Page 13 - Alueviesti_05

Keskiviikko tammikuun 31. 2007

13

Mahtoi monelta Helsingin Sanomien lukijalta men-

nä viime sunnuntaina aamukahvi värään kurkkuun,

kun lukivat Nokian ex-pääjohtaja Jorma Ollilan haas-

tattelua. Tiukka bisnesmies ja öljy-yhtiö Shellin halli-

tuksen puheenjohtaja kertoi haastattelussa, että on huo-

lissaan ilmastonmuutoksesta. Ollila mukaan muiden-

kin olisi syytä myöntää, että ilmastonmuutos on tosi-

asia. Samasta aiheesta on maailmalla kiertänyt jo jon-

kin aikaa saarnaamassa USA:n ex-varapresidentti Al

Gore.

Samaa mitä Ollila kertoi lehdessä ja Gore maailmal-

la, ovat ihmiset puhuneet toreilla ja turuilla pitkin

syksyä ja talvea. Niin vetisiä ja lämpimiä ilmat ovat

olleet. Tulevaisuus tulee tutkijoiden mukaan olemaan

vieläkin lämpimämpi. Arvio on, että ilmasto lämpenee

vuosien 1990 ja 2100 välillä 1,4-5,8 astetta.

Tällä viikolla ilmastonmuutoksesta ilmestyi myös laa-

ja asennekysely. Sen mukaan 90 prosenttia suomalai-

sista arvioi ilmastonmuutoksen olevan totta. Suoma-

laiset odottavat päättäjiltä nyt myös ilmastonmuutos-

ta ehkäiseviä toimia, mutta omaan arkeen liittyvistä

toimista, kuten asunnon tai saunan lämmityksestä, suo-

malaiset eivät ole kovin halukkaita tinkimään.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys

ja se on vakavin ihmiskuntaa koskettava uhka, jonka

hillitsemiseen jokaisen on osallistuttava. Ilmastonmuu-

toksen torjuminen on myös tehtävä, jossa tarvitaan

valtioiden välistä yhteistyötä ja ylikansallista sopimis-

ta sekä jokaisen ihmisen osallistumista talkoisiin. Sekä

maailmalaajuisesti että koti-Suomessa valtiolla ja po-

liitikoilla on siis tehtävää.

Suomen kasvihuonepäästöistä suurin osa on peräi-

sin sähkön tuotannosta ja lämmityksestä sekä liiken-

teestä. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii jokai-

selta panosta ja se vaikuttaa myös arkeemme. Valtion

tehtävä on ohjata ihmisiä kohti kestävää kulutusta.

Ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimenpiteitä on, jos

niitä aletaan käyttää. Otetaanpa esimerkkejä: polttoai-

neverotusta tulisi muuttaa dieselpolttoainetta ja eri-

tyisesti biodieseliä suosivaksi; uusiutuvan energian mo-

nipuolista käyttöä on vauhditettava vero- ja investoin-

tituilla; uusiutuvan energian tutkimusrahoitusta on

nostettava; turpeen asema ja käyttö kotimaisena polt-

toaineena on turvattava; tuulivoiman edistämistoimissa

panostetaan tutkimus- ja tuotekehitykseen; jätteen hyö-

tykäyttöä sekä raaka-aineena että energiantuotannos-

sa on edistettävä sekä on tuettava entistä voimallisem-

min kiinteistöjen lämmitysmuotojen muuttamista hyö-

dyntämään paremmin uusiutuvia energialähteitä. Kei-

noja on monia, mutta ilmastonmuutoksen ehkäisemi-

sessä on edettävä monella rintamalla samanaikaisesti.

Ollila kertoi haastattelussa myös sen tosiasian, että

ilmastonmuutoksen ehkäiseminen maksaa, mutta vielä

kalliimmaksi, myös taloudellisesti tulee, jos asialle ei

aleta tehdä mitään.

Jos aikamme on tähän asti kannustanut ihmisiä no-

peisiin taloudellisiin voittoihin ja jopa itsekkyyteen,

niin ilmastonmuutoksesta voi tulla tekijä, joka vaikut-

taa vihdoin myös asenteisiimme. Kannustaa yhteis-

vastuuseen, kohtuullisuuteen ja kestävään elämänmuo-

toon. Toivottavasti.

