Page 11 - Alueviesti_25

11

Keskiviikko kesäkuun 20. 2007

Juhannuksena ehtii

niin sataa kuin paistaa

Ilmatieteen laitoksen maanan-

taina 18.6. tekemän alustavan

juhannussääennusteenmukaan

sadekuuroja tulee koko maassa

juhannuksen aikana päivänä

tai parina. Aurinko paistaa kui-

tenkin aina välillä.

Lämpötila on lähellä ajankohdan

keskimääräisiä lukemia. Päivän ylin

lämpötila on 15 ja 20 asteen välillä

pilvisyydestä riippuen. Öisin läm-

pötila on alimmillaan etelässä 10

asteen tienoilla ja muualla 5 ja 10

asteen välillä.

Ennuste tarkentuu lähempänä

juhannusta. Silloin voidaan myös

arvioida

metsäpalovaroitustilan-

netta. Juhannusaaton metsäpalova-

roitukset annetaan aattona puolen

päivän aikaan.

Juhannuksena

harvoin hellettä

Juhannuksen tienoilla voimakkaita

kuurosateita esiintyy jo yhtä toden-

näköisesti kuin heinäkuussa.

Erityisen rankkoja kuurosateita

on ollut vuosina 1988 ja 1999. Suu-

rimmat juhannuksena mitatut sa-

demäärät ovat yli 70 millimetriä.

Keskimäärin kuitenkin joka toi-

nen tai kolmas juhannus on poutai-

nen ja myös aurinkoinen.

Juhannuksena

päivälämpöti-

lat kohoavat tyypillisesti 20 asteen

yläpuolelle ja Lapissakin 20 asteen

tuntumaan. Hellelukemiin lämpöti-

la yltää tilastojen mukaan kuitenkin

vain keskimäärin joka neljäs tai vii-

des juhannus. Rannikolla ja Lapissa

helteitä esiintyy harvemmin.

Viime vuosina juhannusjuhlaa

on vietetty enimmäkseen tyypilli-

sessä kesäsäässä ja huippuhelteis-

tä juhannusta vietettiin viimeksi

vuonna 1999. Sen sijaan juhannus-

aattoa vietettiin vuonna 2003 kole-

assa ja maan eteläosassa varsin sa-

teisessakin säässä. Päivälämpötilat

jäivät silloin osassa Etelä- ja Keski-

Suomea alle 15 asteeseen.

Viime vuonna juhannusaattona

oli kesäisen lämmintä ja itärajan

tuntumassa lämpötila nousi paikoin

yli 25 asteen.

Juhannuspäivänä ei enää helteitä

mitattu, vaan lämpötilat vaihtelivat

maan etelä- ja keskiosassa 20 ja 24

asteen välillä ja pohjoisosassa kah-

denkymmenen asteen molemmin

puolin.

Paikoin runsaitakin sadekuuroja

tuli juhannusaattona lähinnä maan

itä- ja pohjoisosassa. Itärajan tun-

tumassa myös ukkosti. Juhannus-

päivänä oli poutaisempaa, ja sade-

kuuroja tuli enää Lapissa ja Oulun

läänin itäosassa.

Juhannus

hiljentää

palveluita

ja julkista

liikennettä

Juhannus aiheuttaa muutoksia

julkisen liikenteen aikataului-

hin, kauppojen aukioloaikoi-

hin ja muihin palveluihin.

Kaupat ovat torstaina auki normaa-

listi. Perjantaina juhannusaattona

ne saavat olla auki kello 7-13. Lau-

antaina kaupat ovat kiinni. Sun-

nuntaina ne voivat pitää ovensa

auki normaalisti puolestapäivästä

iltayhdeksään. Haja-asutusalueiden

myymälöissä aukioloajat ovat va-

paat koko viikonlopun.

Alkon myymälät ovat torstaina

auki kello 20:een. Perjantaina myy-

mälät palvelevat kello 9-13. Juhan-

nuspäivänä Alkot ovat kiinni.

Posteissa voi asioida torstaina

kello 18:aan saakka. Juhannusaat-

tona ja juhannuspäivänä postit ovat

kiinni. Pankit palvelevat torstaina

normaalisti, mutta aukeavat seu-

raavan kerran vasta maanantaina.

Pankki- ja valuutta-automaatit ovat

avoinna normaalisti.

Omalla autolla liikkuvia juhan-

nusmatkailijoita palvelee ongelma-

tilanteissa Autoilijan palvelukeskus,

joka päivystää ympäri vuorokauden

numerossa 0200 8080.

Junien kaukoliikenteessä

useita muutoksia

VR:n kaukoliikenteen junat nou-

dattavat juhannuksena poikkeuk-

sellisia aikatauluja sekä vähäisen

matkustajamäärän että ratatöiden

vuoksi.

Junavuoroja on myös peruttu.

Torstaina junat kulkevat perjantain

aikataulujen mukaisesti.Sunnuntai-

na junat noudattavat sunnuntain

aikatauluja.Tarkemmat tiedot VR:

n juhannusliikenteestä saa asemilta

tai internetsivulta

www.vr.

