Page 13 - Alueviesti_10_2007

13 Keskiviikko maaliskuun 7. 2007
Konttoreiden säästäminen li-
sääntyi 20,4 %, eli yli 30 mil-
joonaa euroa vuoden 2006 ai-
kana. Kasvua oli perinteisissä
tileissä, rahastoissa ja indek-
silainoissa. Marita Tuomisto
ei muista lähimenneisyydestä
sellaista vuotta, jolloin kas-
vuluku olisi ollut kaksinume-
roinen. -Ja vieläpä kakkosella
alkava, hän iloitsee.
Korkojen yleinen nousu li-
säsi määräaikaistilien määrää.
Korkorahastot kiinnostivat
pitkin vuotta, mutta jälkim-
mäisen vuosipuoliskon osake-
markkinoilla jatkunut vahva
vire lisäsi myös yhdistelmä-
ja osakerahastojen myyntiä.
-Uusia rahastomerkintöjä
Vammalan, Äetsän ja Punka-
laitumen konttoreissa tehtiin
4,8 miljoonaa euroa, Tuomis-
to kertoo. Hänen mukaansa
asiakkaita kiinnostivat men-
neen vuoden aikana uuden-
laiset sijoittamisen palvelut,
kuten indeksilainat. -Niihin
liittyvä mahdollisuus suojata
pääoma ja samanaikaisesti
saada hyvää tuottoa osake-
markkinoilla antaa varmuutta
Usein kuulee sanottavan, ettei kannata äänestää,
koska asioihin ei kuitenkaan voi vaikuttaa ja että
vaalilupauksia annetaan, mutta vaalien jälkeen
lupaukset unohtuvat. On kuitenkin niin, että
vain äänestämällä voi tavallinen kansa vaikuttaa
siihen, millaiset arvot määrittävät tulevaisuut-
tamme. Määräävätkö päätöksentekoa talouden
kovat arvot vai onko tärkeätä huolehtia tasa-ar-
voisesti myös niistä, joilla on tavalla tai toisella
vaikeata, eli määrittävätkö elämäämme välittä-
misen arvot.
Mistä sitten voi tietää, kuka ehdokkaista noudat-
taa juuri itsellesi tärkeitä arvoja? Moni puolue on
luvannut paljon hyvää ja kaunista, mutta miten
edustaja toimii sitten Arkadianmäelle valituk-
si tultuaan. Siellä hän noudattaa ryhmänsä ja
puolueensa perusperiaatteita ja ohjelmia. Äänen
omistajan on siis ensin pääteltävä, mitkä arvot
ovat eri puolueilla tärkeitä.Sitten pitää miettiä,
kuka ehdokkaista tuntuu olevan lähellä itseä-
si. Itselle pitää myös asettaa kysymys: ”Entä jos
minä ja moni muu jätämme äänestämättä?” Vas-
taisin, että silloin yhä pienempi joukko valitsee
mieleisensä eduskunnan, ja paikat kyllä täytty-
vät. Pitää myös kysyä, mikä olisi suomalaisen
kansanvallan ja yleisen äänioikeuden vaihtoeh-
to. Yksipuoluejärjestelmäkö? Siitä on vaarallisia
esimerkkejä sekä lähihistoriasta että nykymaail-
masta. Tarvitsemme kyllä eri asioita painottavia
puolueita.
Empijästä voi tuntua, että eduskunnan päätök-
set ovat kaukana yksittäisen kansalaisen asioista.
Näin ei kuitenkaan ole. Lainsäätäjät ja toimeen-
panijat näet voivat myös ohjata kuntia, jotka
usein toteuttaisivat vain minimaalisesti joitakin
tehtäviä. Esimerkiksi valtiovalta on säätänyt,
montako lasta saa olla yhden hoitajan vastuulla,
jolloin kunnan on palkattava normien mukaises-
ti henkilökuntaa päivähoitoon. Saman käytän-
nön soisin myös tulevan vanhustenhuoltoon.