On ilmoja

pidellyt!

Kim Huovinlahti

Yhteishaku ammatillisiin

perustutkintoihin, päivälu-

kioihin ja osaan kansan-

opistojen yleissivistävää

koulutusta on alkanut.Ylei-

nen hakuaika ensi syksy-

nä alkavaan koulutukseen

on 29.1. - 20. helmikuuta.

Tällöin hakevat peruskou-

lun, lukion tai niitä vastaa-

vat opinnot aikaisemmin suo-

rittaneet.Tämä hakuaika kos-

kee myös kevään abiturient-

teja.

Perusopetuksensa keväällä

2007 päättävien hakuaika on

pääsääntöisesti 26.2. - 20.

maaliskuuta. He hakevat

opinto-ohjaajan avustamana.

Länsi-Suomen läänin suo-

menkielisissä toisen asteen

oppilaitoksissa on kevään yh-

teishaussa tarjolla runsaat 30

000 aloituspaikkaa, joista 16

790 ammatillisissa perustut-

kinnoissa, 12 800 lukioissa

ja 435 kansanopistojen va-

paan sivistystyön koulutuk-

sessa. Ammatillisen koulu-

tuksen paikoista 2800 on va-

rattu lukion suorittaneille ja

ylioppilaille.

Kevään 2006 yhteisha-

kuun verrattuna aloituspaik-

Yhteishaku alkoi

kamäärissä ei ole tapahtunut

merkittäviä muutoksia. Pe-

rusopetuksensa keväällä

2007 päättävien ikäluokka

Länsi-Suomen läänissä on

reilut 21 000, mikä on hie-

man viime vuotta pienempi.

Kevään 2006 haussa Länsi-

Suomen läänin oppilaitoksiin

oli yhteensä noin 28 700 ha-

kijaa, joista koulutukseen

pääsi 85,1 prosenttia.

Pääsääntöisesti hakemuk-

set lähetetään sen lääninhal-

lituksen yhteishakupalve-

luun, jonka alueella hakijan

kotikunta sijaitsee. Hakemus-

ten on oltava perillä läänin-

hallituksessa viimeisenä ha-

kupäivänä - riippuen siitä

kumpaan hakuryhmään kuu-

luu joko 20.2. tai 20.3. kello

16.15 mennessä. Hakuajan

jälkeen saapuneet hakemuk-

set katsotaan myöhästyneik-

si. Myöhästyneen hakemuk-

sen jättänyt hakija voi tulla

valituksi vasta ns. jälkivalin-

nassa tai 31.7. jälkeen, kun

hakuaikana jätettyjen hake-

mustan voimassaolo päättyy.

Lisätietoja saa oppilaitoksis-

ta. Oppilaitokset julkaisevat

valinnan tulokset aikaisintaan

15. kesäkuuta.

Kansalaiset uskovat, että

hyvinvointipalvelujen tur-

vaamiseksi tarvitaan erityi-

sesti tuotannon ja hallin-

non tehostamista. Omas-

sa kunnassa tärkeintä on

turvallinen ja viihtyisä

asuinympäristö. Äänestys-

iän laskeminen 16 vuoteen

ei saa kansalaisten kanna-

tusta.

Tämä ilmeneeKuntaliiton

ja Kuntalehden teettämästä

kyselystä. Taloustutkimuk-

sen ennen vuodenvaihdetta

tekemään otantatutkimuk-

seen vastasi 978 äänioikeu-

tettua suomalaista. Heitä pyy-

dettiin nimeämään kaksi tär-

keintä tekijää, jotka auttavat

päivittäisten hyvinvointipal-

velujen turvaamista omassa

kotikunnassaan.

