Page 20 - Alueviesti_05

Keskiviikko tammikuun 31. 2007

20

Vammalan seudun Taksi-

autoilijat ennättää huo-

menna puolen vuosisadan

ikään. Yhdistys juhlii pyö-

reitä vuosikymmeniä per-

jantaina Ellivuoressa. Juh-

lassa julkistetaan myös yh-

distyksen painotuore histo-

riikki. Vammalan seudun 42

autoilijasta yhdistykseen

kuului vuodenvaihteessa

38, ja yksi uusi yrittäjä oli

liittymässä jäseneksi.

Vammalan alueen ammat-

tiautoilijoiden yhdistystoi-

minta alkoi 13.3.1938 Tyr-

vään seudun Autoilijat ry:n

myötä. Sotien jälkeen yhdis-

tystoiminta alkoi uudestaan,

kun henkilö- ja kuorma-au-

toilijoiden yhteisyhdistys

Vammalan seudun Ammatti-

autoilijat ry perustettiin

27.5.1945.

Vammalan Seudun Taksi-

autoilijat ry sai alkunsa myrs-

kyisissä tunnelmissa, kun tak-

siautoilijat marssivat ulos yh-

teisyhdistyksen kokouksesta

tammikuun 27. päivänä 1957.

Oma yhdistys perustettiin

Vammalan Seukulla 1. hel-

mikuuta. Vammalalaisten au-

toilijoiden yhdistystoiminnan

pioneeri Erkki Leino ennätti

olla mukana perustamassa

kaikkia kolmea yhdistystä.

Taksamittarit tekivät tulo-

aan autoihin 1960-luvun al-

kupuolella. Kaikki eivät in-

nostuneet mittaria autoonsa

asentamaan, ennen kuin laite

muuttui pakolliseksi juhan-

nuksena 1963. Samaan aikaan

mittarien kanssa, 14.9.1962

Ellivuoressa juhlitaan

Pirssimiehillä yhdistys

jo puoli vuosisataa

yhdistys anoi kulkulaitosten

ja yleisten töiden ministeri-

öltä, nykyiseltä liikenne- ja

viestintäministeriöltä, lupaa

taksikilpien kiinnittämiseksi

autojen katoille. Vammala oli

valtakunnassa kolmantena

kilpien hankinnassa Turun ja

Helsingin maalaiskunnan jäl-

keen.

Uusi asema,

uudet radiot

Taksien työolosuhteisiin

saatiin merkittävä kohennus,

kun taksiasema siirtyi torin

etelälaidan Kopiksi ristitystä

parakista uuden virastotalon

päätyyn maaliskuussa 1986.

Entisestä kioskista parannel-

lun Kopin melkein yhdeksän

neliön jälkeen muutos oli

melkoinen. Vielä lisätilaakin

merkittävämpi parannus oli-

vat vanhasta Kopista puuttu-

neet vessa ja juokseva vesi.

Ula-radioiden hankkimi-

nen ajojen välitykseen oli

mietityttänyt autoilijoita pit-

kään. Ensimmäistä kertaa asi-

asta keskusteltiin yhdistyksen

vuosikokouksessa jo vuonna

1977. Ula-radiot toteutuivat

lopulta kesäkuun 15. päivä-

nä 1988. Puheluihin vastaa-

minen ratkaistiin sijoittamalla

keskus puhelinyhtiölle.

Uusi henkilöliikennelaki

astui voimaan maaliskuun

alussa vuonna 1991. Uuden

lain koettiin parantavan alan

kilpailukykyä. Laki jätti tak-

siliikenteen luvanvaraisuuden

voimaan, mutta alalla oltiin

huolissaan Ruotsista tulevis-

ta muutospaineista. Keskus-

telu on jatkunut näihin päi-

viin asti, mutta elokuussa voi-

maan astuvassa taksilaissa lu-

pakäytäntö on vielä ennal-

laan.

Kokemus painaa

taksiluvissa

Lääninhallitus muutti tul-

kintaansa uuden taksiluvan

hakijan kokemuksen merki-

tyksestä 1990-luvun lopulla.

