kaikki
tuloverot (valtionvero ja so-
siaalivakuutusmaksut, kun-
nallisvero, kirkollisvero), lie-
vin verottaja Manner-Suomen
kunnista on vuoden 2006 ta-
paan Kauniainen, jossa kes-
kituloinen palkansaajaper-
he maksaa tuloveroja yh-
teensä 18 477 euroa vuon-
na 2007.
Kakkosena tulee Naan-
tali ja kolmantena Masku.
Tuloverotuksessa Man-
ner-Suomen kalleimmak-
si kunnaksi on noussut
Pelkosenniemi, missä kes-
kituloinen palkansaajaper-
he maksaa tuloveroja yh-
teensä 21 596 euroa eli 3
119 euroa enemmän kuin
Kauniaisissa asuva perhe.
Toiseksi kallein on Kar-
jaa, jossa vuonna 2006
maksettiin tuloveroja eni-
ten.
Kolmanneksi kallein on
Ähtäri.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...28