Page 7 - Alueviesti_10_2007

7 Keskiviikko maaliskuun 7. 2007
Eduskuntavaalivuonna 1995
Ojansuulla alkoi toimia kau-
pungintalo, sairaanhoitajat
lakkoilivat ja harrastettiin
kovasti kuntokävelyä. Ker-
ron nyt lyhentämäni versi-
on eräistä meistä kuntoil-
leista ”kulkureista”, heistä
tarinani synnyttäneistä, sil-
loin maalisvaalivuonna. Aloitan tytöstä!
Sohjoista kevyenliikenteenväylää kulki tyttö
reippaasti kohden Hopun koulua, kantaen lauk-
kuaan ja suksia. Hyvän huomenen jälkeen rupesi
juttelemaan: - Minä kuljetan suksia, kun meidän
koululla ei ole paikkaa, johon voisi yöksi jättää.
Kyllä sentään siinä seinustalla olisi, mutta jos sii-
hen pistää, niin eipä aamulla tiedä mistä löytää.
On minulla pikkusiskokin ja se käy semmoista
esikoulua, jota minäkin kävin jonkun aikaa. Sis-
ko saa käydä sen kokonaan ja kyllä koulu sitä
auttaa, näin kertoi reipas kuntoileva oppilas.
Hyvästelimme sekä aprikoimme: - Erinomainen
aamunavaus! Virke oli vaimoni Annin oivallus.
Seuraavan päivän juttukaverimme ei alkuun-
kaan ”käsnännyt” kaupungintalolta toimintojen
siirtoa Ojansuulle ja ihmetteli kovasti sairaan-
hoitajien työnseisausta, nähden siinä ahneuden
siemenen. Ei ollut tyytyväinen.
Helmikuulla sinä aamuna katulamppujen valo
heijastui jäisestä kulkuraittin pinnasta. Meitä
huomattavasti vanhempi mies matkasi perin
varovaisesti ja kohdatessamme alkoi puhua: -
Kaikki menee päin prinkkalaa, kun työt nuorilta
loptetetaan ja maksellaan vaan kaikenlaisia avus-
tuksia, korvauksia ja lisiä. Työnantajatkin kaiken
maailman tietokonejärjestelmiä työpaikoille
laittelevat ja väkeä pois potkivat, pitäisi jotakin
parannusta saada aikaiseksi tulevissa eduskunta-
vaaleissa, mies päätteli.
Hänen jälkeensä vastaamme tuli iloisten rouvien
katras, heidän menonsa oli rauhallisen varmaa.
Eräs heistä huomautti: - Muistaakseni eilen oli
paljon parempi kävellä kuin tänään. Johonka
toinen ehätti: -Viime kesänäkin oli paljon pa-
rempia päiviä kävellä, kuin eilen. Oli paikoitel-
len tosi liukasta!
Vielä Itsenäisyydentiellä kohdallemme sattu-
neesta kivasta tapaamisesta, joulukuulla 1995.
Iltapäivän hämärrellessä lähdimme toiselle käve-
lylenkille, Roismalan hautausmaa määränpäänä.
Kuinka sattuikaan, yhytimme alkutaipalleella
aluesairaalan paikkeilla kulkijan, ihmisystäväl-
lisen koiran, irralleen päässeen isokokoisen ja
tummaturkkisen, jonka ristimme ”Kulkuriksi”.
Hiljalleen se juosta sipsutti mukanamme poi-
keten välillä tutkimaan kevyenväylän varsis-
toa, mutta Roismalan rinteella Penttilänkadun
vaiheilla seuralaisemme hävisi kuin kaste suvi-
sena pouta-aamuna. Kohtasimme taas hauta-
usmaalla, missä koira juosta hössötti vanhalta
kappelilta aidan takana olevalle varastolle. Siellä
metsikön reunalla se mietti hetken menoaan
ja palasi luoksemme. Kiersi sitten järjestelmälli-
sesti useamman hautarivistön maata nuuhkien
ja meistä alkoi tuntua kuin olisi jotain etsinyt.
Sanoin sille: - Kulkuri kuulepas, nyt meidän on
paras aika lähteä etsimään yösijaa, siksikin kun
tänne kalmistoon ei koirat saisi tulla. Et tainnut
huomata kylttiä portin pielessä?
