Page 10 - Alueviesti_10_2007

10 Keskiviikko maaliskuun 7. 2007
Hyväksikäytöstä
syytetty odottaa
tuomiota vangittuna
Ryhmävalitus astui voimaan
Vammaisille
ihmisoikeuskeskus
Invalidiliitto ry ja Kyn-
nys ry ovat perustaneet
Vammaisten Ihmisoi-
keuskeskuksen (VIKE).
Sen tavoitteena on
edistää vammaisten ih-
misoikeuksia ja koordi-
noida vammaisten ih-
misoikeuksia koskevaa
yhteistyötä.
Vammaisten ihmisoike-
uskeskuksen perustamis-
sopimus allekirjoitettiin
26.2. Turussa. Vammaisten
ihmisten asema Suomes-
sa on yleisen käsityksen
mukaan hyvä. Vammais-
ten syrjintä on kuitenkin
VIKE:n perustajien näke-
myksen mukaan yleistä ja
laaja-alaista yhteiskunnan
eri osa-alueilla.
Yhdistyneissä kansa-
kunnissa on joulukuussa
2006 hyväksytty historial-
linen vammaisten oikeuk-
sia koskeva ihmisoikeusso-
pimus, jonka Suomi aikoo
allekirjoittaa 30.3.2007.
Sopimuksen kansallinen
voimaansaattaminen edel-
lyttää kansallisen lainsää-
dännön tarkistamista ja
saattamista sopimuksen
edellyttämälle tasolle.
Uusi ihmisoikeussopi-
mus tulee vaikuttamaan
ratkaisevasti miljoonien
vammaisten ihmisten elä-
mään. Tarvitsemme tietoa
vammaisten ihmisoikeuk-
sista sekä globaalilla että
kansallisella tasolla.
Vammaisten Ihmisoike-
uskeskuksen tehtävänä on
muun muassa edistää YK:
n vammaisten ihmisten oi-
keuksien yleissopimuksen
toimeenpanoa Suomessa,
valmistella kannanotto-
ja sopimukseen, järjestää
koulutusta vammaisten ih-
misoikeuksista ja julkaista
aiheesta materiaalia. Tär-
keänä tehtävänä on myös
tarjota yhteistyön areena
viranomaisille, tutkijoille
ja kansainvälisille toimi-
joille.
Vammaisten Ihmis-
oikeuskeskuksen johto-
ryhmään kuuluu kaksi
edustajaa molemmista
allekirjoittajajärjestöistä ja
kaksi edustajaa Åbo Aka-
demin ihmisoikeusinsti-
tuutista.
Lisäksi perustetaan
neuvottelukunta, johon
kutsutaan jäseniä muista
vammais- ja ihmisoikeus-
järjestöistä. Keskuksessa
on myös tieteellinen neu-
vottelukunta, jota Åbo
Akademin ihmisoikeus-
instituutti vetää.
Vammaisten Ihmis-
oikeuskeskuksen talous
perustuu pääosin Raha-
automaattiyhdistykseltä
saatavaan avustukseen.
Lisärahoitusta pyritään
hankkimaan eri tavoin.
Keskuksen hallinnoimises-
ta vastaa Kynnys ry.
Vammaisten Ihmisoi-
keuskeskuksen työntekijä-
nä on aloittanut lakimies
Juha-Pekka Konttinen.
Kuluttajien asema yri-
tysten kanssa käytävis-
sä kiistoissa kohentui 1.
maaliskuuta kun sekä
viestintämarkkinalain
muutokset että ryhmäva-
litus tulivat voimaan.
Viestintämarkkinalain muu-
toksen seurauksena viestin-
täpalveluiden kuluttajansuoja
selkiytyy. Kuluttaja voi tästä
lähtien saada hyvitystä vies-
tintäpalvelun, kuten lanka-
liittymän, matkapuhelimen ja
laajakaistapalvelun, virhe- ja
viivästystilanteissa. Korvausta
voi siis vaatia esimerkiksi sii-
tä, että palvelun toimitus vii-
västyy tai keskeytyy merkittä-
västi luvatusta tai että palvelu
ei vastaa markkinoinnissa an-
nettuja tietoja.
