13
Torstaina huhtikuun 12. 2007
Sastamalan
perusturva-
kuntayhtymä
järjestää
Miesseminaarin tiistaina
huhtikuun 17. päivä klo
17.00 alkaen Vammalassa
Sylvään koulun auditori-
ossa.
Seminaarin ovat ideoineet
talven aikana Saspen miehet.
Seminaarin aiheet liittyvät
miehen elämään,terveyteen ja
harrastuksiin.
Seminaarissa
puhutaan
mm. miehen seksuaalisuu-
desta, miehen ravinnosta ja
henkisestä, fyysisestä ja sosiaa-
lisesta virkistyksestä. Näistä ai-
heista ovat puhumassa mm. isä
Mitro Helsingin ortodoksises-
ta seurakunnasta, ravitsemus-
suunnittelija Liisa Kalttila dia-
beteksen ehkäisyhankkeesta,
Vammalan seudun kalastus-
alueen isännöitsijä Kalle Kallo
ja seksuaalikasvattaja Anna-
Maija Huhdanperä-Ketonen.
Lisäksi ”Kunnossa kaiken ikää”
miesvoimisteluryhmä antaa
näytteen ”venymiskyvystään”.
Seminaarissa voi mittauttaa
mm. verenpaineensa, verenso-
kerinsa ja puristusvoimansa.
Lisäksi tilaisuudessa etsitään
seudun desibelihirmua kilpai-
lun avulla. Kilpailuun osallis-
tuminen on vapaaehtoista.
Tilaisuuteen on vapaa pää-
sy.
Tämän tästä saa kuulla aivan
järkevien ihmisten valittele-
van alamaisesti rohkeutensa
puutetta, sitä etteivät kykene
elämään kuin Linkola. Ettäs
kehtaavat. Jos he todella ovat
samaa mieltä kuin Linkola,
niin heidän täytyy lopettaa
lepertely Linkolan logiikasta
ja älyllisestä rehellisyydestä,
joihin eivät muka itse kykene,
ja ryhtyä toimiin.
Markku Turusen vastikään
julkaistun Löytötavaraa-ko-
koelman (Gummerus) esseet
perustuvat irtonaiseen mate-
riaaliin ja muistiinpanoihin,
joita Turuselle on vuosien
varrella kertynyt. Suuri osa es-
seistä käsittelee Joel Lehtosta,
mutta tekstit paneutuvat myös
emigranttiruhtinaan,anarkisti
Pjotr Kropotkinin ajatuksiin,
Venähän nihilisteihin, Oscar
Wilden
individualistiseen
sosialismiin, nietszcheläisiin,
valtiososialisteihin, eksisten-
tialisteihin ja moniin muihin
Lehtosenkin ajatteluun vai-
kuttaneisiin julistajiin ja hei-
dän aatteisiinsa.
-Harmikseni en ole lähes-
kään kaikkea löytötavaraa
pystynyt käyttämään kirjois-
sani tai muissa töissäni. Näy-
telmä on arkahipiäinen ja
kranttu näykkijä, se tiedetään.
Kun näytelmän henkilö alkaa
vähänkin saada hahmoa it-
seensä, se alkaa heti nyrpistel-
lä nokkaansa kirjailijalle. Te-
levisiokäsikirjoitusten toisella
tavalla ahtaisiin sapluunoihin
ei voi senkään vertaa ujut-
taa mitään henkilökohtaista.
Mutta myös romaani, vaikka
’kaikkiruokainen sika’ onkin,
vieroo yhtä ja toista, usein
juuri sitä kaikkein mielenkiin-
toisinta, hotkii lantunvarsia,
vaikka parempaa olisi tarjolla.
Tulkoot siis helmet käytetyksi
tässä kokoelmassa parempiin
tarkoituksiin, kirjoittaa Turu-
nen.
Löytötavaraa-kokoelman
tekstit liittyvät paljon Joel
Lehtoseen. Turunen on hyö-
dyntänyt Näin unta kesästä
kerran -näytelmän ja Hyvä
Joel -romaanin kirjoitustöis-
sä esiin tulleita aiheita. Myös
vanhempaa materiaalia on
mukana. Löytötavaraa-koko-
elman esseissä 1800-luvun ja
1900-luvun alun aatevirtauk-
set saavat vertauskohdikseen
tämän päivän aatteet ja Turu-
sen tragikoomiset kokemuk-
set vasemmistoradikalismin
parissa. Muistojen mukaan
heittäytyessään hän päätyy
myös erittelemään oman elä-
mänsä avainkohtauksia.
