Page 10 - Alueviesti_05

Keskiviikko tammikuun 31. 2007

10

Viron 89. itsenäisyyspäi-

vään liittyen Huittisten Seu-

dun Suomi-Viro-Seura järjes-

tää Estonia -teatterin vaihei-

ta kuvaavan valokuvanäyt-

telyn Huittisten kaupungin-

talon ala-aulassa. Näyttely

on avoinna viraston aukiolo-

aikoina koko helmikuun

ajan. Aiheesta luennoi Tal-

linnanAkateemisen kirjaston

tutkija Mare Luuk kansalais-

opiston Forselius-salissa

maanantaina 12. 2. klo

18.00-19.30.

Viime vuonna juhlittiin 100-

vuotiasta Estonia teatteria, ja

juhlanäytännöt jatkuvat vielä

tänä vuonna.. Nuo sata vuotta

lasketaan kuluneeksi siitä, kun

vuonna 1906 syntyi ammatti-

laisteatteri Estonia. Sen taka-

na oli jo vuonna 1865 Tallin-

nassa perutettu laulu- ja näy-

telmäseura Estonia, jossa oli

ohjattu näytelmiä vuodesta

1871 alkaen. 1800-luvun puo-

lella seuran toiminta oli mel-

ko satunnaista, mutta 1900-lu-

vun alussa esitettiin vakavaa

draamaakin.

Lähes 50 ensimmäistä toi-

mintavuottaan Estonia-teatte-

rin sijainti vaihteli eri puolilla

Tallinnaa. Pitkällisten suunni-

telmien jälkeen vasta vuonna

1908 julkisettiin uuden teatte-

rirakennuksen suunnittelukil-

pailu. Useiden kilpailutöiden

joukosta kansainvälinen jury ei

löytänyt mieleistään voittajaa,

Satavuotias Estonia

esittäytyy Huittisissa

vaan toinen palkinto jaettiin

venäläisten Nikolai Vassiljevin

jaAleksei Bubõrin Punane ring

- työn sekä suomalaisten Ar-

mas Lindgrenin ja Wivi Lön-

nin Thalia -työn kesken. Näis-

tä kahdesta suunnitelmasta

Thalia valittiin uuden teatteri-

talon toteuttamista varten.

Rakennustyöt aloitettiin

kesällä 1910 ja vuonna 1913

jugend-klassista tyyliä edusta-

nut teatteritalo valmistui ollen

tuolloin Tallinnan suurin raken-

nus. Vuoden kuluttua avajai-

sista alkoi toinen maailmasota

ja myös teatteritalo valjastet-

tiin sodan vaatimiin käyttötar-

koituksiin: siellä toimi sotasai-

raala sekä konserttisalin par-

vekkeen puoleisessa päädyssä

ortodoksikirkko. Teatterisali ei

kuitenkaan ollut kokonaan sai-

raalan käytössä, joten näytte-

lijät jatkoivat omilla kustan-

nuksillaan näytelmien esittä-

mistä.

24.4.1919 Estonian konsert-

tisalissa kokoontui Viron en-

simmäinen parlamentti, Viron

Tasavallan Perustava Lauta-

kunta. Tästä alkoi myös teat-

teria koskeva muutosten aika,

jonka seurauksena vuoden

1934 remonttitöiden aikana si-

säpihan parveke rakennettiin

kiinni sekä rakennettiin koko-

naan uusi, Vihreä sali. Venä-

läisten sotilaiden aloittamassa

laajassa ilmaiskussa illalla

9.3.1944 tuhoutui myös Esto-

nia teatterin rakennus. Teatte-

ritoiminta siirtyi korjaustöiden

valmistumiseen asti Gloria

Palaceen eli nykyiseen Venä-

läiseen teatteriin. Teatteriraken-

nuksen entisöinnistä olivat vas-

tuussa arkkitehdit Alar Kotli

ja Edgar Johan Kuusik. Koska

Kotli oli saanut vaikutteita uus-

klassismista ja ajan hengen

mukaisesta stalinistisesta klas-

sismista, hävisivät kauniit ju-

gend-piirteet klassismin tieltä.