Olisikohan ymmärtänyt, kun koira lähti voi-
makkaat jalat taajaan vipoen omaa polkuaan,
loikaten kevyesti tassut hipaisten ylitse kivisen
piiriaidan. Mekin lähdimme rautaportin kilah-
duksen saattelemina. Sen koommin emme sitä
koiraa nähneet.
Mainitsen vielä sairaanhoitajat! Heidän lakkon-
sa päättyi 24.3.1995 laihanlaisin tuloksin, kun-
nallisen työmarkkinalaitoksen liputtaessa mm.
rahapulallaan, jota hätävalhetta käytetään mo-
nesti liian hanakasti pääomavirtojen ohjattaessa
päättäjien näkövinkkelistä katsottuna tarpeelli-
sempiin kohteisiin.
Tapahtumarikas vuosi siirtyi taka-alalle ja uusi
1996 jatkoi vaalikaudesta toiseen siirretyin tosi-
tarpein. Päättäjien on ollut perin vaikeaa vasta-
ta myönteisesti köyhien, työttömien ja muiden
avuntarpeisten vaatimuksiin, yksituumaisin nä-
kemyksin. Mutta nyt tuntuu, kun ehdokkaita
kuuntelee, että tulevalla vaalikaudella vähempi-
osaisten tilannetta korjataan parempaan suun-
taan. Itse ainakin aavistan näin tapahtuvan.
Muistetaanpas käydä vaaliuurnilla!
Onnea ”lakipajaan” pyrkiville, auttakaa työllän-
ne köyhiä sekä raskautettuja ja muistakaa harras-
taa kuntokävelyä!
Korkein hallinto-oike-
us on hylännyt Kosti
Venesmäen valitukset
Turun hallinto-oikeu-
den päätöksestä sekä
Kiikoisten kunnanhal-
lituksen päätöksestä.
ABC -myymälän kiin-
teistökaupat ovat näin
saavuttaneet lainvoi-
man.
Korkein hallinto-oikeus
on 2.3. antamallaan pää-
töksellä hylännyt Kosti Ve-
nesmäen valituksen Turun
hallinto-oikeuden 30.6.
2006 tekemästä päätökses-
tä. Turun hallinto-oikeus
oli kyseisellä päätöksellä
niinikään hylännyt Venes-
mäen valituksen Kiikois-
ten kunnanhallituksen
päätöksestä 30.1.2006,
jolla kunnanhallitus päät-
ti myydä sekä huoltoase-
matontin että liiketontin
Kiinteistöosakeyhtiö Kii-
koistenportille.
KHO:n päätöksen myö-
tä kyseiset kiinteistökaupat
ovat saavuttaneet lainvoi-
man. Venesmäen viimei-
nenkin valitus on siten
tullut hylätyksi.
Valituksen kohteena ol-
leelle huoltoasematontille
on jo rakennettu ja viime
lokakuussa avattu ABC
Kiikoinen -liikennemyy-
mälä. Liiketontille on par-
haillaan rakenteilla myös
toinen liikerakennus, joka
valmistunee toukokuun
loppuun mennessä. Liike-
rakennukseen tulee uudet
toimitilat Kiikoisten Sääs-
töpankille sekä viidelle
muulle liikeyritykselle.
Lisäksi rakennukseen tu-
lee rekkamiehille tauko- ja
peseytymistilat.
Punkalaidun ei siirtäisi
alueeltaan tiloja Huittisiin
Viiden punkalaitume-
laisen yksityishenkilön
esitys kahdeksan tilan
siirtämisestä Punkalai-
tumen kunnasta Huit-
tisten kaupunkiin ei saa
kannatusta kunnalta eikä
Pirkanmaan-Satakunnan
maanmittaustoimistolta.
Valtuusto päätti asiaa vas-
tustavasta lausunnostaan
torstaina.
Viisi yksityishenkilöä on esit-
tänyt kuntajaon muutosta
Punkalaitumen ja Huittisten
välillä siten, että Punkalaitu-
men Kanteenmaasta siirre-
tään Huittisten kaupunkiin
tilat, jotka muodostavat ne-
liökilometrin kolmanneksen
kokoisen alueen.
