Page 10 - Alueviesti_15_2007

10 Torstaina huhtikuun 12. 2007
Vaikka kirjastojen koko-
naislainaus on hieman
vähentynyt, länsisuoma-
laiset ovat edelleen keski-
määrin muita suomalaisia
kovempia lainaajia.
Asukaskohtainen kokonaislai-
naus Länsi-Suomen läänissä
oli 20,16, kun se koko maassa
oli viime vuonna 19,62.
Kaikkiaan Länsi-Suomen
läänin kirjastoista annettiin
38 miljoonaa lainaa viime
vuonna.
-Kirjalainausonvähentynyt
Länsi-Suomessa 2,3 prosen-
tilla, kirjalainat suhteellisesti
enemmän kuin muut lainat,
sivistystoimentarkastaja An-
neli Ketonen Länsi-Suomen
lääninhallituksesta kertoo.
Kirjastokäyntien määrä on
supistunut vajaalla 4,6 pro-
sentilla, mutta samanaikaises-
ti verkkokäynnit ovat lisään-
tyneet 82 prosentilla. Kirjastot
ovat panostaneet verkko- ja
mobiilipalveluihin ja verkko-
käyntejä (tiedonhaut, vara-
ukset, lainojen uusinnat jne.)
on jo lähes yhtä paljon kuin
perinteistä kirjastoasiointia.
Koko läänissä kirjastokäyn-
tien määrä vuonna 2006 oli
11,24 käyntiä asukasta kohti
(koko maa 11,38). Vuonna
2005 vastaavat luvut olivat:
Länsi-Suomi 11,79 ja koko
maa 11,98. Verkkokäyntejä
tehtiin lähes 14 miljoonaa.
DVD-hankinnat
kaksinkertaistuneet
Länsi-Suomen läänin kirjas-
toissa lukijaansa odottaa run-
saat 15 miljoonaa kirjaa.
Kirjastojen aineistohankin-
ta on edellisvuodesta hieman
lisääntynyt.
Asukasta kohti hankintoi-
hin käytettiin viime vuonna 4
euroa enemmän kuin vuonna
2005.
Kirjastot ovat viime vuon-
na panostaneet dvd-aineisto-
jen hankintaan.
Niiden määrä lähes kaksin-
kertaistui.
Kirjastoverkossa ei ole ta-
pahtunut oleellisia muutoksia:
vain neljä sivukirjastoa ja yksi
laitoskirjasto on lakkautettu
vuoden 2006 aikana Länsi-
Suomen läänissä.
Myös yksi kirjastoauto on
lakkautettu.
SataKylät ry vetoaa päättäjiin kyläkoulujen säilyttä-
miseksi maakunnassamme. On todella huolestuttavaa
lukea päivittäin kuntiemme suunnittelemista koulujen
lakkautuksista ja kurssiohjelmien supistuksista.
Kyläkoulussa on kyse paljon muustakin kuin perus-
opetuksesta. Monitoimitalona koulu on paitsi opinahjo
lapsille, jossa oppivat aikuisetkin, myös yhteisöllisyy-
den tukipilari, paikallisen kulttuurin keskus, kehityk-
sen ja edistyksen symboli. Kouluilla toimii monenlaisia
harraste- ja opintopiirejä sekä lasten päivä- ja iltapäivä-
kerhotoimintaa yhdistysten vetäminä. Ympärillä oleva
yhteisö vahvistaa oppilaiden sosiaalisia taitoja, samoin
yhdysluokassa toimiminen. Asiantuntijoiden mukaan
perusopetuksessa eivät valinnaisuudet ole olennaisia,
vaan alaluokilla merkitsevät juuri perustaitojen ja so-
siaalisten taitojen oppiminen (tiivis yhteistyö koulun ja
kodin välillä, välittäminen ja huolehtiminen sekä sosi-
aalisten taitojen omaksuminen).
