Page 11 - Alueviesti_10

11

Keskiviikko maaliskuun 7. 2007

Hänen jälkeensä Kanarialla

työskenteli kaksi vakinaista

turistipappia. Vuodesta 1998

Teneri"alla ja Gran Canari-

alla on molemmilla saarilla

toiminut oma talvipappi. Suo-

malainen kirkollinen työ on

toisaalta turistityötä, toisaalta

ulkosuomalaistyötä.

Parin viimeisen vuoden aika-

na Kanarian saarten talvipap-

pien lukumäärä on noussut

neljään.

Kanarian saarilla vierailee

vuosittain yli 200 000 suoma-

laista. Turistipapit ja -kantto-

Kirkko turistien joukossa

kolme vuosikymmentä

rit työskentelevät lokakuusta

huhtikuuhun. Heidän työteh-

täviinsä kuuluvat messut ja

kirkolliset toimitukset sekä

turisti-infot. Tärkeää ja kes-

keistä on ihmisten kohtaami-

nen.

Turistipapit ja -kanttorit

toimivat Suomen evankelis-

luterilaisen kirkon kirkko-

hallituksen lähettäminä kau-

sityöntekijöinä. Yleensä he

ovat joko vuorotteluvapaalla

tai eläkkeellä olevia kirkon

työntekijöitä.

Seurakuntien

pitkäjänteisestä työstä suuri

kiitos kuuluu sadoille vapaa-

ehtoisille luottamushenkilöille

ja työntekijöille, joita näiden

vuosien aikana on ollut työn

piirissä.

Suomalaista

kirkollista

työtä juhlitaan maaliskuussa

paikallisten suomalaisten seu-

rakuntien, paikallisten eku-

meenisten yhteistyötahojen,

konsulaatin ja matkatoimis-

tojen sekä Suomi-kerhojen

kanssa.

Teneri"alla

säännöllisiä

messuja pidetään Puerto de

la Cruzissa lauantaisin klo

18, Playa de las Americasissa

torstaisin klo 18. Gran Cana-

rian Las Palmasissa messu on

torstaisin klo 18 ja Playa del

Inglesissä perjantaisin klo 17.

Suomalainen jumalanpalvelus päättyy kirkon edessä yhteislauluun: Maa on niin kau-

nis. Viime kuussa Gran Canarialla toiminnasta vastasivat turistipappina Timo Järvi-

lahti ja kanttorina Vuokko Möttönen.

Gran Canarialla kirkon lasimaalauksin tehty alttaritaulu on monelle tuttu. Täällä

myös vammalalainen rovasti Timo Kökkö on tehnyt työtä turistipappina.

Kanarian saarten suomalainen kirkollinen työ juhlii 30-

vuotista toimintaansa 6.-8. maaliskuuta 2007. Ensim-

mäinen virallinen turistipappi saarilla oli rovasti Seppo

Heikkilä.

Vammala saa oman viirin

100-vuotisjuhliinsa

Vammala ehostautuu sata-

vuotisjuhliinsa. Kaupun-

ki saa oman viirin, jonka

toivotaan nousevan myös

yksityisten kiinteistöjen

salkoihin. Lisäksi kiveä

tulee katukuvaan ja pysäk-

kikatoksia uusitaan. Vam-

mala täyttää sata vuotta

24. huhtikuuta.

Vammalan kaupungin viirin

on suunnitellut Veli-Pekka

Bäckman/Marras Workshop.

Viirin valmistamisesta pidet-

tiin tarjouskilpailu ja valmis-

tajaksi valittiin Flagmore Oy

Helsingistä. Valtuuston pu-

heenjohtajan, rehtori Jari An-

derssonin johtama kaupun-

kikuvatoimikunta käynnisti

viirin suunnittelun ja valmis-

tamisen.

-Ajatus viirin valmistami-

sesta tuli, kun Vammaskosken

sillan molempiin päihin asen-

nettiin lipputangot kaupun-

gin juhlatilaisuuksia varten.

Totesimme, että kaupungilla

ei omaa viiriä ole, katuraken-

nusmestari Reijo Toivonen

kertoo.

Viirit tulevat myyntiin

huhtikuussa. Viirin pituus on

neljä metriä, kolmion kannan

pituus on 50 senttiä ja viirin

alapään leveys on 18 senttiä.

Viirin alapää on katkaistu,

koska se kestää tuulessa huo-

mattavasti kauemmin.

Viiri sijoitetaan kaupun-

gin eri kiinteistöihin. Puis-

tokadulla viiri on kesäaikana

useissa kohteissa.

