Page 16 - Alueviesti_05_2007
Basic HTML Version
Keskiviikko tammikuun 31. 2007
16
Suomen helluntaiherätyk-
sen ikäpresidentti, vuosikym-
menten elämäntyön saar-
naajana tehnyt vammalalai-
nen Arthur Kukkula täyttää
95 vuotta 7. helmikuuta.
Vastaanottoa hän ei pidä,
mutta asian kunniaksi pide-
täänVammalan helluntaikir-
kolla juhlakokous sunnuntai-
na 11. helmikuuta.
Uskossa Arthur Kukkula on
ollut yli 72 vuotta, siis nuores-
ta miehestä saakka. Tämä torp-
pariperheeseen seitsemäntenä
lapsena Kokemäen Kakkulai-
sissa 1912 syntynyt mies on
elänyt Suomen historian vai-
heet kansalaissodasta sotien
kautta nykyiseen hyvinvoin-
tiin, joka Arthurin silmissä lie
lähinnä materiaalista hyvin-
vointia.
Kansalaissota koetteli anka-
rasti perhettä ja vaikutti sen elä-
mään pitkään. Myöhemmin
Kukkulan perheen äiti ja yksi
poika ja tytär tulivat uskoon.
Tämä puhutteli Arthuria, joka
oli juuri palannut suorittamas-
ta asevelvollisuuttaan. Hän al-
koi itsekin käydä kokouksissa
ja tuli uskoon kesäkuun vii-
meisenä päivänä 1935. Hänet
kastettiin ja liitettiin tämän jäl-
keen Kokemäen Häyhtiön-
maan helluntaiseurakuntaan.
Hengellinen työ oli nuorel-
le miehelle niin sydämen asia,
että hän alkoi pitää kokouksia
Yrjö-veljensä kanssa vielä ol-
lessaan päivätyössä kartanon
muonamiehenä.
Hän oli avioitunut Julian, nyt
jo edesmenneen ensimmäisen
puolisonsa kanssa, ja pariskun-
ta jätti työnsä kartanossa ja
muutti Poriin vuonna 1938.
Tuosta hetkestä lähtien Arthur
Kukkula on omistanut elämän-
sä Jumalan valtakunnan työl-
le.
Matka kulki pyörällä Sata-
kunnassa kylästä kylään. Hel-
luntaherätys levisi, sillä sana
upposi jo ennalta hyvin muo-
kattuun maaperään. Etenkin
naisevankelistat olivat kulke-
neet kylillä. - He auttoivat
myös taloustöissä ja pääsivät
näin talojen naisväen kanssa
hyviin väleihin, kertoo Kuk-
kula.
Arthur Kukkula oli suorit-
tanut aseellisen asepalveluk-
sen, mutta kun hänet kutsut-
tiin armeijan harmaisiin talvi-
sodan alla, hän kieltäytyi asees-
Torpan poika täyttää 95 vuotta
ta vakaumuksensa vuoksi. Hä-
nen vakaumustaan koeteltiin ja
kuulusteltiin, mutta monen tun-
nin tenttimisen jälkeen istun-
toa johtanut upseeri totesi lii-
kuttuneena, ettei miehen va-
kaumusta voida epäillä.
Kukkula palveli sitten sota-
aikana kenttäsairaalaksi muu-
tetussa Huittisten kansanopis-
tossa.
Sodan jälkeen hengelllinen
työ jatkui kentällä. Hän aset-
tui Huittisiin ja toimi seura-
kunnan paimenena. Tuona ai-
kana rakennttiin silloinen ru-
koushuonekin.
Myös Tyrväällä Arthur
Kukkula oli jo tuolloin tuttu.
Vammalaan, tai paremminkin
silloin vielä Tyrväälle, Arthur
ja Julia Kukkula muuttivat
1950-luvun alussa. Arthur oli
saarnaajana seurakunnassa kun
alettiin rakentaa nyt jo puret-
tua rukoushuonetta. Kukkulan
aikana myös pitäjän pienet hel-
luntaiseurakunnat liitettiin yh-
teen.
Kukkulat jättivät Vammalan
vuoden ja kolmen kuukauden
työrupeaman jälkeen. Vamma-
laan hän palasi toisen kerran
kuudeksi ja puoleksi vuodeksi
Riihimäeltä, nyt kiertäväksi
saarnaajaksi.