".

Bussiliput kannattaa

ostaa ajoissa

Pitkän linjan bussit ovat juhannuk-

sena kovassa käytössä, joten Mat-

kahuolto suosittelee matkalippujen

ostamista hyvissä ajoin.

Kaukoliikenteen bussit ajavat tors-

taina normaalin arkiliikenteen mu-

kaan.

Tarvittaessa ruuhkaisimmille vuo-

roille otetaan lisäautoja.

Juhannusaattona ajetaan lauan-

tain aikataulujen mukaan, mutta

kello 14:n jälkeen kaikkia vuoroja ei

ajeta. Myös juhannuspäivänä bussi-

vuoroja ajetaan rajoitetusti.

Sunnuntaina kaukoliikenne pa-

laa aikataulujen mukaiseen liiken-

teeseen ja jatkuu sunnuntaiaikatau-

lujen (S- ja SS-vuorot) mukaisesti.

Joitakin aamuyön vuoroja on vielä

peruttu.

Juhannusajan bussiliikenteessä

on paikkakunta- ja bussiyrityskoh-

taisia eroja.

Aikataulut on hyvä tarkistaa

Matkahuollosta tai internetsivulta

www.matkahuolto

.".

Juhannusruuhkat

rasittavat

Juhannus tuo vuoden pisimmät

autojonot Etelä-Suomen pää-

teille torstaina ja sunnuntaina

lähes kymmeneksi tunniksi.

Viime juhannuksen perusteella

pahin ruuhka syntyy valtatielle 5

Heinolan Lusin ja Mikkelin välille

menoliikenteessä.

Ruuhkaisimpaan aikaan kello

14–21 kannattaa käyttää vaihtoeh-

toisia reittejä.

Todennäköisesti valtatie 6 Kou-

volan kautta tai valtatie 4 Lusista

Jyväskylään vetävät valtatie 5:tä pa-

remmin liikennettä.

Juhannuksen maanteillämme on

muitakin pullonkauloja. Menolii-

kenteessä ruuhkautuvat valtatie 3

Tampereen länsipuolella, kantatie

51 Espoonlahden jälkeen Kirkko-

nummella, valtatie 1 Lohjanharjul-

ta länteen ja valtatie 9 Tampereelta

itään sekä saaristotie 180 Nauvoon

ja Korppooseen.

Jyväskylän seudulla, valtateillä 4

ja 9 on paikallisia ja melko lyhyitä

ruuhkia. Muuallakin maassa on

liikkeellä runsaasti autoja, mutta

liikenne sujunee kuitenkin lähes

normaaleilla nopeuksilla.

Helsingistä itään päin matkaa-

ville kuutostietä sujuvampi reitti

lienee valtatie 7 Kotkan ja Haminan

kautta Luumäelle. Pohjanmaalle

pääsee etelästä myös kantatietä 66,

Orivesi-Virrat-Lapua-reittiä pitkin,

ja voi näin välttää Tampereen seu-

dun ruuhkat

Menoliikennettä on runsaas-

ti vielä aattona kello 9 -14 välillä.

Juhannusaattona ruuhkat ovat sel-

västi lyhyempiä kuin torstaina eikä

niitä ole keskiviikkona lainkaan.

Aattoiltana liikenne saattaa suurten

juhannustapahtumien ympäristössä

ruuhkautua pahoin. Onnettomuus-

vaara on suurin juuri ennen pahin-

ta ruuhkaa ja yön juhlijoilla.

Juhannuksen paluuliikenne on

vilkasta sunnuntaina puolesta päi-

västä alkaen ja jatkuu lähelle puolta

yötä. Juhannukselta lomalle jäävät

autoilijat eivät merkittävästi vähen-

nä ruuhkia. Ruuhkapaikat ovat sa-

mat kuin menoliikenteessä.

Välttämällä vilkkaimpia aikoja ja

reittejä voi nopeuttaa omaa ja mui-

den matkantekoa.

Liikenne sujuu joutuisimmin ja

turvallisimmin, kun huomioi muun

liikenteen ja välttää ohituksia pit-

kissä jonoissa.

Tiehallinto seuraa tiiviisti juhan-

nusliikennettä. Tärkeät tiedot väli-

tetään autoilijoille radioiden kautta

ja Internetissä

www.tiehallinto.

".

Tienkäyttäjän linja 0200-2100 ottaa

ympäri vuorokauden vastaan tietoja

teiden kunnosta ja liikenteen ongel-

mista paikallispuhelun hinnalla.

!eodolinda

Yrjö-Koskinen

muisteli elämänsä ehtoopuo-

lella lapsuuttaan Kiikan kap-

palaispappilassa. Entinen kap-

palaisentila ja sen asukkaat

-kertomus julkaistiin vuonna

1911 Syksyn karisteita -koko-

elmassa, joka jäi paremmin

!eodolinda

Hahnssonina

tunnetun kirjailijan viimeisek-

si teokseksi.