Usein kunta säästää palkkamalla liian vähän
henkilökuntaa hoitamaan ikäihmisiä, kunnia-
kansalaisiaan.
Huonoin vaihtoehto on äänestämättä jättämi-
nen ja sitten päättäjien moittiminen jälkikäteen.
Meillä täällä Suomessa on jo sata vuotta ollut
yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mikä on suuri
ja arvostettava asia. Siksi meillä jokaisella on etu-
oikeus ja moraalinen velvollisuus mennä äänes-
tämään ennakkoon tai juhlallisesti vaalipäivänä.
Se on myös kunniatehtävämme.
Miksi
äänestäminen
on tärkeää?
Pirkko lahtinen
Marita Tuomisto (vas.) on tyytyväinen Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen Nordea-
konttoreiden historialliseen vuoteen. Helena Santa on aloittanut maa- ja metsätalou-
den yrityspankkineuvojana.
Nordealla Vammalan seudulla hieno vuosi
Vuosi 2006 oli Nordean Vammalan, Äetsän ja Punka-
laitumen konttoreille mainio. Konttorinjohtaja Marita
Tuomisto uskaltautuu luonnehtimaan vuotta jopa his-
toriallisen hyväksi.
ja jännitystä. Indeksilainoja
merkittiin vuoden 2006 aika-
na 1,8 miljoonaa euroa.
Asuntolainojen
nosto vilkasta
Asuntolainoja nostettiin vii-
me vuonna vilkkaasti, yh-
teensä 18,5 miljoonaa euroa.
Tuomiston mukaan suuri osa
lainoista nostettiin muualle
kuin Vammalaan. -Meillä on
paljon nuoria asiakkaita, jot-
ka haluavat asioida vanhassa
tutussa konttorissa, vaikka
ovatkin muuttaneet muualle.
Asiointi on helppoa, kun tun-
netaan ja tiedetään esimerkik-
si vanhempienkin taustat.
Asuntolainan ottajia on
suosinut matalana pysynyt
korkotaso, mutta tietoisuus
koronnousun riskeistä on
saanut asiakkaat suojaamaan
lainansa entistä halukkaam-
min. Tuomiston mukaan yhä
useampaan asuntolainaan
otetaan joko ns. korkokatto
tai lainan koroksi valitaan pi-
dempiaikainen kiinteä korko.
Asuntolainan pohjakorkona
useimmiten käytetty 12 kuu-
kauden euribor-korko nousi
vuoden 2006 aikana 2,9 pro-
sentista 4,1 prosenttiin. -Ky-
seessä on merkittävä koron-
nousu, jota ehdittiin odottaa
pitkään, Tuomisto myöntää.
Asuntolainan vakuudeksi
pankki hyväksyy 75 % asun-
non niin kutsutusta käyväs-
tä arvosta, eli useimmiten
myyntihinnasta. Jos asiak-
kaalla ei ole riittävää omara-
hoitusosuutta, on vaje mah-
dollista kattaa uudella tavalla
eli Omatakauksella. -Nuorilla
on usein mahdollisuus saada
vanhemmat takaamaan lainaa,
mutta kaikilla ei ole samaa
mahdollisuutta tai halua käyt-
tää sitä. Silloin Omatakaus on
hyvä vaihtoehto. Tuomiston
mukaan uusi takausmahdolli-
suus on otettu lämpimästi vas-
taan asiakkaiden keskuudessa.
Konttoreiden koko lainakanta
kasvoi vuonna 2006 26 % eli
28 miljoonaa euroa.
Vammalan, Äetsän ja
Punkalaitumen konttoreiden
luottomäärät olivat suuria.
-Suhteessa varmasti suurem-
pia kuin koskaan aiemmin,
Tuomisto kertoo. Asiaan vai-
kuttaa varmasti asuntojen
hintojen yleinen nousu. Aihe
on puhuttanut pitkään, mutta
Tuomisto ei usko nousua ta-
pahtuvan enää. -Emme usko
kovaan asuntojen hinnan kas-
vuun. Jos mitään ihmeellistä
ei tapahdu, taso pysyy tällai-
sena.