-Lehtosen teokset ja elämä
nostivat yllättävän voimak-
kaasti pintaan myös henkilö-
kohtaisia tunteitani ja koke-
muksiani. Näin jo siksi, että
elin lapsuuteni ja nuoruuteni
samoilla seuduilla kuin Leh-
tonen omansa puolisen vuo-
sisataa aikaisemmin, mutta
myös siksi, että Lehtosen elä-
mää värittäneet orpouden- ja
yksinäisyydentunnot ovat ol-
leet kovin tuttuja minullekin.
Olen joissakin kirjoituksissa
ottanut ujostelematta suurta
kirjailijaa käsittelevien miet-
teitteni rinnalle omaelämä-
kerrallista aineistoa. Ei Lehto-
nen siitä pienene, enkä minä
suurene.
Markku Turunen on syn-
tynyt Suonenjoella ja asunut
Savonlinnassa ja Joensuussa.
Nykyisin hän on asettunut
Tampereella vapaaksi kirjai-
lijaksi. Hän on julkaissut ai-
kaisemmin kaksitoista kirjaa,
joista yksi on novellikokoel-
ma, yksi nuortenkirja ja muut
romaaneja. Lisäksi hän on
kirjoittanut kuunnelmia, näy-
telmiä ja tv-käsikirjoituksia.
-Pentti Linkolan paljon puhutussa logiikassa ei sinäl-
lään ole mitään erityistä, jokainen muutaman vuoden
peruskoulua käynyt kykenee halutessaan seuraamaan
sen kulkua. Kukaan terveillä vaistoilla varustettu ei vain
halua tehdä sitä, ja Linkolan tulkinta tästäkin on yhtä
yksinkertainen kuin Högforsin lavuaari: ei ole rohkeut-
ta katsoa tosiasioita silmiin, tarvitaan hajulukko pitä-
mään ikävät tuoksut loitolla.
Etelä-Satakunnan Wanhat
Toverit arvioivat kokouk-
sessaan demareiden vaali-
tappioon johtaneita syitä.
Vilkkaassa ja puoluejohtoa
arvostelevissa puheenvuo-
roissa ei sanoja säästelty.
Puoluejohtoa, puheenjohta-
jaa ja puoluesihteeriä, vaa-
dittiin vaihdettavaksi.
Vaatimus jäi kuitenkin yh-
den puheenvuoron varaan.
Vaalien tuloksella ei päästä
kehumaan, sillä se on sodan-
jälkeisen historian huonoin
tulos.
Sosialidemokraatit
menettivät lähes satatuhatta
ääntä kuin edellisissä edus-
kuntavaaleissa. Vasemmiston
yhteenlaskettu kannatus jäi
alimmalle tasolle 30,2 pro-
senttiin kuin koskaan ennen.
Satakunnan
vaalipiirissä
demareiden hyvä kannatus
noteerattiin.
Syitä vaalitappioon haet-
tiin globalisaatiosta, hyvästä
talouskasvusta, uhkakuvista,
työllisyyskehityksestä,
mil-
jardi leikeistä, painopiste-
asettelusta, verotuksesta ja
mainonnasta.
Kansalaisten
käyttäytymisessä nähtiin pro-
testihenkeä ja myös välinpi-
tämättömyyttä olla äänestä-
mättä kun kaikki tuloskäyrät
näyttävät ylöspäin.
Ankaraa arvostelua sai
osakseen
varallisuusveron
poisto ja kaikki hallituksen
tekemät tulonsiirrot ovat koh-
distuneet
parempiosaisten
hyödyksi, sanottiin. Demarit
ovat olleet siksi monta vuotta
hallitusvastuussa, että nämä
parannukset olisi ehditty teh-
dä mitä nyt vaalien edellä lu-
vattiin. Ruoan arvonlisäveron
alennus, mikäli se toteutetaan,
ei tule kuluttajan hyödyksi
vaan jää kaupan portaisiin,
näin uskottiin.
Kokouksessa peräänkuu-
lutettiin
sosialidemokraat-
tista aatteellisuutta, mistä
nykyaikana vaietaan lähes
kokonaan. Kotikasvatukses-
sa aatteellisuus on häivytetty
ja yksilökeskeisyys on tullut
näyttävästi kuvaan. Ja poli-
tiikka koetaan yhteisten arkis-
ten asioiden hoitamiseksi eikä
niinkään aatteiden väliseksi
kilpailuksi, todettiin kokouk-
sessa.
SAK:n vaalimainoksella ei
katsottu olevan suurtakaan
merkitystä vaalitappioon.
Vaalikampanja kohdistet-
tiin. perinteisesti varmaan
SAK:laiseen kenttään, vaikka
yhteiskunta on keskiluok-
kaistunut. Kuvaan ovat nous-
sut toimihenkilöt, jotka ovat
voimavara myös sosialide-
mokraateille ja jotka löyty-
vät akavalaisten, tehyläisten,
SSTK:laisten ja OAJ:laisten
piiristä.
