Keskiviikko tammikuun 17. 2007
18
Vammalalainen venttii-
lien valmistaja Vexve Oy
teki ennätystuloksen vii-
me vuonna. Mittavat in-
vestoinnit alkoivat purra,
ja yhtiön liikevaihto kas-
voi 30 prosenttia nous-
ten 26,8 miljoonaan eu-
roon. Liikevoitto lähes
kaksinkertaistui ja oli 6,9
miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Jarmo
Niemisen mukaan Vexven
erinomaisen tuloksen var-
misti ennen kaikkea menes-
tys vientimarkkinoilla. Yri-
tyksen valmistamista vent-
tiileistä 85 prosenttia vie-
dään ulkomaille. Tärkeim-
mät markkina-alueet ovat
Venäjä, Kiina sekä Keski-
ja Itä-Eurooppa. Venäjällä
Pietarin ja Moskavan ohel-
la kysyntää tulee jo Siperi-
asta asti.
-Erityisesti Venäjän ra-
kentamisbuumi vauhditti
venttiilikauppaa, ja ennen
kaikkea kaukolämpöventtii-
lien kysyntä on kova.
Myös Suomessa kysyn-
tä lisääntyi, sillä kotimai-
sille asiakkaille venttiilejä
toimitettiin 39 prosenttia
aiempaa enemmän.
Nieminen pitää myös al-
kaneen vuoden näkymiä
erittäin myönteisinä. Sekä
viennin että kotimaan vent-
tiilikaupan odotetaan kiih-
tyvän.
Venäjän kauppa erityises-
ti kaukolämpöventtiileissä
lisääntyy. Vexven liikevaih-
don ennustetaan kasvavan
30 miljoonaan euroon.
-Suurin haaste on saada
tuotantolinjoilta tavaraa
ulos. Tehtaamme pyörii jat-
kuvasti kapasiteetin ylära-
joilla, ja tuotannon lisäämi-
nen edellyttää lisärekrytoin-
teja.
-Vuosina 2003-2005 lä-
hes kaksinkertaistimme tuo-
tantotilamme, joten fyysi-
siin puitteisiin ei tänä vuon-
na tarvitse investoida. Hen-
kilöstön lisääminen nykyi-
sestä 94 henkilöstä on kui-
tenkin haasteellista, sillä ala
kärsii osaavien ihmisten
puutteesta.
Omistusrakenne
uudistui
Vexve Oy:n osakkeet siir-
tyivät sataprosenttisesti toi-
Venäjän kysyntä veti
Vexven ennätystulokseen
mitusjohtaja Jarmo Niemisen
hallintaan 29. joulukuuta 2006.
Aiemmin omistus jakaantui
Jarmo Niemisen sekä hänen
isänsä Jorman ja sisarustensa
Niinan ja Jukan kesken.
-Sukupolvenvaihdos vietiin
nyt loppuun asti. Itse tulin yh-
tiöön äänettömäksi yhtiömie-
heksi 1983.
-Omistajanvaihdos ei aiheu-
ta muutoksia toimintatavois-
samme. Haluan ylläpitää per-
heyhtiön vahvuuksia ja vaalia
sitä, minkä yhtiö on saavutta-
nut vuosien aikana, Niemi-
nen sanoo.
Vexven juuret ulottuvat
1960-luvulle, jolloin Jarmo
Niemisen isä Jorma perusti yri-
tyksen tekemään LVI-urakoin-
teja.
Yritys laajensi toimintaan-
sa LVI-alan vähittäismyyntiin
1970-luvulla.
Yhtiö aloitti huoneistokoh-
taisten vedenmittausjärjestel-
mien valmistuksen 1982, jol-
loin valmistui myös ensimmäi-
nen nykyisistä tuotantotilois-
ta.
Hitsattavien palloventtii-
lien tuotanto alkoi Vamma-
lassa 1991, jolloin valmis-
tui venttiilituotannolle uusi
halli.
Tuotantotilat kaksinker-
taistuivat mittavan inves-
toinnin ansiosta ensimmäi-
sen kerran 1996 ja toisen
kerran 2003-2005.
Vexve Oy on yksi maail-
man johtavista toimijoista
alallaan ja valmistaa 300
000 hitsattavaa pallo- ja läp-
päventtiiliä vuodessa. Tuot-
teita viedään 30 maahan.