Muutosesityksen tekijät
nostavat aloitteessaan esiin
liikenneyhteydet, postin ja-
kamisen, vesi- ja jätehuollon
sekä terveyskeskuspalvelujen
mahdolliset uudelleenjärjes-
telyt.
Esityksen allekirjoittajat
sanovat liikenneyhetyksien
olevan Huhtamon kylästä
Punkalaitumelle olematto-
mat. Sen sijaan Huittisten kes-
kustaan on julkista liikennettä
usea vuoro päivittäin.
He näkevät uhkakuvana
terveyskeskuspalvelujen jär-
jestämisen, kun Punkalaidun
suuntautuu Pirkanmaalle.
Huittisten pääterveysasemalle
on ollut linja-autoyhteys.
Syntyisi uusi enklaavi
Punkalaitumen kunta esittää
lausuntonaan Länsi-Suomen
lääninhallitukselle ja sisäasi-
ainministeriölle vastustavansa
esitystä kuntajaon muutokses-
ta Punkalaitumen kunnan ja
Huittisten kaupungin välillä,
koska se ei edistä kuntajako-
laissa asetettuja tavoitteista
eikä ratkaise esityksen perus-
teluissa todettuja palveluta-
voitteita.
Kunta esittää, että ministe-
riö hylkää esityksen kuntaja-
kolain perusteella.
Ehdotettu muutos saisi ai-
kaan nykyistä epäyhtenäisem-
män kuntarajan sekä uuden
Huittisten kaupungin enklaa-
vin Punkalaitumen kuntaan
ja on siten kuntajakolaissa
asetettujen kuntajaon eheyt-
tämistavoitteiden vastainen.
Kunta yhtyy Satakunnan-Pir-
kanmaanmaanmittaustoimis-
ton lausunnossa esitettyihin
näkemyksiin.
Maanmittaustoimisto pitää
kuntajaon muutosta erittäin
huonona kiinteistöjärjestel-
män selvyyden kannalta. Se
heikentäisi kuntien alueellista
yhtenäisyyttä.
Maanmittaustoimiston
mukaan vain muutamaa tilaa
koskeva pieni muutos kun-
tajaotuksessa ei vaikuta tar-
koituksenmukaiselta ajatellen
kuntapalvelujen uudelleen-
järjestelyä ja kuntajakouudis-
tusta.
Asukkaiden kunnallisten
palvelujen tarpeet tulee voida
hoitaa muulla tavalla.
Rajan siirrosta sen
madaltamiseen
Kunnan lausunnon mukaan
esityksen tekijöiden huoli
kunnallisten palveluiden tu-
levaisuudesta on ymmärret-
tävää.
Huittisten seudun terve-
ydenhuollon kuntayhtymän
jäsenkunnat ovat parhaillaan
selvittämässä yhteistyömah-
dollisuuksia, jotka turvaisivat
alueen palvelutason säilymi-
sen.
Muutoinkin kuntarajojen
merkityksen vähentäminen
turvaa palvelutason säilymistä
paremmin kuin niiden koros-
taminen epätarkoituksenmu-
kaisilla muutoksilla.
Vuoden 2005 alusta tapah-
tuneesta maakuntavaihdok-
sesta huolimatta Punkalaitu-
men kunta sanoo haluavansa
säilyttää asukkaiden luontai-
set asiointimahdollisuudet
myös maakuntarajan yli, ku-
ten syksyllä 2006 jatkuneen
Kanteenmaan koulun toimin-
ta osoittaa.
Punkalaitumen ja Äetsän
kuntien tekemä esitys moni-
kuntaliitosta koskevan sel-
vityksen käynnistämisestä
osoittaa lausunnon mukaan
sen, että alueella pohditaan
parhaillaan valmiutta myös
kuntajaotusta koskevaan kes-
kusteluun.
Tällaisen selvityksen käyn-
nistäminen olisi tehokkain
tapa suunnitella yhdessä alu-
een kunnallisten palvelujen
järjestämistapoja tulevaisuu-
dessa.
Kuntien väliset rajojen siir-
rot eivät ole ratkaisu kasvaviin
palvelutarpeisiin.