Aikaisemmin yhdistys ja ni-

mismies pääsivät käytännös-

sä sopimaan uusien lupien

saajista keskenään. Lisäksi

kunnalta pyydettiin lausunto

liikennetarpeesta. Lopputulos

oli kuitenkin ollut ennalta ar-

vattavissa.

Kuljettajille on järjestetty

kursseja pitemmän aikaa.

1990-luvun lopulle asti ni-

mismies tenttasi tulevalta rat-

timieheltä lainsäädännön ja

katujen tuntemusta. Yrittäjä-

kurssit tulivat pakollisiksi

uusille autoilijoille vuonna

1997.

Matkapalvelukeskus ja

kyytien yhdistäminen nousi-

vat keskusteluun vuosikym-

menen puolivälissä.

Siitä asti, kun keskusta ja

siihen liittyviä laitehankintoja

on suunniteltu, yhdistyksellä

on ollut kädet täynnä työtä.

Järjestelmä ei ole kaikilta

osin toiminut suunnitellulla

tavalla. Myös Kansaneläke-

laitoksen mahdollista liitty-

mistä järjestelmään on odo-

teltu viime kesästä asti.

Jaakko Pirttikoski

Vammalan taksiyhdistyksen hallitus vuosia sitten Kansallis-Osake-Pankin vieraana. Ko-

kousta pidettiin pankin neuvotteluhuoneessa Kuvassa vasemmalla pöydän päässä seiso-

massa pankinjohtaja Veikko Ilvesmäki, Boris Dorn, Eino Sianoja ja Antti Tala. Kuva: Pauli

Hellen arkisto.

Pobeda oli puoli vuosisataa sitten taksien vakiotyökalu. Uuden itäauton hinta vuonna

1957 oli 682 000 markkaa. Kuva Tyrvään aseman taksikopilta Harri Laajan arkistosta.

Suomalaiset haluavat

auton hiilidioksidipäästön

vaikuttavan ajoneuvove-

ron määrään. Ajoneuvo-

hallintokeskuksen teettä-

män kyselyn perusteella 7

autoilijaa 10:stä hyväksyisi

auton hiilidioksidipäästön

(CO2) veroperusteeksi.

AKE teetti kyselyn nyt tois-

ta kertaa ja siihen vastasi

981 autoilijaa.

- Selvitimme toista ker-

taa autoilijoidenmielipidettä

ympäristöperusteisesta ajo-

neuvoverosta.Autoilijoiden

ympäristöystävällinen asen-

ne ei tullut enää yllätykse-

nä, sillä viime vuonna saim-

me lähes samanlaista palau-

tetta autoilijoilta, sanoo yk-

sikönpäällikköOlli Lindroos

AKEsta.

- Vastaajien mielestä oli-

si oikein, että autosta mak-

settaisiin sitä vähemmän ajo-

neuvoveroa, mitä pienempi

auton hiilidioksidipäästö oli-

si. Nykyisin ajoneuvoveron

perusvero määräytyy auton

käyttöönottovuoden perus-

teella.

Ajoneuvoliikennerekiste-

riin on viety autojen hiilidi-

oksidipäästötietoja (CO2)

vuosituhannen vaihteesta

alkaen. Viime vuoden lopus-

sa Suomen 2,5 miljoonasta

ajoneuvoveronalaisesta hen-

kilöautosta ensimmäistä ker-

taa yli miljoonalla autolla oli

rekisteriin merkittynä tyyp-

Seitsemän autoilijaa

kymmenestä kannattaa

päästöjä veroperusteeksi

pihyväksynnän yhteydessä

mitattu hiilidioksidipäästö-

arvo. Arviolta vuoden 2009

ensimmäisellä vuosipuolis-

kolla yli puolella rekisteris-

sä olevista henkilöautoista

on CO2-arvo.