Edellytämme, että päättäjät ja virkamiehet velvoite-
taan tekemään tarkat laskelmat suunniteltujen lakkau-
tusten säästöistä (mistä muodostuvat) ja arviot seuraus-
vaikutuksista (tiedot julkisuuteen). Lisäksi pitää saada
aikaan suunniteltujen säästöjen toteutumisen seuranta.
Arvioitaessa lakkautuksesta aiheutuvia säästöjä, tulee
ottaa huomioon laajempi kokonaisuus, jossa selvitetään
yhtenä osana esimerkiksi monitoimitilan kokonaista-
loudellinen vaikutus.
Mahdollisia kuntaliitoksia ajatellen olisi myös tärkeää
selvittää ja kartoittaa syrjäisten kyläkoulujen mahdolli-
suus toimia useamman kunnan haja-asutusalueiden
keskuskouluna. Turvallinen, lähellä oleva pieni koulu
ja kohtuulliset koulumatkat pienille oppilaille eivät ole
vain tunnetason perusteluja. Ja päinvastoin kuin usein
luullaan, pienissä kouluissa saavutetaan myös parempia
oppimistuloksia. Myös yhteistyö koulun ja vanhempien
välillä on tiiviimpää ja tuloksellisempaa.
Lapsiperheet haluavat muuttaa kyliin, joissa on kou-
lu. Ollaanko Satakunnassa lyhytnäköisesti romuttamas-
sa kylien kilpailutekijää ñ pieniä oppimisympäristöjä,
ja samalla uhraamassa lastemme hyvinvointi näennäi-
selle tehokkuudelle? Myös pienten lukioiden asema
olisi turvattava. Jopa OECD on jo puuttunut asiaan. Se
arvostelee Suomea maaseudun koulujen laiminlyömi-
sestä ja viranhaltijoiden välinpitämättömyydestä asiaa
kohtaan.
Koulujen merkitys ympäristölleen on moniulottei-
nen eikä niiden arvoa voida rahassa mitata eikä osoittaa
logaritmein. Sen arvo täytyy ymmärtää - Satakunnas-
sakin!
Huittisten kaupungin
yleinen taloudellinen
tilanne parantui hie-
man vuonna 2006.
Vuosikatetta kertyi
edellisvuoden notkah-
duksen jälkeen noin
1,43 miljoonaa euroa,
jonka mahdollisti lä-
hinnä käyttötalouden
menojen erittäin mal-
tillinen kasvu.
Talousarviota hieman
parempi tulos tarkoittaa
kuitenkin vielä 0,73 mil-
joonan euron alijäämän li-
säämistä kaupungin taseen
jo ennestään 4,35 miljoo-
nan euron kumulatiiviseen
alijäämään.
Elinkeinoelämänmyön-
teinen kehitys mahdollisti
sekä hyvän työllisyyden
että kaupungin verotulo-
jen kasvun.
Verotulot kasvoivat
edellisvuoteen verrattuna
8,5 prosenttia työttömyys-
prosentin ollessa vain 7,6
prosenttia.
Vs. kaupunginjohtaja
Jukka-Pekka Ujulan mu-
kaan investointien osalta
talousarviovuosi sisälsi
merkittäviä edunvalvon-
nallisia onnistumisia.
Kaariranta II vanhus-
ten palvelutaloon saatiin
valtion asuntorahaston
myöntämänä yli miljoonan
euron investointiavustus.
Pellonpuiston perus-
koulun perusparannuk-
seen myönnettiin val-
tionavustusta noin 0,7
miljoonaan euroa.
-Edellä mainitut avus-
tukset mahdollistavat
osaltaan kaupungin mer-
kittävän investointitason
jatkumisen myös tulevina
vuosina.
Talousarvio toteutui
käyttötalouden neton osal-
ta 98,5-prosenttisesti ja
merkittäviä poikkeamia ei
talousarviovuoteen sisäl-
tynyt. Käyttötalouden me-
nojen nettokasvu, vain 1,2
prosenttia, on poikkeuk-
sellisen maltillinen myös
muihin Suomen kuntiin
verrattuna.