Sitten hän siirtyi Vääksyn
helluntaiseurakunnan paime-
neksi kunnes siirtyi eläkepäi-
vikseen Vammalaan.
Nuorempana Arthur Kuk-
kula vieraili puhujana mm.
Länsi-Saksassa. Yhä vielä hän
pitää Suomessa noin 100 tilai-
suutta vuosittain. Kaikkiaan
hän on pitänyt niitä noin 20
000 kappaletta. Hänen evään-
sä ja voimansa on edelleen päi-
västä sama, Jumalan sana, jota
hän ammentaa ehtymättömäs-
tä lähteestä. Raamatusta. Alue-
viestissä on joskus aiemmin
Kukkulan haastattelujen yhte-
ydessä kerrottu siitä, montako
kertaa hän on Raamatun luke-
nut kannesta kanteen. Puoli-
toista viikkoa sitten, kun tätä
haastattelua tehtiin, kertoja oli
takana 1 175.
Arthur ja hänen puolisonsa
Alma eivät siis järjestä koko-
tonaan minkäänlaista vastaan-
ottoa merkkipäivän johdosta.
Seurakunta järjestää juhlako-
kouksen 11. helmikuuta kello
11 omissa tiloissaan.
Erkki Petman
Torpan poika, Arthur Kukkula. Vanha ja viisas - ja yhä voimissaan.
Pirkanmaan liitto ra-
hoitti viime vuoden aika-
na maakunnan kehittä-
misrahalla ja EU-rahalla
yhteensä 76 hanketta.
Maakunnan kehittämisra-
haa myönnettiin 56 hank-
keelle, joista uusia oli 35.
Maakunnan kehittämis-
rahaa jaettiin kaikkiaan 2,1
miljoonaa euroa.
Länsi-Suomen Tavoite 2-
ohjelmasta Pirkanmaan lii-
ton kautta annettiin viime
Pirkanmaan liitto
rahoituslähteenä
76 hankkeessa
vuonna EU-rahoitusta 0,8 mil-
joonaa euroa 20 eri hankkeel-
le, joista 8 oli uusia.
Maakunnan kehittämisra-
halla toteutettavien hankkeiden
tulee olla saman suuntaisia
maakuntaohjelman kanssa.
Rahoitus ei kuitenkaan ole si-
dottu tiukkaan ohjelmaan vaan
sitä voidaan käyttää hyvinkin
erilaisiin kehittämiskohteisiin.
Rahoituskohteiden joukos-
ta löytyvät mm. Pirkanmaan
lastenkulttuuriasiamies, naisre-
surssikeskuksen käynnistys-
hanke sekä Äetsän vetykylän
infrastruktuurisuunnitelma.
Rahoitusta on annettu myös
pallokenttien uusien pintama-
teriaalien sekä Sappeen mat-
kailualueen toimintojen kehit-
tämiseen.
Maakunnan kehittämisra-
halla on toteutettu Pirkanmaan
matkailupalvelujen tuotteista-
mista ja markkinointia, ympä-
ristörakentamisen koulutus- ja
tutkimustoiminnan käynnistä-
mistä Nokian Pitkäniemessä
sekä Pk-yritysten hallitustyös-
kentelyn kehittämistä ja halli-
tustyöskentelyosaajien verkot-
tumista.
Maakunnan kehittämisraha
muodostuu sisäasiaiministeri-
ön Pirkanmaan liitolle myön-
tämästä vapaasta maakunnan
kehittämisrahasta sekä osaa-
miskeskusohjelmalle ja alue-
keskusohjelmille osoitetusta
maakunnan kehittämisrahasta.
Vuonna 2006 vapaan maa-
kunnan kehittämisrahan osuus
oli 780 000 euroa. Tampereen
seudun osaamiskeskusohjel-
malle myönnettiin 800 000
euroa. Aluekeskusohjelmille
Etelä-Pirkanmaalle ja Tampe-
reen kaupunkiseudulle sisäasi-
ainministeriöstä tuli maakun-
nan kehittämisrahaa 445 000
euroa.