Uusia etuja,
uusi maatalouden
asiantuntija
Viime vuosi toi Nordean etu-
asiakkaille uusia tuntuvia etu-
ja. -Avainasiakkaamme saavat
muun muassa luottokortin
ilman vuosimaksua. Etu on
suurimmillaan 75 euroa vuo-
dessa. Avainasiakkaiden etui-
hin kuuluu lisäksi oma henki-
lökohtainen pankkineuvoja,
joka toimii yhteyshenkilönä
kaikissa pankkiasioissa. Tuo-
miston mukaan etuohjelma
jatkaa vahvistumistaan tä-
män vuoden aikana, ja tulos-
sa on esimerkiksi uusia tili-
vaihtoehtoja. Myös Nordean
valikoimiin on tulossa lähi-
aikoina niin kutsutut self-de-
sign- kortit, joihin asiakas voi
valita pohjan laajasta valmiis-
ta valikoimasta tai suunnitella
haluamansa kortin vaikkapa
valokuvasta.
Vammalan, Äetsän ja Pun-
kalaitumen konttorit ovat
saaneet lisäksi uuden maata-
louden asiantuntijan. Olavi
Vinhan jäätyä pitkän pank-
kiuran päätteeksi eläkkeelle,
nimettiin hänen seuraajak-
seen maa- ja metsätalouden
yritysneuvojaksi Helena San-
ta. Santa on työskennellyt pit-
kään yritysasiakaspalvelussa
ja on itsekin maatalon emän-
tä. -Virkaan oli helppo siirtyä.
Olen työskennellyt Vinhan
kanssa paljon jo aiemmin.
Maa- ja metsätalouden yritys-
neuvojalla riittää töitä. Helena
Santa kertoo, että alkuvuodes-
ta on toteutunut jo neljä suku-
polvenvaihdosta ja useampia
on vaiheessa.
Pauliina Parto
Vuonna 1947 perustet-
tuSuomenOmakotiliit-
to täyttää tänä vuonna
60 vuotta. Varsinainen
juhlapäivä on 30.maa-
liskuuta, jolloin liitto
järjestää Helsingissä
Säätytalolla pidettävän
juhlan ja julkaisee suo-
malaisen omakotiasu-
misen kehityksestä ker-
tovan juhlakirjan Oma
tupa - oma lupa.
Omakotiliiton jäsen-
määrä on ollut voimak-
kaassa kasvussa ja sen
241 paikallisen yhdistyk-
sen jäsenmäärä on ylittä-
nyt 62 000.
- Toivomme edus-
kuntavaalivuonna, että
voimme juhlaseminaaris-
samme todeta omakoti-
asukkaille tärkeiden tee-
mojen nousseen vaalien
keskeisiksi kysymyksiksi.
Asuminen on pait-
si maanläheinen, myös
kaikkia äänestäjiä koske-
va kysymys, sanoo Oma-
kotiliiton toiminnanjoh-
taja Juhani Nenonen.
Omakotiliitto toivoo
puolueiden ja ehdokkai-
den ottavan selkeästi kan-
taa muun muassa siihen,
tulisiko omakotiasumisen
verotus saattaa tasa-ar-
voiseen asemaan muihin
asumismuotoihin verrat-
tuna. Asuinkiinteistön
kaupassa ostajan on mak-
settava neljän prosentin
vero kauppahinnasta,
mutta asunto-osakkeista
vain 1,6 prosenttia niiden
arvosta.
Omakotiliitto on huo-
lestunut puolueettoman
energiatiedon saatavuu-
desta. Valistuksella ja
vapaaehtoisilla toimilla
on vielä paljon tehtävis-
sä energiatehokkuuden
parantamiseksi. Näyt-
tää siltä, että pientalojen
energiakorjausavustuk-
sille on olemassa vahva
tilaus. On syytä sopia
energiakorjausavustusten
jatkamisesta myös vuo-
den 2008 jälkeen, varsin-
kin kun säästöt koituvat
koko kansantalouden ja
ilmastomuutoksen ehkäi-
syn hyväksi.