Nykyisellä autokannan

uusiutumisvauhdilla kaikil-

la suomalaisilla henkilöau-

toilla on CO2-arvo noin

vuonna 2018. Niiden auto-

jen veroperusteena, joilta

tämä päästötieto puuttuu,

olisi käytettävä jotain muu-

ta kulutukseen sidoksissa

olevaa tekijää, esimerkiksi

auton kokonaismassaa.

CO2-päästöt kasvavat

Vaikka autojen tekniikka

kehittyy, keskimääräiset

henkilöautojen hiilidioksidi-

päästöt jatkavat kasvuaan.

- Suuntaus on huolestut-

tava, sillä päästöt jatkavat

toivotun jyrkän laskun sijas-

ta nousuaan. Näin erityises-

ti dieseleiden osalta. Ensi-

rekisteröinneissä dieselauto-

jen suosio on kasvanut ja

erityisesti suosion kasvua on

ollut suhteellisen isoilla au-

toilla. EU:n ensirekisteröi-

täviä autoja koskeva pääs-

tötavoite vaikuttaa Suomen

osalta olevan saavuttamat-

tomissa. Vuonna 2006 ensi-

rekisteröidyistä autoista vain

hieman yli prosentti täytti

vuoden 2012 päästötavoit-

teen, toteaa Lindroos.

Euroopan parlamentti ja

EuroopanUnionin neuvos-

to ovat antaneet uuden

ajokorttidirektiivin, jolla

pyritään yhtenäistämään

ajokorttien voimassaoloai-

ka, ulkonäkö ja ajoneuvo-

luokittainen ajo-oikeus eri

EU-maissa.Autoliitonmie-

lestä uusi direktiivi ei kui-

tenkaan täytä kaikkia nii-

tä tarpeita, joita liikenteen

kansainvälistyminen ajo-

korteille asettaa.

Autoliitto otti kantaa di-

rektiiviin sen valmisteluvai-

heessa ja pyrki lausunnos-

saan saamaan kortista val-

misteltua ratkaisua kansain-

välisemmän ja käyttäjiään

paremmin palvelevan.

-Autoliiton tavoitteena on

ollut saada kansainvälisen

ajokortin myöntäminen mu-

kaan ajokorttidirektiiviin

sekä englannin kieli mukaan

kaikkienEU-maiden ajokort-

tien otsikkokieliin. Näitä ei

kuitenkaan kirjattu direktii-

viin. Suomalaisen EU-ajo-

kortin otsikossa käytetään

edelleen vain suomea ja ruot-

sia,Autoliitonmatkailupääl-

likkö Eila Ollikainen sanoo.

Autoliitto ehdotti Liiken-

ne- ja viestintäministeriölle

jättämässään lausunnossa

englannin lisäämistä otsikko-

kieliin. Tätä perusteltiin sil-

lä, että ihmisten liikkumis-

tarpeet ulottuvat yhä useam-

min unionin alueen ulkopuo-

lelle. Tällöin englannin kieli

toisi kortille maailmanlaa-

juista hyväksyttävyyttä ja

käytettävyyttä.

Autoliitto:

Uusi direktiivi ei täytä

kansainvälistyvän

liikenteen tarpeita

Samaan päämäärään täh-

täsi myös Autoliiton esitys,

jossa pyrittiin saamaan uu-

teen direktiiviin maininta

kansainvälisestä ajokortista.

Nykyiset kansainvälistä ajo-

korttia koskevat kansainvä-

liset määräykset ovat peräi-

sin tieliikennesopimuksista

vuosilta 1949 ja 1968.

Tämäkään lisäys ei direk-

tiiviin päätynyt. Sen sijaan

kansainvälistä ajokorttiaAu-

toliitto onnistui kansainvälis-

tämään vuonna 1999, kun

Autoliitto sai luvan käyttää

otsikoinnissa myös englan-

nin kieltä.

Ajokortin haltijoiden kan-

nalta direktiivin olennaisin

uudistus on se, että vuodesta

2013 alkaen A- ja B-luokki-

en ajokortit ovat voimassa

vain 10 vuotta kerrallaan.