-Hallintokunnat nou-
dattivat talousarviota edel-
lisvuoden tapaan erityisen
täsmällisesti.
Kaupunginvaltuusto
hyväksyi kesäkuun koko-
uksessaan säästöohjelman,
jonka tuloksena tulevien
vuosien käyttötalouden
kasvu rajoitetaan mini-
miin.
-Tämä tarkoittaa puut-
tumista joidenkin kaupun-
gin tarjoamien palveluiden
määrään ja niiden tuotan-
totapoihin. Säästöohjelma
pantiin täytäntöön vuoden
2007 talousarviota hyväk-
syttäessä.
Terveydenhuoltomeno-
jen kasvu pysyi asetetuissa
talousraameissa. Menojen
kehitykseen liittyy kuiten-
kin edelleen suuria epävar-
muustekijöitä.
Valtuusto hyväksyi
joulukuussa tulevaisuutta
linjaavana asiakirjana kau-
pungin talouden tasapai-
nottamisohjelman vuosille
2007-2012.
-Ohjelman toteuttami-
nen edellyttää sitoutumista
tiukkaan käyttötalouteen
ja myös eri tavoilla tapah-
tuvaan tulorahoituksen
kasvuun. Lainmukaisena
tavoitteena on taseessa ole-
van alijäämän poistaminen
määrävuoteen mennessä ja
tasapainoisen talouden yl-
läpitäminen suunnitelma-
vuosina, Ujula sanoo.
Vampulanbiokaasulaitok-
sen ympäristövaikutusten
arviointiohjelmassa on
Lounais-Suomen ympä-
ristökeskuksen mukaan
puutteita. Lisäksi laitok-
sen sijoittaminen tulisi
tutkia kaavalla.
Vampulan Punolan kylään
suunnitellaan biokaasulaitok-
sen rakentamista. Laitoksessa
tultaisiin käsittelemään alku-
tuotannosta, eri teollisuuslai-
toksilta sekä yhdyskunnilta
saatavaa, biohajoavaa jätema-
teriaalia, josta anaerobisella
käsittelyllä voidaan tuottaa
biokaasua.
Alustavan suunnitelman
mukaan laitoksessa käsitel-
täisiin vuosittain 60 000-120
000 tonnia biohajoavaa jätet-
tä. Laitos suunnitellaan siten,
että kapasiteetin lisääminen
tulevaisuudessa on mahdol-
lista. Laitoksen toteuttamista
varten perustetaan yhtiö.
Konsulttitoimisto Watrec
Oy on hankkeesta vastaa-
van toimeksiannosta laatinut
hankkeen ympäristövaikutus-
ten arviointiohjelman. Hank-
keelle on esitetty useita ka-
pasiteettivaihtoehtoja, mutta
vain yksi sijoituspaikka.
Hankkeen toteuttaminen
edellyttää useita lupia ja hy-
väksymismenettelyjä. Hank-
keesta on annettu yhdeksän
lausuntoja ja esitetty kuusi
mielipidettä.
Laitos vaikuttaa
yhdyskuntarakenteeseen
Yhteysviranomaisena toimi-
van Lounais-Suomen ym-
päristökeskuksen mukaan
arviointiohjelmassa on esi-
tetty selkeät tiedot hankkeen
sijainnista ja tarkoituksesta.
Toiminnan sijoittuminen ja
laajuus on todettu riittävän
täsmällisesti.
Biokaasulaitoksen sisältä-
mät toiminnot ja niitä varten
tarpeelliset rakennukset, ra-
kennelmat sekä tekniset rat-
kaisut ja prosessit ilmenevät
pääpiirteissään arviointioh-
jelmasta.
Ympäristökeskus pitää
puutteena sitä, että tarkastelu
perustuu vain yhden sijoitus-
paikan varaan.