Vastaajista 40 prosenttia

nosti palvelujen tuotannon te-

hostamisen kärkeen, ja 32

prosenttia hallinnon tehosta-

misen. Vapaaehtoisjärjestö-

jen kanssa tehtävän yhteis-

työn lisäämiseen uskoi 29

prosenttia vastaajista ja pai-

kallisen päätösvallan lisäämi-

seen 22 prosenttia. Palvelu-

jen yksityistäminen ja kun-

nallisveron korottaminen oli-

vat molemmat kahden tär-

keimmän keinon joukossa 16

prosentilla vastaajista. Kun-

talaisten omavastuun lisää-

minen palvelujen turvaami-

seksi sai vähiten kannatusta:

11 prosenttia nosti tämän kär-

keen.

Kuntalaisten omavastuun

lisäämistä kannattavat eniten

yli 65-vuotiaat, yhteistyön li-

säämistä vapaaehtoisjärjestö-

jen kanssa alle 35-vuotiaat.

Kokoomuksen, Keskus-

tan jaRKP:n kannattajat ovat

muita kielteisempiä veron

korotuksille. Paikallista pää-

täntävallan lisäämiselle suo-

peimpia ovat SDP:n,Vasem-

mistoliiton jaVihreiden kan-

nattajat. Vihreiden kannatta-

jat lisäisivät selvästi kaikista

mieluiten yhteistyötä järjes-

töjen kanssa hyvinvointipal-

velujen turvaamiseksi.

Alle 10 000 asukkaan

kunnissa suhtauduttiin veron

korotuksiin kaikista kieltei-

simmin, mutta kannatettiin

eniten yhteistyön lisäämistä

vapaaehtoisjärjestöjen kans-

sa. Toiseksi vastaajia pyy-

Äänestysiän

laskemista

ei kannateta

dettiin arvioimaan eri asioi-

den tärkeyttä omassa koti-

kunnassaan. Selvästi tär-

keimmäksi tekijäksi nousi

turvallinen ja viihtyisä asuin-

ympäristö, jonka 95 prosent-

tia nimesi tärkeäksi asiaksi.

Tasaisesti tärkeinä pidettiin

laadukkaita kunnallisia pal-

veluja (87%), tehokasta kun-

nallista

päätöksentekoa

(85%), hyviä liikenneyhteyk-

siä (84%) sekä taloudellista

toimintavarmuutta (83%).

Vähän vähemmän tärkeäksi

koettiin kuntalaisten hyvät

osallistumismahdollisuudet

(79%), ja vahvaa paikallisi-

dentiteettiä piti tärkeänä vain

65 prosenttia vastaajista.

Paikallisidentiteetin tärke-

yttä korostetaan selvästi

enemmän RKP:n kannatta-

jien joukossa (85 %). Pai-

kallisidentiteetti merkitsee

eniten 35-49 -vuotiaille ja

vähiten 25-34 -vuotiaille.

Osallistumismahdollisuuksia

korostivat eniten 25-34 -vuo-

tiaat.

Kolmanneksi kysyttiin

mielipidettä äänestysikärajan

laskemisesta kunnallisvaa-

leissa 16 vuoteen. Laskemis-

ta kannatti 24 prosenttia vas-

taajista, ja 73 prosenttia vas-

tusti sitä. Kyselyyn osallis-

tuneista nuorin ikäluokka,

18-24 övuotiaat, oli vielä sel-

keämmin ajatusta vastaan:

vain 19 prosenttia nuorista

kannatti äänestysikärajan las-

kemista, ja 76 prosenttia il-

moitti vastustavansa sitä.

RKP:n kannattajat suhtautui-

vat ikärajan laskemiseen sel-

keästi kaikkein suotuisim-

min. Vasemmistoliiton kan-

nattajien keskuudessa ikära-

jan lasku sai vähiten kanna-

tusta. Kuntien palvelut nou-

sevat vahvasti esiin eduskun-

tavaaleissa, jotka käydään

keskellä kunta- ja palvelura-

kenneuudistusta. Äänestäjille

suunnattu kysely on tehty

myös eduskuntavaaliehdok-

kaiden ja kuntapäättäjien kes-

kuudessa Tulokset saadaan

vertailtaviksi myöhemmin.