Vain Estonia puiesteen puolei-

sen julkisivun arkkitehti pyrki

säilyttämään ennallaan.

Konserttisali avasi jälleen

ovensa uudelleen vuonna 1946

ja teatterisali lokakuussa 1947.

Vaikka rakennusurakka saatiin

päätökseen vuonna 1951, en-

tisöitiin kahta salia yhdistävä

matalampi osa vasta vuonna

1991 Estonian talvipuutarha-

na. Tällä hetkellä rakennuksen

omistaa Estonia-teatteri, mut-

ta siinä toimii kolme erillistä

organisaatiota: Kansallisoop-

pera Estonia, Eesti Kontsert ja

Viron Valtiollinen Sinfoniaor-

kesteri.

2000-luvulla teatteriraken-

nusta on jälleen entisöity. Teat-

terisali sai syksyllä 2004 uu-

det, nykyaikaiset näyttämöra-

kenteet ja vuosi sitten valmis-

tui monipuolinen kamarisali.

Estonia-teatterissa käy vuosit-

tain lähes 35 000 suomalaista

teatterin ystävää eli noin 90 %

kaikista ulkomaalaisista kävi-

jöistä.

Liisa Ruha

Vanha Estonia ennen tuhoutumistaan toisen maailmansodan aikana. Kuva: Suomen Viro-

yhdistysten Liiton kokoelmat.

Huittinen valmistelee

kaupungin ja kaupungin-

johtajan välistä johtaja-

sopimusta, jonka tarkoi-

tuksena on selkeyttää po-

liittisen ja ammatillisen

johdon työnjakoa ja roo-

likuvia. Sopimuksella on

myös samalla mahdollis-

ta tarkentaa kaupungin-

johtajan palvelussuhteen

ehtoja.

Kaupunginhallitus valit-

si maanantaina kaupungin-

johtajasopimuksen valmis-

telua varten työryhmän, jo-

hon kuuluvat kaupungin-

hallituksen puheenjohtajisto

ja kaupunginvaltuuston pu-

heenjohtaja sekä sihteerinä

kaupunginkamreeri Kaler-

vo Iso-Aholan. Työryhmän

puheejohtajana on kaupun-

ginhallituksen puheenjohta-

ja Aimo Lepistö.

Huittisissa

valmistellaan

johtajasopimusta

Kaupunginvaltuuston

hyväksymässä vuoden 2007

talousarviossa kaupungin-

hallituksen yhdeksi toimin-

nalliseksi tulostavoitteeksi

on määritelty hallintosään-

nön mukaisen kaupungin-

johtajasopimuksen valmis-

telu. Suomen Kuntaliitto on

suositellut johtajasopimus-

ten tekemistä, ja useat kun-

nat ovat sopimuksen myös

tehneet.

Sopimuksella sovitaan

yleensä kaupunginjohtajan

työn painopistealueista ja

niistä odotuksista ja tavoit-

teista, joita kaupunginjoh-

tajan työlle painopistealu-

eilla asetetaan. Sopimuksel-

la määritellään myös tapa,

jolla työn tuloksia ja yhteis-

työn toimivuutta arvioidaan

sekä menettelytapa, jolla

työn painopistealueita ja

tulostavoitteita tarkistetaan.

Ilmasto lämpenee, lämpenemmekö me? Kaikki voimak-

kaat säiden aiheuttamat ääri-ilmiöt uutisoidaan räikeästi

mediassa. Jäätiköt sulavat ja tulvat tuhoavat rakennettu-

ja jokilaaksoja. Maapallon lämpimillä alueilla raivoavat

pyörremyrskyt. Lämpenevät meret synnyttävät aikaisem-

paa voimakkaampia matalapaineita. Aavikoituminen li-

sääntyy, mutta me toteamme, että ”entä sitten?”.

Asiantuntijat ja vallankäyttäjät viilentävät omaatun-

toaan vetoamalla siihen, että vain maailmanlaajuiset il-

mansaasteiden rajoitukset antavat merkittäviä tuloksia

ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jättiläisvaltioiden, Kii-

nan ja Intian voimakas tuotannon kasvu ja sen myötä

tapahtuva kansojen elintason nousu, lisäävät kaikkien

raaka-aineiden ja energian kysyntää valtavasti. Myös il-

mansaasteet lisääntyvät kasvun myötä Aasian alueella

pelottavasti. Väestö ja saasteet lisääntyvät, kulutus kas-

vaa. Maapallon väkiluku kasvaa kolmessa viikossa Suo-

men väestömäärän verran. Ajatelkaa!