Hankkeessa on tarpeen
selvittää, onko biokaasulai-
tokselle löydettävissä myös
muita toteuttamiskelpoisia si-
joituspaikkoja. Suunniteltu si-
joituspaikka on seutukaavassa
osoitettu maa- ja metsätalous-
alueeksi.
Asemakaavan puuttuessa
hanke edellyttää maankäyt-
tö- ja rakennuslain mukaista
suunnittelutarveratkaisua,
muun muassa rakennuspai-
kan lähiympäristön maan-
käyttöön ulottuvien vaikutus-
ten ja toiminnasta aiheutuvan
liikenteen perusteella.
Tämän kokoluokan hank-
keen vaikutukset ovat siinä
määrin laajat, että toteuttami-
nen ei ole suotavaa suunnitte-
lutarveharkinnan kautta.
Maankäytön asianmukai-
sen suunnittelun kannalta
laitoksen sijoittaminen tulisi
ratkaista kaavassa. Laitok-
sen käynnistymisestä seuraa
mahdollisesti tarpeita sijoittaa
alueelle myös muuta energiaa
hyödyntävää toimintaa.
Arvioinnissa tukeudutaan
varsin voimakkaasti edellä-
kävijänä toimivaan Vehmaan
biokaasulaitokseen. Vehmaan
laitoksen ratkaisuja ja koke-
muksia on luonnollista hyö-
dyntää, mutta tarkastelu ei
tältä osin ole riittävän kriitti-
nen. Vehmaan laitos on ollut
toiminnassa runsaat kaksi
vuotta, ja se on toiminut lupa-
päätöksessä edellytettyä hei-
kommin ja kärsii vielä uuden
laitoksen ongelmista.
Biokaasulaitoksen vaiku-
tukset ihmisen terveyteen,
elinoloihin ja viihtyvyyteen
tulee nostaa arviointiselos-
tuksessa keskeisempään ase-
maan. Esitetyssä arviointi-
ohjelmassa niitä käsitellään
jonkin verran, muttei riittä-
västi. Kokemusten mukaan
Vehmaan biokaasulaitoksen
haitalliset vaikutukset ovat
kohdistuneet juuri ihmisten
elinolosuhteisiin.
Hankkeen YVA-menette-
lyn on arvioitu tulevan val-
miiksi syksyllä 2007 ja bio-
kaasulaitoksen rakentamiseen
on arvioitu olevan toimin-
nassa vuoden 2009 aikana.
Hankkeen edellyttämät lupa-
ja muut menettelyt huomioon
ottaen aikataulu on varsin op-
timistinen ja sitä on tarpeen
vielä tarkistaa.
Lounais-Suomen ympäris-
tökeskuksen mukaan edellä
esitetyllä tavalla tarkennet-
tuna arviointiohjelma kattaa
keskeiset YVA-menettelyssä
selvitettävät sekä lausunnois-
sa ja mielipiteissä esille tulleet
asiat. Selvitysten hankkimi-
nen on hankkeesta vastaavan
tehtävä.
Biokaasulaitoksen sijoittaminen
tulisi ratkaista kaavassa
Aikainen kevät sulatti
lumet Pirkanmaalla val-
taosin jo maaliskuun lo-
pussa. Jos säätilanne lähi-
aikoina on tavanomainen,
nousevat säännöstelemät-
tömien järvien vedenpin-
nat enää vain 5 - 10 cm
ja kääntyvät laskuun jo
huhtikuun puolivälissä tai
toukokuun alussa.
Yleensä kevään suurimmat
vedenkorkeudet ajoittuvat
toukokuun loppupuolelle.
Tänä vuonna säännöstelemät-
tömien järvien kesäveden-
korkeudet saattavatkin jäädä
huomattavasti keskimääräisiä
vedenkorkeuksia alemmiksi.