Vaalituloksessa
nähtiin
hyvääkin. Kun katsotaan kol-
men suurimman puolueen
äänimääriä, niin niiden vä-
lillä on hyvin pieni ero, mikä
merkitsee demareille vain 2-3
paikanmenetystä. Vaalipiirien
ylijäämä-äänet koituivat so-
sialidemokraateille tappioksi.
Pahoiteltiin ettei maaseudun
demareista kukaan hyvillä-
kään äänimäärillä, kuten Heli
Eskanen 4 407 ääntä ja Harri
Lehtonen 3 349 ääntä, eivät
tulleet valituiksi.
PV.
Opintotukea saa nyt 13
000 opiskelijaa vähemmän
kuin viisi vuotta sitten.
Erityisesti toisen asteen
oppilaitoksissa
määrät
ovat laskeneet selvästi.
Kelan suunnittelija Timo Par-
tio selvittää Sosiaalivakuutus-
lehdessä 2/2007 opintotukea
saavien määrissä tapahtuneita
muutoksia ja niiden syitä.
Opintotuen saajien luku-
määrä on vähentynyt luku-
vuodesta 2000–2001 luku-
vuoteen 2005–2006 yli 13 000
opiskelijalla eli 4,5 prosenttia.
Suurinta lasku oli toisen as-
teen oppilaitoksissa opiskele-
vien keskuudessa: lukiolais-
ten määrä pieneni 34 400:sta
24 200:aan ja ammatillisissa
oppilaitoksissa 96 000:sta 86
500:aan.
Varsinkin lukiolaisten van-
hempien tulot ylittävät usein
opintotuen
myöntämiselle
asetetut tulorajat. Eduskun-
nan viime vuonna tekemän
budjettipäätöksen mukaisesti
vanhempien tulorajoja koro-
tettaneen 1.11.2007 lukien 30
prosentilla.
Korotus koskisi noin 40
000:a pääasiassa toisen asteen
oppilaitoksissa
opiskelevaa
opiskelijaa, ja se korottaisi
opintotukea 10–100 eurolla
kuukaudessa.
Partion mukaan se, että
opintorahaa ei ole korotettu
kertaakaan vuoden 1992 jäl-
keen, vaikuttaa opintotukea
hakevien määrään. Maalis-
kuussa 2006 keskimääräinen
opintoraha oli 211, asumislisä
179 ja opintolaina 284 euroa
kuukaudessa. Korkeakoulu-
opiskelijan opintorahan re-
aaliarvo on pienentynyt vii-
denneksellä vuodesta 1992.
Asumislisää korotettiin vii-
meksi loppuvuodesta 2005.
Opiskelijoiden
työssä-
käynti on yhä yleisempää, ja
esimerkiksi korkeakouluopis-
kelijoista käy töissä yli puolet.
Tästä ja opintotuen reaalita-
son alenemisesta huolimat-
ta yliopisto-opiskelijat ovat
turvautuneet
opintotukeen
viime vuosina aiempaa lukui-
sammin, ja 2000-luvun alusta
heidän määränsä on kasvanut
8,3 prosenttia.
Opintolainaa
opintojen-
sa rahoittamiseen käyttävien
määrä on vähentynyt luku-
vuodesta 2000–2001 lukuvuo-
teen 2005–2006 yli 10 pro-
senttia. Vuoden 2006 lopussa
opintolainaa oli 309 200 hen-
kilöllä, mikä on neljänneksen
vähemmän kuin vuonna 1995
Päättäjät aseettomia ilmastonmuutoksen edessä
Yritysautoilussa raha ratkaisee yhä eniten
Tuoreen kyselytutkimuk-
sen mukaan kustannukset
ja turvallisuus nostetaan
yritysautoilussa yhä ym-
päristöystävällisyyden
edelle. Päättäjiltä löytyy
haluja vaikuttaa, mutta
keinot ovat hukassa.
Kansainvälisen leasingautojen
hallinnointi- ja rahoitusyhti-
ön LeasePlanin Suomessa
teettämään kyselyyn vastasi
850 yritys- ja yhteisöjohtajaa
ja hankintapäättäjää.
– Tutkimuksen tulokset
vahvistavat sitä, että yritykset
tarvitsevat tukea sekä yritys-
autoilun ympäristö- että kus-
tannuskysymyksissä, LeaseP-
lanin toimitusjohtaja Petteri
Pihlas kommentoi.