Vaikka Suomen päästöt edustavat vain 0,4 % maapal-

lon päästöistä, meidän pitää täällä reagoida muista riip-

pumatta tehokkaasti. Kannamme jonkin asteisena sivis-

tysvaltiona osaltamme vastuuta ja esimerkkinä toimimi-

sella on tärkeä merkitys. Kun vähennämme itse päästöjä,

on sillä myös paikallista merkitystä. Esimerkiksi muistan

lapsuudesta "partaiset" kuuset 50-luvulta. Sitten naava

katosi, laajentuneen raskaan teollisuuden pitkistä piipuista

tuprunneen rikkisateen vuoksi. Viidessäkymmenessä vuo-

dessa Suomessa ja lähialueella on ainakin rikkipäästöt

saatu vähenemään ja naava on palaamassa kuusikoihin.

Vielä ei niistä roikkuvista kuusenkoristeista saa joulupu-

kin partaa, mutta peipposet ja monet muut metsän eläi-

met saavat taas naavasta pehmoista pesänsisustusmate-

riaalia. Paikallisilla ponnisteluillakin on siis merkitystä.

Naavan

paluu

Jukka Tuori

Suodenniemen kirjasto

muuttaa vanhalle kun-

nantalolle. Muutostyöt

aloitetaan eduskuntavaa-

lien jälkeen. Suodennie-

men kirjasto sijaitsee ny-

kyään vanhassa Kelan

päärakennuksessa. Ra-

kennus on lähivuosina pe-

ruskorjauksen tarpeessa

ja se on myös käyttökus-

tannuksiltaan kallis.

Kirjaston siirtymisen

kunnantalolle on nähty kun-

taliitoksen toteuduttua ole-

van kuntalaisten kokonais-

palvelun kannalta järkevää,

koska kunnantalolla on yh-

teispalvelupiste. Näin voi-

daan hoitaa kuntalaisten

palvelua tehokkaammin

myös vuosilomien aikana.

Rakennusmestari Simo

Järvenpää on laatinut alus-

tavan suunnitelman kirjas-

ton sijoittamiseksi kunnan-

talolle. Vammalan kirjaston

edustajat ovat tutustuneet

Suodenniemen

kirjasto kunnantalolle

hankkeeseen ja pitävät sitä

toteuttamiskelpoisena.

Kirjastolla on kunnanta-

lolla hyllytilaa 109 neliö-

metriä, lainaus- ja aulatilo-

ja 23,5 neliömetriä sekä toi-

mistotyötilaa 14 neliömet-

riä. Lukusali ja käsikirjas-

to ovat kooltaan 25 neliö-

metriä.

Yläkertaan vievään rap-

pukäytävään rakennettaan

väliovi, joten yläkerta on

omalla sisäänkäynnilla käy-

tettävissä silloinkin kun kir-

jasto ei ole auki. Nykyinen

arkisto jäisi toistaiseksi ar-

kistokäyttöön. Yläkerran ti-

loihin sijoittuu palvelupis-

te, kokoustiloja sekä sosi-

aalitilat.

Vammalan ja Suodennie-

men yhdistymisavustukses-

ta on varattu 30 000 euroa

kunnantalon tilajärjestelyi-

hin. Tilakeskuksen alusta-

van kustannusarvion mu-

kaan määräraha riittää

hankkeen toteuttamiseen.

Huittisten kaupunki ei

myönnä toiminta-avus-

tusta eläkeläisjärjestöille,

koska kaupungin vuoden

2007 talousarviossa ei ole

määrärahaa toiminta-

avustuksiin.

