Page 7 - Alueviesti_15_2007

7 Torstaina huhtikuun 12. 2007
Mies oli esitutkinnan aikana pidätet-
tynä ja vangittuna lähes kolme viik-
koa. Hänet vapautettiin 3. huhtikuuta.
Esitutkinnassa ilmeni, että mies oli vä-
littänyt amfetamiinia Huittisten seu-
dulle jo vuodesta 2005 lähtien. Tänä
aikana myyntiin tulleen amfetamiinin
määrä on poliisin arvion mukaan vä-
hintään 100 grammaa.
Poliisi on esitutkinnan aikana kuu-
lustellut epäiltyjä huumausaineen os-
tajia ja osa kuultavista on myöntänyt
ostaneensa amfetamiinia vangittuna
olleelta mieheltä. Ostajat ovat pää-
asiassa täysi-ikäisiä miehiä, mutta
esitutkinnassa on tähän mennessä
kuulusteltu myös naisia sekä yhtä alle
18-vuotiasta henkilöä.
Esitutkinnan aikana on tehty useita
kotietsintöjä ja etsinnöillä on löydet-
ty huumausaineiden käyttövälineitä.
Tutkinnan alkuvaiheessa tehdyn am-
fetamiinitakavari-
kon lisäksi etsin-
nöillä ei ole tehty
muita varsinaisia
huumausainetaka-
varikkoja. Yhdestä
Kokemäellä sijait-
sevasta asunnosta
poliisi löysi Can-
nabis Sativa -vil-
jelmän. Asunnon
yhteen huoneeseen
oli tehty kasvihuo-
nemaiset olosuhteet
lämpölampuilla ja
ilmanvaihtojärjes-
telmällä.
Esitutkinnassa on selvinnyt, että
amfetamiinin lisäksi kihlakunnan
alueella käytetään jonkin verran kan-
nabista sekä erilaisia huumausaineiksi
luokiteltavia lääkeaineita.
Nyt ilmi tulleita huumausaineri-
koksia tullaan käsittelemään aikanaan
Kokemäen käräjäoikeudessa.
Amfetamiinin myyjä
jäi kiinni Huittisissa
Poliisin piiristä
Poliisi on selvittänyt Huittisis-
sa 23. maaliskuuta Kone-Tap-
saan tehdyn murron.
Teon on tunnustanut
huittislainen vuonna -79
syntynyt mies, joka on myös
tunnustanut samana yönä
yrittäneensä ottaa luvatta
käyttöönsä henkilöauton
Karhulantiellä.
Lähinnä Vammalan kes-
kustassa viime syksynä ja
tämän vuoden alussa tehty
omaisuusrikossarja siirtyy
poliisilta syyteharkintaan.
Kokonaisuuteen liittyy kaik-
kiaan lähes 40 rikosta.
Poliisi on selvittänyt omai-
suusrikoksia, joista epäilty-
nä on ollut vammalalainen
mies. Liikkeistä, toimistoista
ja autoista anastettu omaisuus
on pääosin saatu takaisin eri
henkilöiltä, joiden epäillään
syyllistyneen kätkemisrikok-
siin.
Varkausrikosten ja kätke-
misrikosten yhteydessä on
paljastunut myös huumaus-
ainerikoksia. Murtojen yhte-
ydessä syntynyt aineellinen
vahinko on merkittävä.
Tuli ehti tuhota teollisuus-
hallin aluskatetta ja kat-
torakenteista Huittisten
Suttilassa kiirastorstaina il-
tapäivällä. Palokunnat saivat
tulen hallintaan Laineentiel-
lä, ja vahingot rajoittuivat
palaneeseen aluskatteeseen
ja mustuneisiin kattoraken-
teisiin.
Kokemäenjoessa Sonnilan-
ojan suulla talven yli ollut
Buster Sun R -moottorive-
ne on anastettu Kokemäel-
lä pääsiäispäivien välisenä
yönä. Osittain jään alla
ollut veneen perämootto-
ri oli irronnut veneestä ja
jäänyt jäähän kiinni.
Havainnot yöllisestä
veneennostosta pyydetään
ilmoittamaan Kokemäen
poliisille numeroon 02-
5407 444.