Päättäjätutkimuksen
ta-
voitteena oli selvittää vastaaji-
en näkemyksiä yritysautoilun
vaikutuksista ilmaston-muu-
tokseen sekä yritysautoilun
käytäntöjä. Lisäksi kysyttiin
myös päättäjien suun-nitel-
mia tulevaisuuden yritysau-
toilusta.
Päästöjen vähentämisen
keinot hukassa
Enemmistö vastaajista, 60 %,
on sitä mieltä, että yritysten
ja yhteisöjen tulisi panostaa
ilmastonmuutoksen hillitse-
miseen rajoittamalla yritys-
autoilun hiilidioksidipäästöjä.
Samaan aikaan 67 prosenttia
kertoo, ettei heidän organi-
saatiossaan ole tehty mitään
systemaattisia toimenpiteitä
päästöjen
vähentämiseksi.
Puolet vastaajista perustelee
asiaa sillä, että heillä ei ole tar-
peeksi tietämystä tarvittavista
keinoista ja toi-mintamalleis-
ta päästöjen vähentämiseen.
Jopa kolmas osa vastaajista
ei näe yritysautoilulla olevan
merkittävää vaikutusta ilmas-
tonmuutokseen.
Päästöjen hillitsemiseksi
eniten käytettyjä keinoja ovat
oikean auton oikeaan tarpee-
seen valitseminen (56 %) ja
ajokilometrien kokonaismää-
rän seuraaminen (50 %). Vä-
hiten kiinnitetään huomiota
taloudelliseen ajotapaan ja
vähäpäästöisten autojen va-
lintaan.
Autot hankitaan
kustannusten
perusteella
Ympäristöystävällisyyttä ar-
vostetaan autojen valinnassa
hiukan keskimääräistä enem-
män, mutta kyselytutkimuk-
sen mukaan yritysautojen
tärkeimmät hankintakriteerit
ovat kuitenkin hankintakus-
tannukset, turvallisuus ja
käyttökustannukset.
Ulkoistetumpi ja ympäris-
töystävällisempi tulevaisuus
Kyselytutkimus paljastaa, että
yli puolet (51 %) organisaati-
oista pitää päästöjen vähen-
tämistä tulevaisuudessa tär-
keänä. Kaikista tärkeimpinä
autokannan hallinnassa pide-
tään kuitenkin tulevaisuudes-
sa kustannusten hallintaa (56
%) ja polttoaineen kulutuksen
hallintaa.
Yritysautojen hankinnassa
päättäjät aikovat kiinnittää
tulevaisuudessa
enemmän
huomiota ympäristöystävälli-
syyteen, 63 %, kuin tällä het-
kellä, 42 %.
Miltei 80 % organisaatiois-
ta suhtautuu myös myöntei-
sesti mahdolliseen autokan-
nan hallinnan ulkoistamiseen,
jos se toisi kustannussäästöjä.
Näistä 26 % prosenttia on jo
ulkoistanut autokantansa hal-
linnan.
Missä ikinä kuljetkin
www.alueviesti.fi
Korvaavia taksilupia
Pirkkalaan ja Nokialle
Länsi-Suomenlääninhalli-
tus on myöntänyt Pirkka-
lan kuntaan yhden uuden
taksiluvan 1+8 rekiste-
röidylle vaihtoehtovarus-
teiselle henkilöautolle.
Hakijoita oli yksi. Pirkkalan
taksilupien määrä säilyy en-
nallaan, koska nyt myönnetty
lupa korvaa liikenteensä lo-
pettamassa olevan autoilijan
luvan.
Pirkkalassa on sen jälkeen
kaikkiaan 16 taksilupaa.
Lisäksi Länsi-Suomen lää-
ninhallitus on myöntänyt
Nokian kaupunkiin yhden
uuden taksiluvan tavalliselle
henkilöautolle. Hakijoita oli
yksi. Nokian taksilupien mää-
rä säilyy ennallaan koska nyt
myönnetty lupa korvaa liiken-
teensä lopettamassa olevan
autoilijan luvan. Nokiassa on
sen jälkeen kaikkiaan 35 tak-
silupaa.
Taksiluvan myöntäminen
edellyttää
pääsääntöisesti
taksiliikenteen yrittäjäkurssin
suorittamista sekä käytännön
kokemusta taksinkuljettajana
toimimisesta.
Hakijan on oltava vakava-
rainen, hyvämaineinen ja am-
mattitaitoinen sekä henkilönä
muutoinkin sopiva harjoitta-
maan henkilöliikennettä.
Miehisyys puhuttaa
ensi tiistaina Sylväällä
Opintotukea saavien
määrä laskussa
Markku Turuselta ilmestyi
esseekokoelma Löytötavaraa
Wanhat Toverit kovistelevat
demaripuoluetta
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32