Kyselyn tulokset löytyvät

Kuntaliiton verkkosivuilta

osoitteesta

www.kunnat.net/

eduskuntavaalit. Näille si-

vuille on koottu eduskunta-

vaaleissa tarvittavaa kunta-

tietoutta muun muassa kun-

ta- ja palvelurakenneuudis-

tuksesta, kuntien taloudesta,

peruspalveluohjelmasta ja

Kuntaliiton hallitusohjelma-

tavoitteista.

Vaalisivuilla kävijä voi

myös itse vastata samaan ky-

selyyn ja verrata tuloksia

yleiseen mielipiteeseen.

Omakotitalotonttien ky-

syntä on edelleen kasvus-

sa. Eniten kysyntä kasvaa

keskisuurissa, yli 30 000

asukkaan kunnissa ja pää-

kaupunkiseudun kehyskun-

nissa. Omakotitalotonttien

tarjonta on niukkaa varsin-

kin pääkaupunkiseudun

ympäristössä ja kasvukes-

kuksissa, ilmenee ympäris-

töministeriön ja Kuntaliiton

Tonttibarometristä 2006-

2007.

Myös vapaarahoitteisten ri-

vitalo- ja kerrostalotonttien

kysyntä jatkaa kasvuaan. Toi-

mitilatonttien kysynnän kas-

vu on suurinta keskisuurissa

kunnissa ja kasvukeskuksis-

sa. Omakotitalotonttien ky-

syntä on ylittänyt tarjonnan

koko 2000-luvun Tonttibaro-

metrissä mukana olevissa

kunnissa, eikä tilanteen en-

nakoida helpottuvan. Syn-

kimmät näkymät ovat pää-

kaupunkiseudulla.

Rivi- ja kerrostalotonttien

tarjonta ei vastaa täysin ky-

syntää, mutta tilanne ei ole

yhtä kärjistynyt kuin omako-

titonttien kohdalla. Toimiti-

Omakotitonttien

kysyntä kasvaa

latonttien tarjonta on koko-

naisuutena kohtalaista nyt ja

tulevaisuudessa. Toimitila-

tonttienkin kohdalla alueel-

liset tarjontaerot ovat suuria.

Asunto- ja toimitilatont-

tien hintojen odotetaan Tont-

tibarometrin perusteella nou-

sevan hieman lähiaikoina.

Asuntotonttien osalta suurinta

hintojen nousua ennakoidaan

pääkaupunkiseudulla ja toi-

mitilatonttien kohdalla pää-

kaupunkiseudun kehyskun-

nissa.

Tonttimarkkinoilla

useita ongelmia

Tonttimarkkinoiden ongel-

mana on edelleen yksityisten

maanomistajien

tonttien

markkinoille saaminen sekä

kysynnän ja tarjonnan alueel-

linen kohtaamattomuus. Pää-

kaupunkiseudulla ja kehys-

kunnissa ongelmana ovat li-

säksi kuntien omistaman raa-

kamaan vähäisyys sekä maa-

alueiden hintataso.

Lähipalvelujen tarjoami-

nen ja kunnallistekniikan ra-

hoitus ovat keskisuurissa

muita kuntia suurempi ongel-

Rakennusten jäätyneet

putkistot aiheuttavat paljon

harmia ja ylimääräisiä kus-

tannuksia kiinteistönomista-

jille. Oikeilla toimenpiteillä

ongelmat voidaan ehkäistä.

"LVI-järjestelmien huolto

vähentää jäätymisvaaraa ja

putkistojen eristyksen riittä-

vyys tulee tarkastuttaa nyt

heti pakkaskauden alettua",

toteaa kehityspäällikkö Arvo

Ylönen LVI-Tekniset Urakoit-

sijat LVI-TU ry:stä.

Rakennusten LVI-putkisto-

jen hyvä suunnittelu ja toteu-

tus sekä hyvin tehty huolto ja

kunnossapito ehkäisevät jääty-

misvaaran pakkasilla. LVI-jär-

jestelmien toimivuus ja eris-

tysten riittävyys kannattaa tar-

kastaa jo hyvissä ajoin ennen

pakkaskauden alkua.