Viestintämarkkinalaissa on
nyt myös määritelty kulutta-
jan vastuu tilanteissa, joissa
matkapuhelin joutuu vääriin
käsiin esimerkiksi varkau-
den seurauksena. Tällaisesta
oikeudettomasta käytöstä ai-
heutuvat vahingot tulevat ku-
luttajan korvattavaksi vain, jos
hän on menetellyt normaalia
huolimattomammin.
Koska kuluttajan oikeudet
on nyt määritelty viestintä-
markkinalaissa yksityiskoh-
taisesti, yritykset voivat ottaa
ne helpommin huomioon
esimerkiksi sopimusehtojaan
muotoillessaan.
Ryhmävalitus tehostaa
riitojen ratkaisua
Ryhmävalitusta voidaan käyt-
tää tilanteissa, joissa suurella
joukolla kuluttajia on saman
yrityksen kanssa samaa asiaa
koskeva kiista. Ryhmävalitus
sopii esimerkiksi tapauksiin,
joissa useat kuluttajat ovat
ostaneet tietyltä yritykseltä
tuotteen, jossa on sama suun-
nittelu- tai valmistusvirhe tai
palvelun, joka ei sisällöltään
vastaa sovittua. Ryhmävali-
tusta voidaan soveltaa myös
silloin, kun yritys on tehnyt
useiden kuluttajien kanssa so-
pimuksen, jossa on kohtuuton
ehto.
Ryhmävalituksen laittaa
vireille kuluttaja-asiamies.
Kuluttaja-asiamies tekee va-
litsemastaan tapauksesta
hakemuksen kuluttajariita-
lautakuntaan (aikaisemmin
kuluttajavalituslautakunta).
Hakemuksen tekemiseen
ei tarvita kuluttajan pyyn-
töä, vaan kuluttaja-asiamies
voi toimia oma-aloitteisesti.
Hakemuksessa kuluttaja-
asiamies määrittelee sen ku-
luttajaryhmän, jota hakemus
koskee. Kuluttajaryhmän jä-
seniä ei kuitenkaan tarvitse
yksilöidä niin tarkasti, että
heidät mainittaisiin nimeltä.
Kuluttajariitalautakunnan an-
nettua suosituksensa kulutta-
ja-asiamies avustaa ryhmän
jäseniä suosituksen toimeen-
panossa.
Kuluttajaviraston ja kulut-
taja-asiamiehen mukaan ryh-
mävalitus edistää kuluttajan
oikeussuojaa merkittävästi.
Olennaista on, että yritykset
ovat valmiita kantamaan vas-
tuunsa ja noudattamaan ku-
luttajariitalautakunnan suosi-
tuksia.
Ryhmävalitus on myös yri-
tysten etu: väärin perustein
perittyjen rahojen palautta-
minen lisää kuluttajien luotta-
musta markkinoihin ja karsii
markkinoilta epäasiallisesti
toimivia elinkeinonharjoitta-
jia.
Varsinainen ryhmäkanne,
jossa yksittäiset samaan yri-
tykseen kohdistuvat riita-asiat
voidaan käsitellä keskitetysti
yhden oikeudenkäynnin avul-
la, tulee käyttöön myöhem-
min tämän vuoden aikana.
Elintavat paranevat,
ylipaino ja alkoholi
kasvavat ongelmat
Miesten tupakointi on edelleen vähentynyt ja nuorten
naisten tupakointi on kääntynyt laskuun. Alkoholin-
kulutus ja ylipainoisten osuus ovat edelleen korkealla
tasolla. Elintavoissa on suuria alueellisia eroja. Nämä
tiedot käyvät ilmi Kansanterveyslaitoksen julkaisusta
”Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen
ja terveys, kevät 2006”, joka julkaistiin viime viikolla
Kansanterveyslaitoksella.