Länsi-Suomen Tavoite 2-
ohjelmasta Pirkanmaan liiton
kautta annettiin vuonna 2006
EU-rahoitusta 20 eri hankkeel-
le, joista 8 oli uusia. Liiton
kautta on myönnetty tavoite 2
-ohjelman mukaista rahoitus-
ta vuosina 2000-06 kaikkiaan
4,3 milj. euroa ja 3,2 mil-
joonaa euroa valtion rahaa.
Pirkanmaan liitto on ra-
hoittanut tavoite 2 -ohjel-
massa mm. Pirkanmaan
kulttuuriselvityksessä
(Identiteettiä etsimässä)
mainittuja kärkihankkeita.
Niihin kuuluvat Mäntän
taidekesä, Notek -nuoriso-
teatterikeskuksen perusta-
minen Viialaan sekä Väinö
Linna Urjalan vetovoima-
tekijänä. Lisäksi liitto on
rahoittanut maakunnalle
keskeisiä matkailun kehit-
tämishankkeita.
Joukossa on ollut myös
Hervannan yhteisöllisyys-
hankkeita sekä erityisiä asu-
kaslähtöisiä pienhankkeita.
Toukokuun loppuun
mennessä Pirkanmaalla teh-
dään arviointi, jossa tarkas-
tellaan Pirkanmaan liiton ja
muiden rahoittajaviran-
omaisten kautta jaetulla
EU-rahalla toteutettujen
hankkeiden tuloksia, hyö-
tyä ja vaikuttavuutta.
Mannerheimin Lasten-
suojeluliiton auttavan
Vanhempainpuhelimen-
ja netin viestit kertovat
ilottomuudesta monessa
suomalaisessa perhees-
sä. Tänään 30.1.2007
julkistettu Vanhempain-
puhelimen ja -netin ra-
portti vuodelta 2006
kertoo, että huoli jaksa-
misesta ja epävarmuus
kasvattajana toistuvat
kaikenikäisten lasten
vanhempien viesteissä.
Vuonna 2006 Vanhem-
painpuhelimeen ja -nettiin
tuli yhteensä 1 380 yhtey-
denottoa, joista puheluja
oli 752 ja nettiviestejä 628.
Naiset ottavat useammin
yhteyttä kuin miehet.
Miesten osuus yhteyden-
ottajista oli 13 prosenttia
vuonna 2006. Yhteyden-
ottajien suurin ikäryhmä
on 30–39 vuotta.
Vanhempainpuhelimen
ja -netin yhteydenottajis-
ta 45 prosenttia eli per-
heessä, jossa on molem-
mat vanhemmat ja oma
lapsi tai lapsia. Yksinhuol-
tajia oli yhteydenottajista
20 prosenttia ja uusper-
heen vanhempia seitsemän
prosenttia. Eniten yhtey-
denotot koskivat yhden
lapsen talouksia, joiden
osuus kaikista yhteyden-
ottajista oli 34 prosenttia.
Yleisimmin yhteydenotta-
jan lapsi oli alle kouluikäi-
nen.
Vuoden 2006 yleisim-
mät aiheet koskettelevat
vanhempana olemisen
vaativuutta, pärjäämistä
vanhemman roolissa kas-
vattajana ja rajojen aset-
tajana. Oma jaksaminen
huolestutti 31 prosenttia
Vanhempainpuhelimen ja
-netin yhteydenottajista.
Noin 20 prosenttia on huo-
lissaan omasta henkisestä
hyvinvoinnistaan. Myös
masentuneisuus, ahdistu-
neisuus sekä hermostunei-
suus ovat yleisimpien ai-
heiden listalla.
Annetaan lapselle
lupa iloon
Lapsena saadut koke-
mukset ovat yksilön kivi-
jalka ja perustus, joiden
päälle rakentuu koko yk-
silön elämänkaari. Ensim-
mäisten kuuden ikävuoden
aikana tapahtuu enemmän
kehitystä, kuin missään
muussa vastaavan pitui-
sessa kehitysjaksossa ih-
miselämän aikana.