Toimitusjohtaja Jarmo Nieminen omistaa Vexven nyt kokonaan.
Vuoden alusta kokemä-
en kaupunki on hoitanut
myös Kiikoisten kunnan
maaseutuasiat. Kokemäen
ja Kiikoisten maaseututoi-
menjohtaja Lea Palomäki
kertoo tässä asioista, jotka
ovat ajankohtaisia maatilan
kypsyessä sukupolvenvaih-
dokseen. Ongelmat ja jär-
jestelyt ovat samoja koko
maassa
Maatila on perheyritys,
joka on työpaikka, koti ja mo-
numentti juurille ja muistoil-
le, kaikkea samaan aikaan.
Maatilaan liittyy joskus hy-
vin paljon odotuksia, jotka
siirretään nuorelle yrittäjäpa-
rille maatilan sukupolven-
vaihdoksella.
Joskus kysymyksessä on
lahjoitus tai siihen verratta-
va luovutus tai ennakkope-
rintö.
Maatilaa ostettaessa omil-
ta vanhemmilta, sen hinta on
huomattavasti edullisempi
kuin jos ostetaan vieraalta,
jopa alle verottajan arvi-
oiman, käyvän kauppahinnan.
Tilakaupan toteutukseen on
saatavilla sekä rahoitusta, että
suunnitteluapua. Luopujille
on mahdollisuus hakea var-
haiseläkettä.
Kokonaisuuden hallitseva
ulkopuolinen neuvoja onkin
tarpeen lähes kaikissa tilakau-
poissa.
Tilan kauppahinnan muo-
dostumiselle on vaikea ker-
toa yleispätevää ohjetta. Läh-
tökohtana on kuitenkin liik-
kumavara liiketaloudellisen
Lea Palomäki
Kun maatila on kypsymässä
sukupolvenvaihdokseen
menestymisen ja luopujien
sekä rintaperillisten tarpeiden
välillä.
Kun kauppahinta pohjau-
tuu vaihtoehtoisiin kannatta-
vuuslaskelmiin ja siihen, että
jatkajien elämä turvataan elä-
kejärjestelyineen, eivätkä yri-
tysperheen sosiaaliset suhteet
vaarannu, ollaan jo voiton
puolella. Luopujien eläke-
mahdollisuuksien selvittämi-
nen on yleensä ensimmäinen
asia.
Luopumistuen ehtoihin
kuuluu, että luopuja alle 63-
vuotias maatalousyrittäjä,
joka on ollut vakuutettu maa-
talousyrittäjien eläkelaitok-
sessa viimeiset viisi vuotta.
Vuosina 2007 ja 2008 maa-
talousyrittäjä pääsee 56-vuo-
tiaana luopumistuki eläkkeel-
le myymällä koko maatilan
jatkajalle.
Kun jatkajana on ulkopuo-
linen, luopumistuelle pääsee
vasta 57-vuotiaana. Vielä pa-
rin vuoden ajan on mahdol-
lista saada luopumistuki
myös vuokraamalla maatila
tai pellot lisämaaksi, jolloin
luopumiseläkkeen hakijan on
oltava yli 60-vuotias.
Vuosina 2009 ja 2010 luo-
pumistuelle pääsevät edelleen
56-vuotiaana ne, jotka luo-
vuttavat maansa lähisukulai-
silleen.
Muiden jatkaessa viljelyä
luopumistuelle pääsee vasta
60-vuotiaana.
Varhaiseläkkeen saami-
seksi ja aloittamisavustuksen
sekä halpakorkoisen rahoi-
tuksen järjestymiseksi jatka-
jan on oltava alle 40-vuotias
ja hänellä tulee olla riittävä
ammattitaito.
Ehtona on myös, että maa-
tila täyttää elinkelpoisuuden
kriteerit. Elinkelpoisuus kont-
rolloidaan kannattavuuslas-
kelman avulla, jonka on osoi-
tettava yritystuloa jäävän vä-
hintään 10.000 euroa vuosit-
tain.
Rahoittaja vaatii näitä sa-
moja ehtoja, joskin tarkem-
mat talouslaskelmat ja selvi-
tykset tilan toiminnasta.
Ellei osoitettu kannatta-
vuus riitä rahoittajalle, on esi-
tettävä suunnitelma kannat-
tavuuden täyttämiseksi ja to-
teutettava suunnitelma kol-
men vuoden kuluessa.