Miesten tupakointi on alim-
malla mitatulla tasolla, sillä
vuonna 2006 15–64-vuoti-
aista miehistä tupakoi päi-
vittäin 24 prosenttia. Nai-
sista 19 prosenttia tupakoi
päivittäin. Nuorista miehistä
(15–24-v.) poltti päivittäin
21 prosenttia ja naisista 18
prosenttia. Alkoholinkulutus
on korkealla tasolla ja raittius
on harvinaista. Ylipainoisten
osuus väestöstä on edelleen
korkealla tasolla. Vuonna
2006 55 prosenttia miehistä
ja 41 prosenttia naisista oli
ylipainoisia.
Eräissäruokatottumuksis-
sa on tapahtunut myönteisiä
muutoksia. Esimerkiksi mai-
doksi valitaan yhä useam-
min rasvaton tai ykkösmaito
ja kasviöljyn käyttö ruoan
valmistuksessa on yleistä.
Rasvaton maito on nyt myös
miesten yleisin maitovalinta.
Naiset ovat aktiivisempia
liikkujia kuin miehet. Mie-
histä 63 prosenttia ja naisista
68 prosenttia ilmoitti harras-
tavansa vapaa-ajan liikuntaa
vähintään 2–3 kertaa viikos-
sa. Naisten työmatkaliikunta
on selvästi yleisempää kuin
miesten työmatkaliikunta.
Muutosyritykset
terveyssyistä yleisiä
Vastaajista 34 prosenttia oli
oman ilmoituksensamukaan
vähentänyt rasvan määrää
edellisen vuoden aikana, 24
prosenttia oli muuttanut ras-
van laatua, 35 prosenttia oli
lisännyt kasvisten käyttöä,
20 prosenttia oli laihduttanut
ja 30 prosenttia oli lisännyt
liikuntaa. Päivittäin tupakoi-
vista miehistä 35 prosenttia
ja naisista 42 prosenttia ker-
toi yrittäneensä vakavasti lo-
pettaa tupakoinnin edeltävän
vuoden aikana.
Alueelliset erot
edelleenmerkittäviä
Suurimmat alueelliset erot
näkyvät ruokatottumuksis-
sa, alkoholinkulutuksessa ja
ylipainossa. Ruokatottumuk-
set ovat parantuneet kaikil-
la alueilla ja alue-erot ovat
supistuneet. Uudellamaalla
syödään kuitenkin edelleen
terveellisemmin kuin muu-
alla Suomessa. Toisaalta
Uudellamaalla kulutettavat
alkoholimäärät ovat suurim-
mat. Ylipaino on edelleen
yleisempää muualla Suo-
messa kuin Uudellamaalla.
Miesten päivittäistupakointi
on vähentynyt kaikilla alu-
eilla. Naisten tupakoinnin
alue-erot ovat pienentyneet,
sillä Uudellamaalla naisten
tupakointi on pysynyt samal-
la tasolla, mutta lisääntynyt
muilla alueilla.
Kansanterveyslaitos on
seurannut 15–64-vuotiaiden
suomalaisten elintapoja vuo-
desta 1978 alkaen postikyse-
lytutkimuksien avulla. Vuon-
na 2006 kysymyksiin vastasi
3255 suomalaista.
Peurankaatoluvista käytettiin
73 prosenttia Satakunnan alueella
Tammikuun lopussa päät-
tyneellä peurojen met-
sästyskaudella kaadettiin
Satakunnan riistanhoi-
topiirissä yhteensä 4108
valkohäntäpeuraa (v. 2005
kaadettiin 4135 kpl). Päät-
tyneen jahdin saaliistsa
oli aikuisia peuroja 1682
(1671) ja vasoja 2426
(2468).
Riistanhoitopiiri myönsi ku-
luneelle metsästyskaudelle
kaikkiaan 3968 pyyntilupaa.