KHO hylkäsi
Venesmäen valitukset
ABC:n tontista
Oiva Virtanen
Itsenäisyydentien
kulkijoista + muusta
Pirkanmaan sairaan-
hoitopiiri on tehnyt
selvityksen koko piirin
kattavan automaattisen
palonsammutusjärjes-
telmän hankkimises-
ta. Sairaanhoitopiirin
hallitus käsitteli asiaa
maanantaina, varsinai-
set päätökset tehdään
maaliskuussa.
Sairaanhoitopiirin joh-
tajan Rauno Ihalaisen
mukaan automaattista pa-
lonsammutusjärjestelmää
asennettaan ensisijaisesti
sellaisiin kohteisiin, jotka
parhaiten parantavat po-
tilasturvallisuutta. Suun-
nitelman periaatteena on
asentaa laitteisto ensin sel-
laisiin tiloihin, joista poti-
laat ovat hankalasti evaku-
oitavissa ottaen huomioon
heidän sairautensa, ikänsä
tai heille tehtävät toimen-
piteet, ja toisaalta tiloihin,
jotka ovat hankalasti saa-
vutettavissa. Näiden lisäksi
ensisijalla ovat erityistilat
kuten teho-osastot, leik-
kausosastot ja tutkimusti-
lat.
Sairaanhoitopiirin in-
vestointisuunnitelman
mukaan osastot varuste-
taan peruskorjausten yhte-
ydessä automaattisella pa-
lonsammutuslaitteistolla.
Tämän lisäksi sairaanhoi-
topiiri ja aluepelastuslaitos
ovat jo aiemmin tehneet
suunnitelman, jonka mu-
kaan sprinklerilaitteisto
asennetaan myös muihin
kohteisiin kiireellisimmät
tarpeet huomioon otta-
en. Tätä suunnitelmaa on
nyt arvioitu uudelleen, ja
tavoitteena on, että koko
piirin kattava automaatti-
nen palonsammutusjärjes-
telmä valmistuisi vuoden
2015 loppuun mennessä.
Suunnitelma painottuu
seuraavalle kuudelle vuo-
delle ja sitä tarkistetaan
vuosittain investointi-
suunnitelman yhteydessä.
Kokonaiskustannuksiksi
on arvioitu yhteensä 11,6
miljoonaa euroa.
Tänä vuonna auto-
maattinen palonsammu-
tusjärjestelmä asennetaan
aiemman suunnitelman
mukaisesti 15 osastolle
Keskussairaalaan. Tehdyn
selvityksen perusteella
myös Pitkäniemen sairaa-
lan viidelle osastolle asen-
netaan sprinklerilaitteet.
Kustannuksiksi on arvioitu
miljoona euroa, josta puo-
let käytetään laitteistoon ja
puoletsprinklerikeskuksen
rakentamiseen.
Sairaanhoitopiirin alus-
tavan selvityksen mukaan
vuosina 2008 - 2010 auto-
maattinen palonsammu-
tusjärjestelmä asennetaan
vuosittain 5 - 10 osastolle
ja lisäksi joihinkin kella-
ri- ja huoltotiloihin. Vuo-
sittaisiksi kustannuksiksi
on arvioitu kaksi miljoo-
naa euroa. Vuosina 2011
– 2012 automaattisen
palonsammutusjärjestel-
män käytetään arviolta
miljoona euroa vuosittain.
Vuonna 2013 palataan
sairaanhoitopiirin inves-
tointisuunnitelman mu-
kaiseen käytäntöön, jolloin
automaattinen palonsam-
mutusjärjestelmä asenne-
taan osastoille niiden pe-
ruskorjausten yhteydessä.
Investointisuunnitelman
mukaan siihen varataan
vuosittain käytettäväksi
300 000 euroa.
Pirkanmaan sairaan-
hoitopiirin henkilöstön
toimintavalmiutta kar-
tutetaan tarkentamalla
toimintaohjeita sekä li-
säämällä koululutusta ja
käytännön harjoittelua.
Sairaanhoitopiirin pa-
loturvallisuus perustuu
osaavaan ja jatkuvasti kou-
lutettavaan henkilöstöön,
paloturvallisuutta paranta-
viin teknisiin järjestelmiin
ja kiinteistöjen rakenteel-
liseen paloturvallisuuteen.