Huittisten eläkeläisyhdis-

tysten yhteistyötoimikunta

anoi kaupungilta toiminta-

avustusta 300 euroa vuo-

dessa eläkeläisyhdistystä

kohden vuodesta 2007 al-

kaen. Mikäli toiminta-avus-

tus olisi myönnetty, eläke-

läisyhdistykset olisivat luo-

puneet Huhkolinnan tilai-

suuksien vuokravapautuk-

Huittinen ei avusta

eläkeläistoimintaa

sesta. Anomuksen olivat al-

lekirjoittaneet Huittisten

Eläkkeensaajat, Huittisten

Eläkeläiset, Eläkeliitto, Se-

niorit ja Huittisten Seudun

Eläkeläiset.

Vanhusneuvosto oli

puoltanut

avustuksen

myöntämistä.

Kaupunginhallitus viit-

taa ratkaisussaan sosiaali-

lautakunnan lausuntoon,

jonka mukaan eläkeläisyh-

distysten tukeminen esite-

tyllä tavalla on perusteltua,

mutta että kaupungin vuo-

den 2007 talousarviossa ei

ole määrärahaa kyseiseen

tarkoitukseen.

Kokemäenjoen keski-

osan tulvatoimikunta kii-

rehtii Länsi-Suomen ympä-

ristölupaviraston päätöstä

tulvasuojelutyön tärkeim-

män kohteen, Säpilän oi-

kaisu-uoman, rakentami-

sesta. Säpilän oikaisu-uo-

man toteutumisella on kes-

keinen merkitys tulvasuo-

jelutyön onnistumiselle

Kokemäenjoella.

Lounais-Suomen ympäris-

tökeskuksen viranomaiset

kertoivat maanantaina Huit-

tisissa tulvatoimikunnan ko-

kouksessa lupavirastolle an-

nettavista lisäselvityksistä.

Ne valmistuvat ensi kesään

mennessä ja myönteistä lu-

papäätöstä toimikunta odot-

taa alkusyksystä. Mahdolli-

nen valitusprosessi aiheutta-

nee sen, että Porissa Koke-

mäenjoen ruoppaukset toteu-

tetaan ennen kuin joen kes-

kiosa ja Loimijoki saa toi-

mintaluvan ja rahoituksen.

Voimalaitosten rahoitusosuus

on jo päätetty.

- Ilmaston lämpenemisen,

kasvavien sademäärien ja ra-

jumyrskyjen yleistyessä Eu-

Tulvatoimikunta

kiirehtii Säpilän

uoman oikaisua

roopassa, on Suomessakin

vakavasti kiinnitettävä huo-

miota laskujokien virtaami-

en kasvun aiheuttamiin tul-

variskeihin. Joulukuun 2006

talvitulva oli varoittava esi-

merkki tulevasta, toteaa tul-

vatoimikunnan puheenjohta-

ja, agronomi Jukka Tuori.

- Tulva levittäytyi Koke-

mäenjoen keskiosalla ja Loi-

mijoella yli 1000 hehtaarin

maa-alueille. Tulvan alle jää-

neiltä muokatuilta ja sulilta

pelloilta huuhtoutui maa-ai-

neksenmukana ravinteita jo-

kiveteen ja sen myötä me-

reen. Pellot menettivät ravin-

teitaan ja vesistöt saivat suu-

ren annoksen mm. rehevöi-

tymistä lisäävää fosforia. Li-

säksi joulukuun tulva katkoi

tieyhteyksiä ja saartoi koti-

eläinrakennuksia. Jos Säpi-

län oikaisu-uoma olisi ollut

jo käytössä, olisi tämänHuit-

tista runnellut tulva voitu

välttää.

- Suomen kaikki muut

suuret laskujoet ovat olleet

valtion rahoittamien tulva-

suojelutöiden kohteina. Nyt

on Kokemäenjoen vuoro,

Tuori sanoo.

Kokemäenjokilaakso –

Portti Satakuntaan 2007

–esite on ilmestynyt. Esit-

teessä kerrotaan palve-

luista sekä yksittäiselle

että ryhmämatkailijalle.

Uusi esite jokilaaksoon

Monialaisten matkailu-

toimijoiden palvelut on

kohdekohtaisten tietojen

lisäksi koottu tuoteryh-

mittäisiksi kokonaisuuk-

siksi.