Yhdellä pyyntiluvalla on
voinut kaataa joko aikuisen
valkohäntäpeuran tai kaksi
vasaa. Kaikista myönnetyistä
pyyntiluvista tuli käytettyä
73% (76%).
Metsästäjien arvio metsäs-
tyskauden jälkeen jääneestä
talvikannasta on n. 5200 val-
kohäntäperuaa, joka on vajaa
sata yksilöä pienempi kuin
viimevuotinen kanta-arvio.
Riistanhoitopiirin talvikan-
nan tiheys on edellä minitun
kanta-arvion mukaan tänä
talvena 4,7 valkohäntäpe-
ruaa /1000 ha. Suurimillaan
talvikanta on ollut vuosina
2002-2004 jolloin valkohäntä-
peurojen talvikannat ovat ol-
leet noin 5500 yksilöä ja kan-
nan tiheys noin 5 peuraa/1000
ha. Tiheimmät peurakannat
ovat riistanhoitopiirin kaak-
koisosassa Punkalaitumella ja
Vammalassa ja alhaisimmat
Kihniön, Parkanon ja Karvian
seuduilla.
Valkohäntäpeurakannassa
ei viime vuosina ole tapahtu-
nut merkittäviä muutoksia ja
myös saalismäärät ovat pysy-
neet noin 4000 yksilön tasol-
la.
Myös metsäkauriin met-
sästys loppui tammikuun
viimeisenä päivänä. Metsä-
kauriita kaatui 454 (edellisenä
vuonna 514) joista aikuisia oli
237 (237) ja vasoja 217 (273).
Metsäkauriiden tiheimmät
kannat ovat Satakunnan ran-
nikon tuntumassa ja Pyhäjär-
viseudulla.
Kaurisuroksen metsästys
jatkuu viielä 16.5.-15.6. Met-
säkauriita voi metsästää met-
sästysooikeuden haltijan lu-
valla ilman riistanhoitopiirin
lupäpäätöstä. Kauriskaadoista
on kuitenkin tehtävä ilmoitus
riistanhoitopiirille viikon ku-
luessa kaatopäivästä lukien.
Satakunnan riistanhoito-
piirin metsäkauris- ja valko-
häntäpeurakantaa verottavat
metsästäjien lisäksi liikenne
ja suurpedot. Varsinkin met-
säkauriiden osalta näyttää
kannankasvu pysähtyneen
kokonaan ilveksen ja kettujen
toimesta.
Ilvekset tappavat metsä-
kauriita ja valkohäntäperuo-
jen vasoja ympäri vuoden.
Kettu ottaa metsäkauris. ja
valkohäntäpeurakannasta
osansa keväällä kun vasat ovat
pieniä eivätkä vielä pysty seu-
raamaan emäänsä.
Lapsensa törkeästä sek-
suaalisesta hyväksikäy-
töstä syytetty huittis-
lainen mies passitettiin
Kokemäenkäräjäoikeu-
desta vankilaan odotta-
maanoikeudenkanslia-
päätöstä, joka annetaan
ensi viikolla.
Mies saapui oikeuteen vas-
taamaan syytteeseen va-
paalta jalalta. Hän oli van-
gittuna kuukauden jutun
esitutkinnan aikana viime
vuonna. Nyt vangitsemi-
nen on voimassa tuomion
julistamiseen saakka eli
ensi viikon alkuun.
Oikeuden mukaan nyt
tapahtunutta vangitsemis-
ta ei voida pitää kohtuut-
tomana.
Oikeuden mukaan van-
gitseminen on tarpeen
tuomion täytäntöönpanon
turvaamiseksi.
Ratkaisun katsotaan
enteilevän pitkää vapaus-
rangaistusta. Vangitse-
mispäätös ennen tuomion
julistamista on hyvin har-
vinaista.
Parin promillen kuski
kattokerhoon Vammalassa
Henkilöauto suistui ka-
tolleen ojaan sunnun-
taina kello 21:n jälkeen
Vammalassa Itsenäi-
syydentien ja Roisma-
lankadun risteyksessä.