Teknisistä järjestelmistä
keskeisessä asemassa ovat
herkät paloilmoitinjärjes-
telmät, kuten savuilmai-
simet ja ajanmukainen
alkusammutuskalusto. Ti-
lojen rakentamisessa kiin-
nitetään huomiota paloa
hidastaviin materiaaliva-
lintoihin.
Palontorjuntaa
tehostetaan
sairaanhoitopiirissä
Ilmatieteen laitoksen
tilastojen mukaan hel-
mikuu oli 3-7 astetta
tavanomaista kylmempi.
Kylmästä helmikuusta
huolimatta sydäntalvi eli
joulu-helmikuu oli tavan-
omaista leudompi.
Helmikuun keskilämpö-
tila oli maan etelä- ja län-
siosassa -9…-15 astetta,
etelä- ja lounaisrannikolla
sekä saaristossa -5 asteen
molemmin puolin.
Maan itä- ja pohjois-
osassa keskilämpötila oli -
15…-20 astetta. Helmikuu
olikin näin tavanomaista
kylmempi.
Helmikuussa koettiin
kaksi kireää pakkasjaksoa.
Helmikuun 6.-9. päivänä
lämpötila laski 30 pak-
kasasteen alapuolelle aina
Etelä-Suomea myöten.
Talven alin lämpötila
-39,9 astetta mitattiin 6.
päivä maaliskuuta Sal-
lan Naruskassa.
P a k k a n e n
oli napak-
kaa myös
Etelä-
Suomen hiihtolomaviikol-
la 19. - 23.2. Lämpötila
oli tuolloin päivisin koko
maassa 10 - 15 pakkasas-
teessa ja öisin pakkanen
kiristyi 25 asteen tuntu-
maan maan eteläosassakin.
Selkeässä pakkassäässä au-
rinko paistoi helmikuussa
tavanomaista enemmän.
Lapissa aurinko paistoi
noin 1,5-kertaisesti kes-
kiarvoon verrattuna. Hel-
mikuun lopussa pakkanen
hellitti ja sää oli pilvistä.
Harvinaisen kylmästä
säästä johtuen helmikuun
sademäärät olivat pieniä.
Koko talvi maan
eteläosassa kaksi
astetta keskiarvoa
leudompi
Ilmatieteen laitos kertoo,
että joulu-helmikuun kes-
kilämpötila oli alkutalven
ennätysleutojen säiden
vuoksi maan eteläosassa
noin kaksi astetta ja maan
keskiosassa noin
a s t e e n
pitkän
ajan keskiarvoa leudompi.
Keski- ja Pohjois-Lapissa
talven keskilämpötila oli
tavanomainen. Maan ete-
lä- ja keskiosassa talven
keskilämpötila oli -2 - -8
astetta, lounaissaaristossa
vähän lauhempaa. Oulun
ja Lapin läänissä sydäntal-
ven keskilämpötila oli -8
- -14 astetta.
Joulu-helmikuun aikana
satoi koko maassa tavan-
omaista enemmän. Eni-
ten satoi Länsi-Suomessa
ja Oulun läänissä, missä
sademäärät olivat yli 1,5-
kertaisia pitkän ajan keski-
arvoihin nähden. Kolmen
kuukauden sadesumma oli
maan länsiosassa sekä Ou-
lun läänissä 150 - 230 mil-
limetriä ja maan itäosassa
sekä Lapissa 100 - 150 mil-
limetriä. Suurin osa talven
sateista tuli joulu- ja tam-
mikuussa helmikuun ol-
lessa vähäsateinen.
Helmikuun sademää-
rät olivat koko maassa 10
- 35 millimetriä. Vähiten
satoi maan lounaisosassa
ja etelärannikolla, missä
kuukauden sadekertymä
oli alle puolet tavanomai-
sesta.
Lumipeitteen paksuus
on edelleen 10 - 20
senttimetriä ajan-
kohdan keskiarvoja
ohuempi etenkin
maan itäosassa,
Oulun läänissä
sekä Etelä-Lapis-
sa, missä lumen
syvyys on 10
- 50 senttimet-
riä. Keski- ja
Pohjois-Lapissa
lunta on 60 - 90
s e n t t i me t r i ä ,
mikä on ajan-
kohdalle tyypil-
listä.
Kylmä helmikuu tasoitti
ennätysleutoa talvikautta