Majoittajat, ruoka- ja

kahvipaikat, kokous- ja juh-

latalot, ostos- ja käyntikoh-

teet sekä aktiviteettien tar-

joajat löytyvät helposti.

Esite on rakenteeltaan

kaksikielinen, suomi ja eng-

lanti. Kokemäenjokilaakson

matkailualue sijaitsee Nak-

kilan, Harjavallan, Koke-

mäen, Huittisten ja Vampu-

lan alueella, Kokemäenjo-

en keskijuoksulla. Tausta-

organisaationa toimii Koke-

mäenjokilaakson matkailu-

yrittäjät ry.

Äetsässä pidetään ensi vii-

konloppuna kansanmusiikki-

tapahtuma jo viidettätoista

kertaa. Eksoottisinta kurssi-

tarjontaa edustaa tällä ker-

taa keskiaasialainen kurkku-

laulu. Aikaisempien vuosien

malliin viikonlopun ohjel-

massa on monenlaisia kurs-

seja ja yleisökonsertteja. Ta-

pahtuman järjestävät Sasta-

malan Opisto ja Äetsän kult-

tuuritoimi.

Eksoottisinta kurssitarjontaa

edustaa tällä kertaa keskiaasia-

lainen kurkkulaulu. Sitä ei lie-

ne ennen näillä seuduin kuul-

tu – ellei sitten joskus muinai-

sina aikoina. Nyt jokainen pää-

see etsimään piileviä kykyjä

omasta kurkustaan. Kurssin

opettajaksi tulee kansanmusii-

kin maisteri ja monista yhty-

eistä tuttu ammattimuusikko

Eero Turkka. Turkka houkut-

telee kokeilijoita rohkeasti

mukaan ja lupaa, että jo sun-

nuntaina moni täkäläinen mies-

Kurkkulauluakin tarjolla

Äetsän musiikkitapahtumassa

ja naiskurkku taipuu uusiin

ulottuvuuksiin.

Sekä pelimanneille että kan-

santanssijoille kurssiteemana

on polska. Satakunnassa ja Pir-

kanmaalla kansa meni polskaa

vielä 1800-luvun alussa. Sit-

ten vanha perinne hukkui polk-

kien, valssien ja muiden uu-

dempien tanssirytmien jalkoi-

hin.

Joissakin osissa Suomea –

samoin kuin Ruotsissa – pols-

kaa on tanssittu yleisesti ja

monin eri muodoin vielä 1900-

luvullakin. Soittajia ja laulajia

polskan pariin johdattavat Aili

Ikonen (viulu ja laulu) sekä

Olli Kari (haitari) Sibelius-aka-

temian kansanmusiikkipuolel-

ta. Polskan tanssimisesta kiin-

nostuneita aikuisia ja lapsia

ohjaa kansantanssin opettaja

Jutta Laakso.

Kurssit alkavat Pehulan

koululla Äetsän keskustassa

lauantaina kello 12 ja päätty-

vät loppulystiin sunnuntaina

kello 14.30. Osallistumismak-

su on 17 euroa. Ilmoittautu-

misia kaipaa ja kysymyksiin

vastaa Mervi Haapanen p. 050-

567 5822. Tapahtuman ohjel-

ma löytyy järjestäjien netti-

sivuilta:

www.sastamalan-

opisto.fi ja

www.aetsa.fi

Yleisötapahtumia ovat Turk-

ka & Paalanen -pelimannikon-

sertti Kinnalan Koukulla lau-

antaina klo 19.

Perinnepelimannien parhaat

Eero Turkka (laulu ja huuli-

harppu) ja Antti Paalanen (1-

ja 2-riviset haitarit) irrottele-

vat ja herkistelevät. Tilaisuus

on maksullinen.

Sunnuntain loppulysti pide-

tään Pehulan koulun salissa

sunnuntaina klo 14.30.

Tilaisuuteen on vapaa pää-

sy.

Siellä tarjotaan yleisölle elä-

myksiä tapahtumasta, verstai-

den musiikillisia ja tanssillisia

makupaloja.

Kiikan vanhainkodissa pi-

detään perjantaina laulutunti

"Ystäväni tuttavani".

Page 10 - Alueviesti_05_2007