Yksittäinen jäsenvaltio voi

päättää voimassaoloajan pi-

dentämisestä 15 vuoteen. C-

ja D-luokkien korttien voi-

massaoloaika on vain 5 vuot-

ta.

Ajokorttiin oikeuttava tut-

kinto ei kuitenkaan vanhe-

ne, eli ajo-oikeus säilyy tut-

kintoa uusimatta.

Direktiivin soveltamiseen

on annettu erittäin pitkä siir-

tymäaika.

Viimeistään

19.1.2033 kaikkienmyönnet-

tävien tai käytössä olevien

ajokorttien tulee täyttää di-

rektiivin vaatimukset. Perus-

vaatimus direktiivissä on, että

vuoden 2033 jälkeen kaikis-

sa EU-maissa pitää olla yksi

ulkonäöltään yhdenmukai-

nen, luottokortin kokoinen

ajokortti käytössä.

Parissa edellisessä pelis-

sä Luja oli nähnyt jo hie-

man valoa peliputken

päässä, mutta Kiekko-

Ahma sammutti valot voit-

tamalla Lujan niukasti 3-2

Valkeakoskella.

- Peli oli täysin hallinnas-

sa. Me pelkäämme voittaa

näitä tasaisia pelejä, samoin

maalintekoa pelkäämme lii-

kaa, murehti valmentaja

Marko Lausniemi tappion

jälkeen.

Pelin alku oli tasaista, mo-

lemmat maalivahdit osoitti-

vat taitonsa ja erätauollemen-

tiin 0-0-tilanteessa.

Toisen erän alussa Luja

iski ylivoimalla, Janne Mä-

kelä iski lämärin JP Vainion

ja Kari Kouttisen syötöistä.

Lujalle tarjoutui useita paik-

koja pelin ratkaisemiseksi,

mutta viimeistely oli surke-

aa. Turhautuminen kostautui

omina virheinä ja vastusta-

jalla oli ”Onni” kuudentena

pelaajana, kiekot pomppivat

Lujalle taas

niukka tappio

maaliin ja Ahmat karkasivat

jo 3-1 johtoon.

Timo Kulonen pystyi te-

kemään lujalaismaalin Mä-

kelän ja Kouttisen syötöistä.

Kolmannen erän lopussa

Lujalla oli hyvännäköistä pai-

nostusta. Tasoitusmaali roik-

kui ilmassa, mutta ei vaan

onnistuttu tolpan kilahdusta

lähemmäksi. Tärkeä voitto

Ahmoille.

Sarjan kaksi parasta nou-

sevat suoraan Suomi-sarjaan

ja kaksi seuraavaa joukkuet-

ta karsivat vielä etelän jouk-

kueiden kanssa lisäpaikasta.

Lujan tilanne näyttää kui-

tenkin pahalta, seuraavat nel-

jä peliä ratkaisevat erittäin

paljon, voittoja tarvitaan.

Eilen tiistaina pelattiin

Pirkkalassa, perjantaina on

kotipeli Nokian Pyryä vas-

taan, ensi viikolla kotona

kohdataanUJKkeskiviikko-

na ja Kiekko-Ahma perjan-

taina.

J.J.

Salibandyn E-juniorei-

den ylemmässä loppusar-

jassa pelinsä aloittanut

SuodU joutui taipumaan

FoSu:n ja AC Nokian yli-

voiman edessä Forssassa

21.1. pelatussa turnaukses-

sa.

Pojat monta kertaa voit-

toon siivittänyt liikkuvuus ja

syöttöpeli oli joulutauon jäl-

keen kadoksissa ja Forssan

isolla pelikentällä oman pai-

kan löytäminen oli vaikeaa.