Ainoastaan runsaat kesäsateet
auttaisivat kesän vesitilannet-
ta näillä järvillä.
Vähäisten sulamisvesien
vuoksi Pirkanmaan suurten
säännösteltyjen järvien ke-
vättalvinen vedenpintojen
alentaminen on tänä keväänä
tehty huomattavasti tavan-
omaista lievempänä. Sekä
Vanajaveden että Pyhäjärven
vedenkorkeudet on jo kään-
netty nousuun, ja Näsijärvikin
alkaa nousunsa pääsiäisen ai-
kana. Erityisesti Vanajaveden
pinta on ajankohtaan nähden
poikkeuksellisen korkealla,
ja lähipäivinä vedenkorkeus
nousee ylemmäksi kuin kos-
kaan huhtikuun alkupuolella
vuonna 1962 aloitetun sään-
nöstelyn aikana.
Jos kevään ja alkukesän
sää on tavanomainen sateil-
taan, nousevat Vanajaveden,
Näsijärven ja Pyhäjärven ve-
denpinnat kesän alkupuolella
lähelle keskimääräisiä korke-
uksia. Säännöstellyt Rautavesi
ja Kulovesi ovat jo saavutta-
neet kesäkorkeutensa.
Säännöstelemättömät
järvet korkeimmillaan
Huittisten
taloustilanne
parani hieman
Länsisuomalaisten johtoasema
kirjastolainauksissa säilyi
Tienvarsitarkastuksissa
havaittiin puutteita joka
kolmannessa ajoneuvossa
Raskaidenhyötyajoneuvo-
jen teknisissä tienvarsitar-
kastuksissa tarkastetuista
ajoneuvoista 31 prosen-
tissa havaittiin puutteita
vuonna 2006. Kaikkiaan
tarkastettiin yhteensä
noin 7 700 kuorma-autoa
ja niiden perävaunua sekä
linja-autoa. Tarkastetuista
ajoneuvoista oli suomalai-
sia 4 703, venäläisiä 2 216,
virolaisia 191 ja muita
kansallisuuksia yhteensä
596 kappaletta.
Tekniset tienvarsitarkastuk-
set ovat EU:n edellyttämiä
raskaiden hyötyajoneuvojen
teknisen kunnon toteamiseksi
tehtäviä tarkastuksia.
Tarkastukset perustuvat
EU:n direktiiviin, joka tuli
voimaan vuoden 2003 alusta.
Tarkastukset tehdään liiken-
teessä pistokokein, eivätkä ne
saa olla syrjiviä.
Käytännössä tarkastuksista
vastaavat poliisi, Tulli ja raja-
vartiolaitos.
AKEn tehtävänä on järjes-
tää näiden avuksi katsastajia.
Tarkastusten kohteina
voivat olla jarrut, pakokaa-
sujärjestelmät ja päästöt, oh-
jausjärjestelmä, valaisimet ja
merkinantolaitteet, pyörät ja
renkaat, jousitus, alusta, ajo-
piirturi, nopeudenrajoitin
sekä polttoaine- ja öljyvuo-
dot.
Eniten puutteita on todettu
jarrujärjestelmissä sekä va-
loissa ja merkinantolaitteissa.
Vakavista puutteista auto
määrätään ajokieltoon.
Tällaisia puutteita havait-
tiin viime vuonna 189 ajoneu-
vossa.
Sekä havaittujen vikojen
että ajokieltojen määrät laski-
vat vuoteen 2005 verrattuna.
Havainnoista
raportoidaan EU:lle
Joka toinen vuosi EU:lle lä-
hetetään raportti tienvarsitar-
kastuksista, jossa on eriteltynä
tienvarsitarkastusten määrät,
niissä havaitut puutteet ja tar-
kastettujen ajoneuvojen kan-
sallisuudet.