Omakotiliiton juhla-
kirjan on ensimmäinen
kansantajuinen yhteenve-
to omakotiasumisen ja -
liikkeen yli satavuotisesta
historiasta tulevaisuuden-
näkymiä unohtamatta.
Kirjanhistorianosuudesta
vastaa tietokirjailija Pertti
Lampi ja ajankohtaisessa
artikkeliosassa asiantun-
tijat pohtivat omakoti-
asumisen nykypäivää ja
tulevaisuutta. Kirja jul-
kistetaan 30.3.2007.
Suomen Omakotiliit-
to perustettiin vuonna
1947 Helsingissä Sääty-
talolla. 30.3. pidettävä
60-vuotisjuhla pidetään
myös samassa paikassa.
Juhlapuheessa asuntomi-
nisteri Hannes Manninen
summaa tähänastisen
asuntopolitiikan tulokset.
Päivää juhlitaan aiempien
vuosien tapaan myös val-
takunnallisena omakoti-
päivänä.
Lokakuussa on vuoros-
sa Oulussa pidettävä juh-
laseminaari. Juhlavuoden
aikana järjestetään myös
suuri joukko alueellisia ja
paikallisia omakotitapah-
tumia.
Suomen Omakotiliitto
ry on valtakunnallinen
pientalo- ja vapaa-ajan
asukkaiden edunvalvon-
ta- ja palvelujärjestö, joka
edistää pientalovaltaista
elämänmuotoa.
Omakotiliitto on puo-
luepoliittisesti sitoutu-
maton ja siihen kuuluu
241 paikallisyhdistyksen
kautta tällä hetkellä jo yli
62 000 henkilöjäsentä.
Poliisin palveluiden etäänty-
minen on laaja kuntalaisten
huolenaihe, mitä myös Koke-
mäen lausunnossa painote-
taan. Resurssien riittävyydestä
mm. Kokemäenpoliisiasemal-
la on jatkossa huolehdittava,
sanoo Kokemäen kaupungin-
johtaja Matti Jalkanen..
Satakunnan Poliisiyhdis-
tyksen lausunnossa paino-
tetaan samoja painopisteitä
kuin esimerkiksi Kokemäen
lausunnossa. Valtakunnalli-
sesti kyseessä on merkittävä
palveluiden uudelleen järjes-
tely.
Kokemäen kaupungin-
hallitus toteaa lausuntonaan
muun muassa, että tulevassa
Satakunnan poliisilaitoksen
alueessa on ehdottomasti
huolehdittava siitä, että Koke-
mäen poliisiasemalla on myös
käytettävissä henkilöstöä ja
muita resursseja. Helposti voi
syntyä tilanne, että jatkossa
resursseja keskitetään pääpo-
liisiasemalle Poriin. Tämä toi-
menpide olisi ristiriidassa työ-
ryhmän raporttiin kirjattuun
asiakaspalvelunäkökulmaan.
Tasapuolisesta maakunnan
palvelutasosta on ehdotto-
masti huolehdittava.
Kokemäen kaupunki pai-
nottaa poliisihallinnon ke-
hittämisessä poliisilaitosten
yhteistyön kehittämiseksi kir-
jattuja periaatteita. Myös val-
takunnallisissa toiminnoissa
yhteistyön kehittäminen ny-
kyisestä voisi vapauttaa mm.
henkilöstöresursseja.
Työryhmän esityksessä
todetaan, että 1.4. 2007 toteu-
Poliisin palveluitten
loittoneminen huolettaa
Kokemäkeä ja poliiseja
Kokemäen kaupunginhallitus antoi maanantaina si-
säministeriölle lausuntonsa poliisin hallintorakenteen
kehittämisestä. Väliraportin esityksessä lähdetään sii-
tä, että Satakunnassa poliisitoimi keskitettäisiin Poriin,
jossa olisi pääpoliisipaikka ja poliisiasemat olisivat
Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Raumalla.
tuvan syyttäjäorganisaatio-
uudistuksen jälkeen maa on
jaettu 15 syyttäjänvirastoon.