Rikossarja
syyteharkintaan
Autot vaurioituivat risteys-
kolarissa Kokemäellä ja
niiden kuljettajat kävivät
terveyskeskuksen ensi-
avussa lauantaiaamuna.
Kokemäkeläinen vuon-
na -88 syntynyt mies tuli
henkilöautolla Sonnilan-
tieltä kärkikolmion takaa
Satakunnatielle ja törmäsi
kokemäkeläisen vuonna
-61 syntyneen naisen kul-
jettaman henkilöauton
kylkeen. Kolari sattui puo-
likymmeneltä.
Esitutkinnan aikana on löydetty erilaisia huu-
mausaineiden käyttövälineitä.
Poliisi löysi kotietsinnöissä Cannabis
sativa -kasveja, joille oli tehty asun-
toon kasvihuonemaiset olosuhteet.
Poliisi takavarikoi huittislaiselta mie-
heltä amfetamiinia.
Kokemäen poliisi on selvittänyt viime
viikkojen aikana kihlakunnan alueel-
la, pääasiassa Huittisissa, tapahtunut-
ta amfetamiinin myyntiä. Esitutkin-
ta alkoi, kun huittislaisen 23-vuotiaan
miehen hallusta löytyi 15. maalis-
kuuta 2007 25 grammaa amfetamii-
nia.
Maatilan hakelämpölai-
tos syttyi tuleen Punka-
laitumentiellä Huittisissa
maanantaina iltapäivällä.
Ilmeisesti savupiipusta läh-
tenyt kipinä sytytti katto-
tiilten ja vesikaton väliin
kertyneitä roskia.
Asukkaat saivat sam-
mutettua palon nopeasti.
Palokunta purki tiilikattoa
savupiipun ympäriltä ja
varmisti palon sammumi-
sen.
Nuorehko mies loukkaan-
tui jäätyään traktorin ja
auton väliin puristuksiin
Kuoppamäentiellä Köy-
liössä maanantaina ilta-
päivällä. Traktorilla oli
yritetty vetää pihamaalle
juuttunutta henkilöautoa
irti.
Traktorin ja auton vä-
lissä ollut mies jäi jalastan
kiinni. Pelastuslaitos auttoi
miehen irrottamisessa, ja
loukkaantunut kuljetettiin
Satakunnan keskussairaa-
laan Poriin.
Tuli tuhosi aluskatetta
Risteyskolarista
ensiapuun
Vene vietiin
Kokemäellä
Hakelämpö-
laitos syttyi
Huittisissa
Jalka jäi
auton ja
traktorin väliin Kone-Tapsan
murto selvisi
Syrjäytymisvaarassa olevien
nuorten on vaikea siirtyä
koulusta työelämään
Suomessa arvioidaan ole-
van 10 000–15 000 alle 25-
vuotiasta syrjäytymisvaa-
rassa olevaa nuorta, joilla
on selviä vaikeuksia hal-
lita elämäänsä. Moniam-
matillinen työryhmä teki
58 nuorelle kuntoutustut-
kimuksen, jonka mukaan
nuorten ongelmat painot-
tuvat psyykkisiin ja sosi-
aalisiin tekijöihin. Hyvän
kuntoutussuunnitelman
avulla ongelmiin voidaan
kuitenkin puuttua.
Vaikka nuorten työttömyys on
viime vuosina selvästi vähen-
tynyt, on osa vajaakuntoisista
nuorista syrjäytymisvaarassa.
Fyysiset, psyykkiset ja sosi-
aaliset toimintarajoitteet hait-
taavat heidän työmarkkinoille
pääsyään.
Lisäongelmia aiheuttavat
ongelmalliset perheolosuh-
teet, oppimisvaikeudet sekä
huumeidenkäyttö.
Tämä käy ilmi tutkimus-
hankkeesta, jonka tavoitteena
oli saada kokemusta vajaakun-
toisten nuorten kuntoutustut-
kimusten tekemisestä laitos-
kuntoutuspalvelujen piirissä.