Luopumiseläkkeen ja tila-
kaupan rahoituspäätöstä on
haettava luonnoskauppakir-
jalla, ennen lopullisen kau-
pan allekirjoitusta.
Neuvontaa saa omasta ra-
hoituslaitoksesta, Satakunnan
TE-keskuksen maaseutuosas-
tolta tai ProAgriasta sekä
kuntien maaseututoimistois-
ta.
Kokemäen ja Kiikoisten maa-
seututoimenjohtaja Lea Pa-
lomäki.
Yritys kokonaan Jarmo Niemiselle
UUSI MALLISTO 2007
TERVETULOA TUTUSTUMAAN!
Hintoihin lisätään toimituskulut 600
!
Peugeot 207 yhdistetty kulutus 4,5-7,0 l/100 km, CO
2
120-166 g/km.
Peugeot 307 yhdistetty kulutus 4,8-8,4 l/100 km, CO
2
126-199 g/km.
Peugeot 407 yhdistetty kulutus 5,5-9,9 l/100 km, CO
2
145-236 g/km.
Peugeotilla
Bonusta.
*Peugeot
on vaarallisen hyvännäköinen:
70 %
koeajaneista pyytää siitä tarjouksen
ja
25 %
ostaa sen koeajon jälkeen.
Peugeot/Maan Auto Oy:n kampanjatilastot.
PEUGEOT 3 0 7
Olympia-mallissa vakiona
mm. metalliväri ja talvirenkaat
Hinta alk. 21 890
!
PEUGEOT 4 0 7
Olympia-mallissa vakiona
mm. metalliväri ja talvirenkaat
Hinta alk. 25 900
!
PEUGEOT 2 0 7
Koko mallistossa
vakiona ilmastointi
Hinta alk. 16 990
!
Suomalainen omakoti-
taloasuja on tyytymättö-
min suoraan sähköläm-
mitykseen ja öljylämmi-
tykseen, paljastaa Suo-
mela-lehdenTaloustutki-
muksella teettämä Oma-
kotitalotutkimus.
Tutkimuksen
yli
7100:sta omakotitalossa
asuvasta vastaajasta 43
prosenttia lämmittää ta-
lonsa pääasiallisesti suo-
ran sähkölämmityksen
avulla ja 40 prosenttia öl-
jyllä. Jos vastaajat voisi-
Suora sähkölämmitys ja öljylämmitys
vähiten halutut lämmitysmuodot
vat vapaasti valita talonsa
lämmitysmuodon, ei sähköä
enää valitsisi sähkölämmittä-
jistä kuin 9 prosenttia ja öl-
jylämmittäjistä 8 prosenttia.
Omakotitalotutkimus vah-
vistaa, että Suomen yli mil-
joonan omakotitalon kannas-
sa on tuloillaan valtava läm-
mitysmuoto-remonttien se-
sonki. Vastaajien 60 -ja 70-
luvulla rakennetuista omako-
titaloista yli puolet lämmite-
tään öljyllä. Valtaosa vastaa-
jien 80-luvulla rakennetuista
taloista, 63 prosenttia, läm-
mitetään puolestaan sähköl-
lä.
Kaikkien vastaajien mie-
lestä halutuin lämmitysmuo-
to oli maalämpö, jonka valit-
sisi 40 prosenttia vastaajista.
Maalämpöyrittäjille suuntaus
on kuin valmiiksi katettu pöy-
tä: tällä hetkellä vasta 2 pro-
senttia kyselyyn vastanneis-
ta omakotitaloasujista käyt-
tää maalämpöä.
Muita toivelämmitysmuo-
toja olivat kaukolämpö, ilma-
lämpöpumppu ja pelletit. Vas-
taajien uusissa vuoden 2001
jälkeen rakennetuissa talois-
sa oli 4 prosentissa jo siir-
rytty käyttämään ilmaläm-
pöpumppua ja 2 prosen-
tissa pellettejä. Perintei-
seen puuhun luotti 8 pro-
senttia vastaajista.
Vastaajista ennusti 91
prosenttia energian hinnan
nousevan, eivätkä he vää-
rässä olleetkaan.
Kuusi prosenttia uskoi
kuitenkin energian hinnan
laskuun.
Optisimpia olivat öljyn
käyttäjät, joista joka kym-
menes arveli, että energi-
an hinta laskee.