Esimerkiksi Satakunnan alu-
eella syyttäjäorganisaatiossa
on valtioneuvoston päätök-
sen mukaan sivutoimipaikat
Kankaanpäässä, Kokemäellä
ja Raumalla. Poliisipalvelui-
den yhteyksiä em. sivutoimi-
pisteisiin kannattaa jatkossa
edelleen kehittää, sanoo Ko-
kemäki lausunnossaan.
Poliisiyhdistys jakaa
Kokemäen huolen
SatakunnanPoliisiyhdistyksen
lausunnossa kiinnitetään huo-
miota samoihin asioihin kuin
Kokemäen kaupungin lau-
sunnossa. Poliisiyhdistyksen
lausunnon on allekirjoittanut
yhdistyksen puheenjohtaja,
ylikonstaapeli Kimmo Lind-
holm. Hän toteaa, että työryh-
män esityksen mukaan nykyi-
set Porin, Rauman, Kokemäen
ja Kankaanpään kihlakunnat
tulevat muodostamaan yhden
ison hallinnollisen poliisilai-
toksen, jonka pääpoliisiasema
olisi Porissa ja poliisiasemat
Raumalla, Kokemäellä ja
Kankaanpäässä. Alustavissa
lupauksissa poliisiasemien
toiminnan ei pitänyt juuri-
kaan muuttua nykyisestä, pois
lukien muutos päihtyneiden,
kiinniotettujen ja vangittujen
säilytyksessä, joka tullaan kes-
kittämään Poriin.
Tällä hetkellä Kokemäen
kihlakunnan poliisilaitoksen
poliisien ja kansliahenki-
lökunnan henkilöstömäärä
on sillä tasolla, että meillä
on oma ympärivuorokauti-
nen hälytyspartio tai partiot,
oma rikostutkintaosasto sekä
kansliapalvelut Lindholm to-
teaa, että läänin poliisijohta-
jan Mikko Paateron lausuman
mukaan uudessa hallintomal-
lissa henkilöstöä ei tulla kes-
kittämään pääpoliisiasemille,
mutta että kihlakuntien po-
liisilaitosten tämän hetkinen
henkilöstömäärä ei ole korva-
merkitty, vaan eläköitymisen
kautta virkojen tai toimien si-
joituspaikka tullaan määrittä-
mään tarveharkinnan kautta.
Poliisiyhdistys pitää jo nyt on
varmana, että kansliahenkilö-
kunta vanhoista kihlakunnis-
ta vähenee sitä mukaan kun
poistumia tulee. - Tämä malli
tarkoittaa käytännössä sitä,
että ennen pitkää vanhan Ko-
kemäen kihlakunnan alueella
ei enää tule olemaan omaa
ympärivuorokautista hälytys-
partiota vaan hälytystoiminta
ja hälytykset hoidetaan lä-
himmän partion periaatteella
Porista käsin tai useamman
poliisilaitoksen muodosta-
malla yhteispartiolla. Tämä
toiminta heikentää poliisin
näkyvyyttä ja mahdollisuutta
hoitaa ennalta estävää rikos-
torjuntaa.
- Tutkinnan osalta tilanne
on se, että lupausten mukaan
Kokemäellä tulee säilymään
tutkintaosasto entisen kokoi-
sena tai pienempänä. Tehokas
tutkintatyö kulkee käsi kädes-
sä oman poliisivankilan kans-
sa, koska tehokas esitutkinta
vaatii järkevän ja tehokkaan
pakkokeinojen käytön, johon
olennaisena osana kuuluu
kiinniotot, pidättäminen ja
vangitseminen. Oman polii-
sivankilan menetys tulee hei-
kentämään tutkintaosastom-
me tehokkuutta, joka on tällä
hetkellä läänimme kärjessä ja
koko Suomen kärkikymmeni-
kössä, sanotaan yhdistyksen
lausunnossa.
Omakotiliitto
juhlii kuutta
vuosikymmentä