Saatujen kokemusten perus-
teella kuntoutustutkimus on
hyvin toteutettavissa, mutta se
edellyttää tavanomaista enem-
män resursseja sekä kokenutta
moniammatillista työryhmää.
Tutkimuksessa käytettiin bio-
psykososiaalista arviointi- ja
edistämismallia, jonka avulla
jokaiselle nuorelle pyrittiin
muodostamaan toimintaky-
kypro!ili.
Ongelmien varhainen
tunnistaminen tärkeää
Monen tutkimukseen osal-
listuneen nuoren taustalla oli
mittava viranomaistyö, sillä
ongelmat olivat kehittyneet
vuosien aikana, aina lapsuu-
desta lähtien. Siirtyessään
koulusta työelämään monet
heistä olivat jääneet ilman
yksilöidyn tukihenkilön tai
-tahon tukea, eivätkä heidän
ammatilliset suunnitelmansa
olleet edenneet. Siirtymävai-
heessa tehty laaja-alainen sel-
vitys auttaisi nuoria kiinnitty-
mään paremmin työelämään.
Valtaosalla nuorista ongel-
mat ilmenivät mielentervey-
den ja käyttäytymisen häiriöi-
nä. Suurella osalla todettiin
mielenterveyspalvelujen tar-
ve, mutta palvelujen saatavuus
oli usein riittämätöntä ja myös
niiden toteutumiseen liittyi
runsaasti ongelmia. Suurelle
osalle nuorista voitiin tehdä
tavoitteellinen ammatillinen
suunnitelma, mutta joilla-
kuilla sen käynnistäminen
arvioitiin mahdolliseksi vasta
lisätutkimusten tai riittävän
hoidon jälkeen.
Hankkeen suosituksissa
korostetaan muun muassa
avuntarpeen varhaista tun-
nistamista, eri viranomaisten
saumatonta yhteistyötä, vas-
tuutahon nimeämistä kuntou-
tussuunnitelman seurantaan
ja uusien nuorille tarkoitettu-
jen mielenterveyspalvelujen
kehittämistä.
Nuorten työpajoihin
puolitoista miljoonaa
Lääninhallitus on myön-
tänyt lähes 1,5 miljoonaa
euroa valtionavustusta
nuorten työpajatoimin-
nan kehittämiseen. Avus-
tusta sai 50 nuorten työ-
pajahanketta, noin 91 %
hakeneista. Pirkanmaa
sai avustusta yhteensä 305
000 ! ja Satakunta 224 ooo
!.
Avustusta haki 55 nuorten
työpajaa yhteensä 3,3 mil-
joonaa euroa. Käytettävissä
olleen määrärahan osuus hae-
tusta avustuksesta oli siis 45
prosenttia.
Edellisenä vuonna vastaa-
va prosentti oli 55, joten tänä
vuonna rahaa oli suhteessa 10
prosenttia vähemmän haettui-
hin avustussummiin nähden.
Avustuspäätösten valmis-
telussa on otettu huomioon
mm. nuorten työttömyysti-
lanne, alueen muut vastaavat
hankkeet ja hankkeen sisältö.
Valmistelussa on priorisoitu
hankkeita, jotka laajentavat
työpajatoiminnan alueellisia
palveluja läänissä.
Pääsääntöisesti avustus
kohdennettiin yksilövalmen-
tajien palkkaukseen nuorten
työpajoille.
Kielteisen päätöksen sai
viisi hakemusta Länsi-Suo-
men läänissä.