EU- ja ETA-maiden on
ilmoitettava muissa EU ja
ETA- maissa rekisteröidyn
tai käyttöönotetun ajoneuvon
vakavista vioista tai puutteel-
lisuuksista suoraan ko. maan
rekisteröintiviranomaisille,
joka voi määrätä ajoneuvon
katsastukseen omassa maas-
saan.
Vammalan nuoriso-
valtuustolle ei lisärahaa
Vammalan kaupungin-
hallitus ei myöntänyt
vapaa-aikalautakunnan
esittämää määrärahan ko-
rotusta nuorisovaltuustol-
le, vaan lautakunnan tulee
harkita asiaa käyttösuun-
nitelman muutoksella.
Lautakunta esitti kaupungin-
hallitukselle, että nuorisoval-
tuustolle myönnetään 10 000
euroa nuorisopalvelujen toi-
minnan turvaamiseksi vuon-
na 2007. Tätä lisämäärärahaa
käytettäisiin muun muassa
viiden nuoren kesätyöllistä-
miseen. Lisäksi lautakunta
esitti kantanaan, että kaupun-
gin tulisi työllistää mahdolli-
simman paljon nuoria kahden
viikon jaksoissa.
Kaupungin talousarviossa
vuodelle 2007 nuorisoval-
tuuston määräraha on vain
5 000 euroa. Talousarvion ta-
sapainotusvaiheessa vapaa-ai-
kalautakunnan vastuualueella
nuorisopalvelujen karsinta oli
20 000 euroa.
Nuorisopalvelut on joutu-
nut karsimaan leikkikenttä-
toiminnan eli neljän nuoren
kesätyöpaikat, nuorisojärjes-
töjen avustuksia 6 000 euroa
ja luopumaan Karkun nuori-
sotilasta.
Nuorisovaltuusto katsoi,
ettei nuorisopalvelut pysty
hoitamaan kaikkia tehtäviään
ellei nuorisovaltuustolle saa-
da rahoitukseen 10 000 euroa
kuntien yhdistymisavustuk-
sesta.
Vammalan kaupungin ja
Suodenniemen kunnan yh-
distymissopimuksessa nuo-
risovaltuuston toimintaan oli
esitetty määrärahat seuraavas-
ti: 25 000 euroa vuodelle 2007,
20 000 euroa vuodelle 2008,
15 000 euroa vuodelle 2009,
10 000 euroa vuodelle 2010 ja
5 000 euroa vuodelle 2011.
Nuorisovaltuustonpuheen-
johtaja esitti talousseminaaris-
sa viime vuoden toukokuussa,
että määräraha olisi jokaisen
vuoden osalta 15 000 euroa,
jolloin toiminta voitaisiin pa-
remmin suunnitella.
Vammala
hankkii
vaihtomaata
Vammalan kaupunki os-
taa Seikko, Jarkko, Kari ja
Kimmo Eskolalta Rautajo-
en kylän Helvinniemi -ni-
misen tilan 9,14 hehtaarin
suuruisen määräalan 95
650 eurolla.
Määräalalle ei ole yleiskaa-
vatasoisessa suunnitelmassa
osoitettu yhdyskuntaraken-
tamista. Siksi määräalaa tai
osaa siitä pyritään käyttämään
vaihtomaana.
Alasta 0,22 hehtaaria sijait-
see Kallialan koulun tontin ja
Häijääntien tiealueen välissä
ja 8,92 hehtaaria Häijääntien
ja Rautaveden rannan välis-
sä. Alueesta 4,81 hehtaaria on
peltoa, 3 hehtaaria metsää ja
1,33 hehtaaria muuta maata,
lähinnä Rautaveteen rajoittu-
vaa pehmeikkömaata.
Rannan läheisyydestä joh-
tuen maan hinta on hieman
korkeampi kuin vertailukau-
poissa.
Ansa Kulmala
Lakkautetaanko
kyläkouluja
heppoisin perustein?
SataKylät ry:n puheenjohtaja
(Satakunnan maakunnallinen
kylien yhteenliittymä)