Onnellisuuteen ja iloi-
suuteen on mahdotonta ke-
tään pakottaa. Ilo edellyt-
tää samoja asioita kuin
lapsen leikki, heittäyty-
mistä hetkeen ja spontaa-
nisuuteen. ”Jos me aikui-
set muistaisimme useam-
min, minkälaista on olla
lapsi, saisimme paljon uut-
ta sisältöä elämäämme”,
muistuttaa Vanhempain-
puhelimen ja -netin pääl-
likkö, psykologi Marjo
Kankkonen. ”Kokisimme
uppoutumisia, joissa itse,
oma toiminta ja ympäris-
tön puitteet eivät ole ero-
tettavissa. Niissä hetkissä
on vahva ilon ja läsnäolon
tunnelma. Kohtaisimme
huolettoman lapsen itses-
sämme. Antaisimme lap-
selle luvan iloon olemalla
hänelle myönteisten aja-
tusten ja tunteiden peili.”
Vapaaehtoinen
vertaistuki auttaa
Vapaaehtoisella vertais-
tuella pystytään katkaise-
Ilottomuus vaivaa
maan lapsiperheitä
maan väsymyksen ja epä-
varmuuden aiheuttama
ilottomuuden kierre. Oike-
aan aikaan saatu tuki toi-
selta vanhemmalta saa yh-
teydenottajaa tarkistamaan
kielteisiä ajatuskuvioitaan
ja löytämään myönteisem-
män näkökulman tilantee-
seensa.
Vertaistuki on usein
riittävä vanhemmuuden
tuki, jonka avulla ennal-
taehkäistään vakavien on-
gelmien syntyä.
Vapaaehtoistyö tukee
tehokkaasti julkisen sek-
torin ammatillista palve-
lujärjestelmää sekä ennal-
taehkäisemällä ongelmia
että ohjaamalla yhteyden-
ottaja saamaan oikeaa am-
matillista apua riittävän
varhain.
Ammatillinen van-
hemmuuden tuki
kuntoon
”On syytä muistaa, että
vertaistuen rinnalle tarvi-
taan riittävää ammatillis-
ta apua. Neuvolatyön ja
kouluterveydenhuollon re-
surssivajeet on korjattava
korvamerkityllä valtion-
osuudella. Ennaltaehkäi-
sevään neuvolatyöhön ja
lasten ja nuorten mielen-
terveystyöhön on saatava
lisää voimavaroja”, sanoo
Mannerheimin Lastensuo-
jeluliiton pääsihteeri Eeva
Kuuskoski.
Kouluterveydenhuol-
lon terveystarkastuksia ja
seulontoja tarvitaan sään-
nöllisesti, ja niiden sisäl-
tö on kehitettävä sellaisek-
si, että lapsen psyykkinen
pahoinvointi voidaan tun-
nistaa jo varhain. Koulu-
jen oppilashuoltoryhmien
mahdollisuuksia käyttää
koko perhetilanteen huo-
mioivaa työotetta tulee
parantaa lisäämällä koulu-
psykologien ja kuraatto-
reiden määrää. Perheneu-
voloissa tulee niin ikään
olla riittävät resurssit mo-
niammatilliseen perhetyö-
hön ja terapiaan.
Vanhempainpuhelin ja
-netti on vertaistukeen pe-
rustuva ennaltaehkäisevän
lastensuojelutyön muoto.
Vanhempainpuhelimeen
(0600 12277, 0,08 euroa/
minuutti + pvm) voi soit-
taa ja nettiin
)
kirjoittaa, kun haluaa kes-
kusteluapua, tukea tai uut-
ta näkökulmaa. Yhteyttä
voi ottaa kaikkiin lapsiin
ja kasvattamiseen sekä
vanhemmuuteen liittyvis-
sä kysymyksissä ja poh-
dinnoissa.
Vanhempainpuhelin
päivystää tiistaisin kello
10–13 ja kello 17–20, tors-
taisin kello 14–20 ja sun-
nuntaisin kello 17–20.
Vanhempainnettiin otetaan
yhteyttä suojatun kirjelaa-
tikon välityksellä osoit-
teessa
-
hempainpuhelin. Vastauk-
sen kirjeeseen saa viimeis-
tään kahden viikon kulu-
essa.
Vanhempainpuhelimes-
sa ja -netissä kohtaavat
kaksi vanhempaa, päivys-
täjä ja yhteydenottaja.
Päivystäjänä toimiva
äiti tai isä pystyy asettu-
maan yhteyttä ottavan äi-
din tai isän asemaan ja ym-
märtämään perhetilantei-
den haasteita.
Yhteydenottaja voi luot-
taa siihen, että hän voi
esiintyä nimettömänä ja
hänen asiaansa käsitellään
luottamuksellisesti.