Paikalla oli kaksi nuor-
ta miestä. Heistä kuljet-
tajaksi ilmennyt puhal-
si 2 promillea.
Lauantaina iltapäivällä
poliisi tavoitti Punkalaitu-
melta 1,1 promillea alko-
metriin puhaltaneen epäil-
lyn rattijuopon.
Perjantaina kello 15
henkilöauto suistui ojaan
Vammalassa Narvantien ja
Katajakadun risteyksessä.
Kuljettaja puhalsi alkomet-
riin 2 promillea.
Salakaataja
Vammalassa
Vammalan Kotajärveltä
Vuohijoentien jaKitusuon-
tien risteyksen tuntumasta
löytyi sunnuntaina iltapäi-
vällä tuoreita hirven teu-
rasjätteitä. Poliisi kaipaa
niihin liittyviä havaintoja
numeroon 03-5190 211.
Ilkivaltaa kaupassa
ja asunnossa
Sastamalankadulla Vam-
malassa rikottiin elin-
tarvikeliikkeen liikkeen
näyteikkuna pullolla heit-
tämällä lauantain vastaise-
na yönä.
Samana yönä Nohkuan-
järventiellä tunkeuduttiin
lauantain vastaisena yönä
asuntoon ja rikottiin ir-
taimistoa.
Kela puntaroi Suomen
kuntien terveystilanteen
Kunnittain vertailtuna ih-
miset ovat parhaimmassa
kunnossa Ahvenanmaan
ja Turun saaristokunnissa
sekä pääkaupunkiseudul-
la. Heikoin terveystilan-
ne on Kainuussa ja Savon
kolmessa sairaanhoitopii-
rissä.
Tiedot ilmenevät Kelan Inter-
net-sivuilla olevasta Terveys-
puntarista, jossa jokaiselle
kunnalle on laskettu Kelan
rekisteritietojen avulla indek-
siluku. Luku kertoo, miten
tervettä tai sairasta väestö
oli vuonna 2005 suhteessa
koko maan keskiarvoon.
Kuntalaiset olivat terveimpiä
Espoossa, Oulunsalossa ja
Kirkkonummella, joissa sai-
rastavuusindeksi oli alle 60,
kun koko maan keskiarvo on
100. Vieläkin pienempi luku
oli Ahvenanmaan pienissä
saaristokunnissa Sottungassa
ja Lemlandissa.
Maan heikoin terveysti-
lanne oli Kainuussa ja Savon
kolmessa sairaanhoitopiirissä.
Sairastavuus on kasvanut vii-
me vuosina huolestuttavasti
muun muassa Kymenlaaksos-
sa ja Etelä-Pohjanmaalla sekä
Kemin ympäristössä. Yksittäi-
sistä kunnista Rautavaaralla
indeksiluku oli maan korkein,
yli 200. Muita korkean luvun
kuntia olivat Kaavi, Savonran-
ta ja Pylkönmäki.
Sairaanhoitopiireissä on
kuntien kesken suuria eroja.
Keskussairaalakaupunkien
ja niiden ympäristökuntien
väestö on suhteellisen tervet-
tä, mutta etäämpänä olevissa
maalaiskunnissa sairasta-
vuus on selvästi yleisempää.
Terveimpiä keskussairaala-
kaupunkeja olivat Jyväskylä,
Helsinki, Maarianhamina ja
Tampere, kun taas Kemissä
ja Kotkassa väestö sairasti
enemmän. Kunnille lasketut
indeksiluvut perustuvat kol-
meen rekisterimuuttujaan:
kuolleisuuteen, työkyvyttö-
myyteen ja pitkäaikaissairas-
tavuuteen. Kukin muuttujista
on suhteutettu erikseen koko
maan väestön keskiarvoon.
Lopullinen indeksi on kolmen
osaindeksin keskiarvo, ja se
on laskettu myös ikärakenteen
suhteen vakioituna.