Pirkanmaa: yhteensä 305 000 e
1. Hämeenkyrön kunta/Sosiaaliltk/Sosiaalipalvelu-
keskus, Hämeenkyrön Monityö
27 000 e
2. Ikaalisten kaupunki, nuorisotoimi, Nuorten työ-
paja
30 000 e
3. Lempäälän kunta, Monitoimikeskus 18 000 e
4. Pirkkalan kunta, Pirkkalan Nuorten Työpaja 13 000 e
5. Ruoveden kunta, Työpajat: Pajakellari ja -monttu 20 000 e
6. Silta-Valmennusyhdistys ry, Tampere, Silta-Val-
mennusyhdistys ry
80 000 e
7. Tampereen kaupunki, Kulttuuritoimi, nuorisopal-
velut, Elämän eväät -projekti
50 000 e
8. Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry,
Tampere, Etapista Eväät Eteenpäin
20 000 e
9. Toijalan kaupunki, nyk. Akaan kaupunki, Nuori-
sopalvelut, Nuorten Ykspaja
22 000 e
10. Ylöjärven kaupunki, Työllisyyspalvelut, Ylöjärven
kaupungin työllisyyspalvelut
25 000 e
Satakunta: yhteensä 224 000 e
1. Eurajoen kunta, nuorisotoimi, Eurajoen nuorten
työpaja Nosturi
25 000 e
2. Huittisten kaupunki, Huittisten nuorten työpaja 24 000 e
3. Kankaanpään kaupunki, Kankaanpään Seutukun-
nallinen Nuorten Työpaja: Kankaanpää- Lavia-
Kiikoinen
27 000 e
4. Kokemäen kaupunki, Kokemäen nuorten työpajan
kehittämisohjelma
24 000 e
5. Merikarvian kunta, Merikarvian nuorten työpaja 22 000 e
6. Noormarkun kunta, NOVO-Nuorten ohjaava
verkkopaja
27 000 e
7. Porin kaupungin Nuorten työpaja 50 000 e
8. Rauman kaupunki, liikunta-nuorisovirasto, Elä-
mänkartalla 2007-2008
25 000 e
Suomalaiset viivyttelevät
avun hakemista kipuun
Suomalaiset saavat melko
hitaasti apua neuropaat-
tiseen eli hermovaurioki-
puun. He odottelevat jopa
yli vuoden kivun para-
nemista ennen lääkäriin
menoa.
Lääkeyhtiö P!zerin teettämän
tutkimuksenmukaanlääkäris-
sä lopullisen tiedon saaminen
kivun luonteesta voi kestää yli
vuoden. Tilanne on parempi
esimerkiksi Saksassa ja Italias-
sa, jossa tiedon saa lääkäriltä
muutamassa kuukaudessa.
Seitsemässä maassa tehty
selvitys kertoo, että hermo-
vauriokivun diagnostisoin-
ti kestää usein kauan ja on
hankalaa. Suomalaislääkärit
seulovat hermovauriokipua
erityisen kyselylomakkeen
avulla harvoin. Vain joka
kymmenes tekee niin. Mek-
sikossa yli puolet ja Saksassa
neljä kymmenestä lääkäristä
seuloo kipupotilaita.
Arviolta 200 000 suoma-
laista kärsii hermovaurioki-
vusta. Sen oireita ovat muun
muassa jatkuva poltteleva
kipu, sähköiskuntyyppiset
tuikkaukset ja puutuminen.
Tyypillinen hermovaurio-
kivun aiheuttaja on nikama-
välilevyn pullistuman jälkei-
nen hermojuuriperäinen kipu.
Kipu voi syntyä myös vyöruu-
sun, diabeteksen, herpeksen,
syövän, MS-taudin, vamman
tai leikkauksen jälkeen.
Pitkittynyt ja hoitamaton
kipu voi aiheuttaa jopa työky-
vyttömyyttä. Hermovaurioki-
pua hoidetaan eri tavoin kuin
muuta kipua. Hermovaurioki-
vussa kyse on kipua välittävän
hermostoradan poikkeavasta
viestinvälityksestä. Hoitona
ovat muun muassa mieliala- ja
epilepsialääkkeet, jotka vaikut-
tavat tähän viestinvälitykseen.
P!zerin teettämän kyse-
lyn toteutti Harris Interacti-
ve. Kyselyyn osallistui noin
700 neuropaattisesta kivusta
kärsivää potilasta ja noin 700
heitä hoitavaa lääkäriä Espan-
jasta, Britanniasta, Italiasta,
Koreasta, Meksikosta, Sak-
sasta ja Suomesta. Kustakin
maasta osallistui sata potilasta
ja lääkäriä, jotka olivat lähin-
nä yleislääkäreitä.
ALUE-
VIESTILLÄ
TAVOITAT
ALUEEN
KAIKKI
TALOUDET!