Jäätymisriskiä voidaan eh-

käistä useilla eri toimenpiteil-

lä. Vesijohtojen tulee olla ti-

loissa, joiden lämpötila on

plussan puolella. Ennen kovi-

Putkien jäätymisongelmat

estää ennakoiminen

en pakkasten tuloa kannattaa

tarkastaa riskialttiit kohteet.

Tällaisia ovat muun muassa

vesimittarin ympäristö ja ul-

koseiniä lähellä olevat putkis-

tot. On syytä myös varmistaa,

ettei lähellä ole ulkoilmaan

avonaisia luukkuja tai ovia.

Samoin pitää varmistaa tilo-

jen riittävä peruslämpö, mihin

voidaan vaikuttaa myös lisä-

eristämisellä.

Jäätymisriski on myös sel-

laisissa ilmastointikojeiden

pattereissa, joihin tulee ulkoa

pakkasilmaa. Patteri jäätyy, el-

lei putkissa virtaa riittävästi

lämmintä vettä. Ennen pakka-

sia on tarkistettava automatii-

kan toiminta ja varmistuttava

lämpimän veden riittävyydes-

tä. Sama koskee myös tuuli-

kaappeihin sijoitettuja lämmin-

ilmakojeita. Ammattitaitoinen

kiinteistön huoltohenkilö käy

nämä kohteet läpi ennen tal-

ven tuloa.

Paksu lumipeite toimii suo-

jaavana eristeenä maassa ole-

Satakuntaliiton maa-

kuntajohtajaksi valittu

Satakunnan erityishuol-

topiirin johtaja Pertti Ra-

jala tulee maakuntajoh-

tajan viransijaiseksi huh-

tikuun alussa.

Maakuntavaltuuston

joulukuussa toimittamasta

vaalista ei ole valitettu, ja

se on saanut lainvoiman.

Pekka Turusen virkakau-

si kestää heinäkuun lop-

puun, joten Rajala siirtyy

vakinaiseksi viranhaltijaksi

elokuun alusta lukien.

Pertti Rajala

maakuntajohtajaksi

huhtikuussa

Hallitusohjelmaan

esityksiä

Satakunnan maakunta-

hallitus evästi maanantaina

uuteen hallitusohjelmaan

tehtävistä esityksistä.

Valmisteluun otetaan

muun muassa kansainväli-

syyteen, energiaan ja ym-

päristöön, liikenteeseen,

osaamiseen ja kulttuuriin,

turvallisuuteen ja puolus-

tushallintoon sekä alueke-

hitykseen ja –hallintoon liit-

tyvät kysymykset. Lopulli-

sesti esityksistä päätetään

helmikuun kokouksessa.

ma. Rakentamattomien tont-

tien korotetun kiinteistöveron

ansiosta tonttien käyttöönot-

to on kasvanut hieman. Ko-

rotettu vero oli käytössä va-

jaalla puolella barometrin

kunnista.

Raakamaan myyntihalut

kunnille ovat pysyneet ennal-

laan, korkeiden tonttihintojen

pääkaupunkiseudulla myyn-

tihalut ovat jopa laskeneet.

Ammattimaisten maanomis-

tajien kiinnostus raakamaan

ostamiseen vaikuttaa puoles-

taan olevan nousussa.

Kuntaliiton ja ympäristö-

ministeriön Tonttibarometri

perustuu kuntien maapolitii-

kasta vastaavilta viranhalti-

joilta syksyllä 2006 kerättyi-

hin näkemyksiin tonttimark-

kinoista ja niiden kehitykses-

tä. Kyselyn toteutti Maakan-

ta Oy. Barometrissä on 94

kunnasta saadut tiedot.

Tonttituotannon edistämi-

seksi ympäristöministeriöllä

ja Kuntaliitolla on hankeko-

konaisuus, jonka osana hel-

mikuussa valmistuu tutkimus

asemakaavoituksen kestosta.

Tietoa hankkeesta on osoit-

teessa

www.kunnat.net/tont

-

tituotanto.