Uudistettuun Terveys-
puntariin on liitetty myös
vuorovaikutteinen osa, jonka
avulla käyttäjä voi omatoi-
misesti tarkastella indeksien
arvoja ja niiden kehitystä itse
valitsemillaan alueilla. Lukuja
tarvitsevat eniten sairaanhoi-
topiirien, maakuntaliittojen
ja seutukuntien suunnittelijat
sekä terveyskeskusten tervey-
denhuollon avainhenkilöt.
Terveyspuntari on verkossa
osoitteessahttp://www.kela.!/
terveyspuntari.
Suomen virallinen asu-
kasluku oli vuoden-
vaihteessa 2006 - 2007
kaikkiaan 5 276 955
henkilöä, joista naisia
oli 2 693 213 ja miehiä
2 583 742. Asukasluku
kasvoi edellisvuodesta
21 375 henkilöllä. Kas-
vu ylitti 20 000 henki-
lön rajan ensimmäistä
kertaa 2000-luvulla.
Suomen asukasluku on
2000-luvulla kasvanut
105 653 henkilöllä.
AsukasmäärältäänSuomen
viisi suurinta kaupunkia
ovat Helsinki (564 521),
Espoo (235 019), Tampe-
re (206 368), Vantaa (189
711) ja Turku (175 354).
Suomessa asui vuoden-
vaihteessa 121 739 ulko-
maan kansalaista. Heistä
oli naisia 59 532 ja miehiä
62 207. Eniten ulkomaan
kansalaisia asui Helsingis-
sä (33 196), Espoossa (11
609), Vantaalla (8 687),
Turussa (7 560) ja Tampe-
reella (6 207).
Vuoden 2007 alussa
tehtiin yhteensä 14 kun-
taliitosta, joka koski yh-
teensä 30 kuntaa. Kun-
taliitoksien yhteydessä
syntyi kaksi uutta kuntaa.
Toijala ja Viiala yhdistet-
tiin ja uudeksi nimeksi tuli
Akaa. Myös Vöyri ja Mak-
saamaa yhdistettiin ja uu-
den kunnan nimeksi tuli
Vöyri-Maksamaa. Suomen
kuntien lukumäärä väheni
431 kunnasta 416 kuntaan.
Suomessa on 76 kuntaa,
joissa on alle 2 000 asu-
kasta ja niistä 22 kunnassa
asukasluku on alle 1 000.
Maamme virallinen
asukasluku perustuu väes-
tötietojärjestelmän tietoi-
hin. Vuodenvaihteen tilan-
ne lasketaan helmikuussa.
Tällöin voidaan ottaa huo-
mioon kaikki ne vuo-
denvaihteen tilanteeseen
vaikuttavat muutostapah-
tumat, jotka on rekisteröi-
ty väestötietojärjestelmään
tammikuun aikana. Väes-
tötietojärjestelmä sisältää
tiedot kaikista Suomen
kansalaisista ja Suomessa
vakituisesti asuvista hen-
kilöistä. Maistraattien ja
Väestörekisterikeskuksen
ylläpitämän järjestelmän
keskeisiä käyttäjiä ovat
kuntien ja valtion viran-
omaiset.
Kuntakohtaiset asu-
kaslukutiedot löytyvät
internetistä www.vrk.!
kohdasta Tilastot. Niitä voi
kysyä myös maistraateista.
Maistraattien yhteystiedot
ovat internetissä www.
maistraatti.!. Suomen asu-
kasluku vuodenvaihtees-
sa 2006 - 2007 -julkaisu
ilmestyy vain sähköisenä
versiona maalis-huhti-
kuussa Väestörekisterikes-
kuksen internetsivuilla.
Tilastokeskus julkai-
see vuodenvaihteeseen
liittyvät viralliset tilastot
23.3.2007. Luvut perustu-
vat väestötietojärjestelmän
tietoihin. Tilastot löytyvät
internetistä osoitteesta:
www.tilastokeskus.fi/tup/
tilastotietokannat/index.
html.
Suomen asukasluku
kasvoi viime vuonna
yli 21 000 henkilöllä