Kiveä katukuvaan

Käsi- ja taideteollisuusoppi-

laitoksen kiventaitajat tekevät

yksitoista graniittista katukil-

peä, jotka sijoitetaan keskus-

ta-alueen arvokiinteistöihin.

Näitä rakennuksia ovat esi-

merkiksi Herra Hakkaraisen

talo, vanha SYP:n talo sekä

vanha kaupungintalo, jota ale-

taan kutsua Kauppalantaloksi.

Myös kirjakaupunki-ilmet-

tä työstetään kiveen. Veli-Pek-

ka Bäckman veistää parhail-

laan eri kivilajeista tehtäviä

kivikirjoja, joiden aukeamalla

olevat aforismitekstit on valit-

tu nuorille suunnatun ideakil-

pailun perusteella. Kolmeen

kiveen on jo valittu tekstit.

Tuomariston palkitsemat

ja lunastamat aforismit ovat

Noora Hilskan ”Löydä uusi

maailma – AVAA KIRJA”,

Laura Suoniemen ”Kirja täyt-

tää lukijan mielen” sekä Maria

Tuomiston ”Jos omistat hyvän

kirjan, et ole koskaan yksin” ja

”Kirja tuoksuu lukemiselle”.

Kahteen kivikirjaan vali-

taan vielä aforismitekstit, jot-

ka julkistetaan propaganda-

päivillä. Kivikirjat sijoitetaan

Vammalan torille, Lukion

eteen Marttilankadulle, kir-

jastolle, Kassantalolle ja kau-

pungintalon läheisyyteen.

Uusi ilme

pysäkkikatoksille

Seitsemän pysäkkikatosta saa

uuden ilmeen keskustassa ja

Sastamalankadulla.

Katok-

sien taustat ovat sukua vii-

rin väreille ja muotokielelle.

Taustoihin on mahdollisuus

kiinnittää karttoja ja tiedot-

teita. Yläreunaan tulee musta

kaupunkisiluetti, jossa näkyy

pysäkin nimi.

Ohikulkijoitakin herätel-

lään huomaamaan Vammala,

sillä valtatien 12 varteen on

pystytetty uusi mainostaulu.

Vammaskosken uuden sillan

molempiin päihin pystytetään

kuva vanhasta puusillasta

vuodelta 1892.

Katurakennusmestari Rei-

jo Toivonen arvelee kaupun-

gin ehostustoimien mahtuvan

hyvinkin 15 000 euron raa-

meihin. Kaupunkikuvan ko-

hentamisessa merkittävä osa

on asioilla, jotka olisi joka ta-

pauksessa laitettava kuntoon.

Tästä esimerkkinä on pysäk-

kikatosten kunnostaminen.

-Nämä ovat sittenkin pieniä

investointeja, jotka kohenta-

vat kaupunkikuvaa. Tätä pitää

tehdä, vaikka muitakin raha-

reikiä on. Olemme sentään

viettämässä satavuotisjuhlia,

kaupunkikuvatoimikunnan

puheenjohtaja Jari Andersson

sanoo.

Kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtaja, rehtori Jari Andersson ja katurakennus-

mestari Reijo Toivonen esittelevät Vammalan uutta viiriä, jonka toivotaan nousevan

myös yksityiskiinteistöjen salkoihin.

Uusien pysäkkikatosten yläreunaan tulee musta siluettikuvio, josta erottuu tuttuja maamerkkejä.

Siltatyön ajaksi paikallis-

tie katkaistaan liikenteeltä

maanantaista 12.3. klo 8.00

alkaen runsaan kuukauden

ajaksi. Silta avataan liiken-

teelle viimeistään 15.4. tai

töiden valmistuttua aikai-

semminkin.

Liikennekatkon

aika-

na paikallistien liikenne

ohjataan

Leppälammin-

tie-nimisen yksityistien ja

Kujalantien kautta. Siltapai-

kalle ei tehdä työn ajaksi vä-

liaikaista kevyen liikenteen

siltaa. Kiertotie merkitään

maastoon kiertotieopastein.

Parisilta on puurakenteinen

palkkisilta, jonka pituus

on 38 metirä ja leveys 6,5

metriä. Silta on rakennettu

vuonna 1977. Sillan korjaus-

työn kokonaiskustannus on

noin 75 000 euroa.

Parisillan kansi uusitaan

Suodenniemellä

Vammalan Suodenniemellä siltatyö aiheuttaa pai-

kallistien katkaisemisen runsaan kuukauden ajaksi.

Parisilta-nimisen sillan huonokuntoinen puukansi

uusitaan Taipaleen–Pihlajaniemen paikallistiellä

Suodenniemellä.

Page 11 - Alueviesti_10_2007