Tonttituotantoa tulee myös

vauhdittamaan maaliskuun

alussa voimaan tuleva maan-

käyttö- ja rakennuslain muu-

tos, jolla lisätään asuntotont-

tien kaavoitusta ja rajoitetaan

kaksinkertaisia valitusmah-

dollisuuksia.

ville putkille. Tänä talvena lu-

men vähäisyyden vuoksi täl-

laista eristettä ei ole. Jos maas-

sa olevat putket ovat aikaisem-

pina vuosina jäätyneet, niin

kovien pakkasten tullessa jää-

tyminen on todellinen uhka tä-

näkin vuonna.

Maassa olevat putket onkin

asennettava riittävän syvälle ja

varmistettava, että veden läm-

pötila putkistossa pysyy plus-

san puolella. Tämän talven

osalta voi tehdä tilapäiseristyk-

siä riskialttiille kohdille esimer-

kiksi kasaamalla lunta putki-

reittien kohdille.

Jos kaikesta huolimatta put-

ket ovat jäätyneet, niin niiden

sulattaminen vaatii osaamista,

oikeita menetelmiä ja laitteita.

Äkkinäisellä, liian kuumalla

sulattamisella aiheutetaan vain

lisää vahinkoa. Jotta lisävahin-

kojen syntyminen voitaisiin

ehkäistä, kannatta putkistojen

sulattamiseen käyttää oman

paikkakunnan ammattitaitois-

ta LVI-huoltoliikettä.

Nuorten ja opiskelijoiden

vaalikone

www.nuorten

-

vaalikone.fi avattiin yleisöl-

le 25. tammikuuta. Vaali-

kone on Suomen Nuoriso-

yhteistyö - Allianssi ry:n ja

valtakunnallisten opiskeli-

joiden edunvalvontajärjes-

töjen (SAKKI, SAMOK, SYL,

SLL, OSKU) yhteishanke.

Hankkeella halutaan herä-

tellä nuoria ja opiskelijoita

kiinnostumaan politiikasta ja

vaikutusmahdollisuuksista

yhteiskunnassa.

Tärkeimpänä tavoitteena

on nostaa nuorten äänestys-

aktiivisuutta eduskuntavaa-

leissa.

Vaalikoneella on merkit-

tävä osa opiskelijajärjestöjen

Nuorten ja opiskelijoiden

vaalikone aukesi

vaalikampanjoissa: nuorten ja

opiskelijoiden hyvinvointiin

täytyy panostaa myös seuraa-

valla hallituskaudella.

Nuoret tekevät äänestys-

päätöksensä eri tavalla kuin

vanhemmat ikäluokat, esi-

merkiksi nuorten puoluesi-

donnaisuus on vähäisempää.

Nuoret ovat ahkeria vaali-

koneen käyttäjiä, ja näin vaa-

likone voikin toimia aidosti

linkkinä äänestyspäätöstä te-

kevän nuoren ja ehdokkaan

välillä.

Äänestäjille vaalikone tar-

joaa oivallisen mahdollisuu-

den selvittää, ketkä ehdok-

kaista ovat halukkaita panos-

tamaan nuorten hyvinvointiin

ja esimerkiksi opintososiaa-

lisen aseman parantamiseen.

Kuinka opintotukea tulisi

kehittää? Pitäisikö lukio-

opinnot rajoittaa kolmeen

vuoteen? Tulisiko ammatti-

korkeakoulujen pakkohaku

poistaa? Mitä ehdokkaat ajat-

televat lukukausimaksuista?

Koulutuspoliittisten aihei-

den lisäksi ehdokkailta kysyt-

tiin kantoja muun muassa

tasa-arvosta, ympäristöasiois-

ta, energiapolitiikasta ja nuor-

ten osallisuudesta. Kysymyk-

siä eri aihealueista on yhteen-

sä 23. Vaalikone on kolmi-

kielinen (suomi, ruotsi, eng-

lanti).

Äänestäjät voivat käyttää

vaalikonetta tiedonhakuun

yleisemminkin. Haun voi ra-

jata esimerkiksi sukupuolen,

iän tai koulutuksen mukaan.

Page 13 - Alueviesti_05_2007