Joukkueesta puuttui muuta-

ma avainpelaaja, mikä verotti

pelivoiman ohella latautu-

mista otteluihin. FoSu otti ku-

rinalaisella pelillään voiton

lukemin 10-0 ja AC Nokia

13-2. Päivän pisteet: Tuomas

Alajoki 1+0, Jere Hiljanen

1+0, EliasKokko 0+1 jaVesa

Haaparanta 0+1

Vinkin liikuntakeskuksel-

la Vammalassa 27.1. pelattu

vuoden toinen turnaus käyn-

nistyi ottelulla tuttua vastus-

tajaa, Tampereen Classicia

vastaan. Ottelu oli tasainen

toisen erän päättyessä luke-

miin 4-4. Kolmannen erän

alussa Classic siirtyi johtoon,

SuodU:n E-poikien

vuosi alkoi nihkeästi

mutta SuodU:n kolme perät-

täistä maalia käänsi loppu-

lukemat 7-6 SuodU:n hyväk-

si. Turnauksen viimeisessä

ottelussa SuodU sai vastaan-

sa Tampereen KooVee:n.

Peli-ilo alkoi jo löytymään

kaikkien ketjujen otteissa ja

toisessa erässä SuodU johti

parhaimmillaan 5-2. Maale-

ja tehtiin kuitenkin vielä puo-

lin ja toisin ja kolmannen

erän loppupuolella oltiin ta-

salukemissa 9-9. Pelin vii-

meisellä minuutilla KooVee

teki vaparista maalin,

SuodU:n yritys paikata tilan-

ne kuudella kenttäpelaajalla

epäonnistui ja KooVee sine-

töi tyhjään maaliin voittolu-

kemat 11-9. Päivän pisteet:

Jaakko Aho 6+1, Vesa Haa-

paranta 4+0,Aleksi Halonen

1+1, Jere Hiljanen 1+1, Vil-

leMikkola 1+1,TuomasAla-

joki 1+1, Kalle Kallio 0+2,

Joni Venesmäki 1+0, Ville

Hakamäki 1+0, Pekka Pih-

lajamäki 0+1, Eero Kuusela

0+1 ja Elias Kokko 0+1

Sarja jatkuu Su 11.2.2007

Ylöjärven liikuntakeskukses-

sa, jossa vastaan tulevat FoSu

ja RoPo Sisut.

Ilmajoen musiikkiopis-

ton kamarikuoro Kamp-

raatti esiintyy ensi sunnun-

taina 4.2. kello 14 Keiky-

än kirkossa ja kello 18

Vammalan kirkossa.

Tätä Euroopan kuorolau-

lukilpailun terävimpään kär-

keen arvostettua noin40-hen-

kistä kuoroa on johtanut koko

sen olemassaoloajan kantto-

ri-urkuri ja diplomi-laulaja

Arto Risku Ilmajoelta. Kuo-

rolaiset ovat pääosin Ilmajo-

elta, Seinäjoelta, Kurikasta ja

Kauhajoelta.

Kampraatti-kuoron me-

nestyksen takana on vahva

rutiini ja osaaminen, jotka

vievät kuoroa myös ulko-

maille. Kuorolaisten osaami-

sen tasokkuuden varmistavat

viikottaiset harjoitukset Ilma-

joen musiikkiopistolla.

Kampraatti-kuoro

Keikyään ja Vammalaan

Keikyän ja Vammalan

kirkkokonserttien ohjelmis-

to koostuu muiden muassa

Riskun sovittamista etelä-

pohjalaisista kansankoraa-

leista, Leevi Madetojan sä-

veltämistä teoksista ja haas-

tavista Toivo Kuulan sävel-

tämistä kirkkokonserttikap-

paleista. Mukana on myös

W.A. Mozartin sävellyksiä,

jotka esitetään alkukielellä.

EsimerkiksiAveVerumCor-

pus sekä otteita Requmista.

Konsertin ensimmäisessä

osiossa esitetään acappella-

kappaleet, joiden jälkeen

kuullaan puhe. Toisessa osi-

ossa on säestykselliset kap-

paleet, jotka säestää esiinty-

miskokoonpanoon kuuluva

LiisaMetsä-Ketelä. Konser-

tista löytyy tasokasta kuun-

neltavaa vaativampaankin

makuun.

Page 20 - Alueviesti_05_2007