Lapsuudenmuistot Kiikassa ajoittu-

vat 1840-luvulle. Perhe muutti 1848

Pälkäneelle, josta isä Karl Magnus

Limón oli saanut vielä vanhoilla

päivillään kirkkoherran viran.

Kertomus sisältää myös kuva-

uksen juhannuksesta. Se keskittyy

lähinnä rippikoululaisten ripille-

pääsyyn sekä Limónin-perheen

juhannuksen viettoon. Kun muis-

telmissa on vahvasti esillä perheen

viimeinen vuosi tapahtumineen

Kiikassa, voidaan ajatella juhannus-

kuvauksen liittyvän kesään 1847

- siis lähes päivälleen 160 vuoden

takaisiin suvipäiviin.

Kirkko koristeltiin

koivuilla ja sireenin oksilla

#eodolinda Yrjö-Koskinen aloit-

taa juhannuskuvailun rippitilaisuu-

desta:

-Juhannuksena laskettiin rippi-

lapset pyhälle ehtoolliselle, ja sil-

loin pastorin perhe koristi kirkon

koivuilla ja sireenin oksilla. Rippi-

lapset kokoontuivat pappilaan, saa-

daksensa viimeiset neuvot rakkaal-

ta opettajaltaan, ja sitten he avopäin

seurasivat häntä lähellä olevalle kir-

kolle. Kirkonmäellä seisoi jo suuri

kansanjoukko odottamassa tätä

paimenta, kun hän tuli laumansa

kanssa. Näin oli hän jo tullut mon-

ta vuotta, ja usein oli joku hänen

omista lapsistaan tässä joukossa.

Kertomuksessa on aiemmin

luonnehdittu rippikoulua näin:

-Kappalainen piti kodissaan rip-

pikoulua sitä tointa varten siistitys-

sä väentuvassa, ja kun tilaisuus aina

annettiin ja lopetettiin virren vei-

suulla ja rukouksella, olivat kappa-

laisen lapsetkin mukana veisaamas-

sa, jotta rippikoululaiset paremmin

oppisivat virren nuotin, sillä siihen

aikaan ei ollut kappelin kirkossa ur-

kuja eikä edes harmoniota.

Yksinäinen pappi

seurakunnassaan

Jumalanpalveluksen

päätettyään

oli pastori jokseenkin väsynyt, sillä

hän oli yksinäinen pappi seurakun-

nassaan, mutta hän rakasti seura-

kuntaansa samoin kuin seurakunta

häntä, ja tässä molemminpuolisessa

rakkaudessa työ sujui helpommin,

vaikka se joskus kävikin vaivalloi-

seksi. Pieneksi hetkeksi hän tavalli-

sesti päivällisen jälkeen pani levolle

ja sitten hän jälleen oli virkeä.

-Niin oli hän tehnyt eräänäkin

juhannuspäivänä, ja levättyään hän

iltapuolella läksi perheineen käve-

lemään naapuritaloon vievää tietä

pitkin. Puolitiessä naapurilaiset tu-

livat heitä vastaan, he kun myöskin

olivat kävelymatkalla. Kumpaiset-

kin kehoittivat toinen toisiaan luok-

seen tulemaan, mutta pastori pääsi

kuitenkin voitolle, pappila kun oli

vähän lähempänä.

Kahvipöytä vanhan

tuomen siimekseen

- Iltapäivä oli ihana ja täynnä ke-

säistä tuoksua, niin kuin se juhan-

nuksena on. Metsää ei ollut lähellä,

sen huminaa ei kuulunut, mutta

sen sijasta kuului kosken alituinen

vieno kohina. Pastorin rouva jär-

jesti kahvipöydän vanhan tuomen

siimekseen, ja kun seuran vanhem-

mat jäsenet juuri olivat asettuneet

paikoilleen, kuului ratasten jyrinää.

Sieltä tuli emäkirkolta rovastin per-

he vaunuissa ja kääseissä ajaen. Ter-

vetulleita he olivat ja vastaanotto oli

sydämellinen.

-Kahvipöydän ääreen he kaikki

asettuivat, mutta kun vähän aikaa

oli pakinoitu, rupesivat lapset leik-

kimään. Rovastin nuoret olivat jo

täysikäisiä, mutta lasten ilo tarttui

piankin nuoriin, ja niin rupesivat

hekin mukana leikkimään leskistä,

haukkaa ja kyyhkysiä y.m. Palloja

ja renkaita viskeltiin, ja vanhemmat

katselivat ilokseen, miten somina

nuot kirjavat pallot ja renkaat len-

telivät ilmassa, ja miten pääskyset

ikään kuin pilaa tehden lentelivät

niiden joukossa.

-Näin kului ilta rattoisasti, kun

vuoroin leikittiin ja nautittiin yk-

sinkertaisia virvokkeita, #eodo-

linda Yrjö-Koskinen päättää juhan-

nuskuvauksensa.

Hannu Virtanen

Juhannus Kiikassa 1847

Faktaa So!a

Theodolinda

Hahnssonista

-Ensimmäinen

suomeksi

kirjoittanut naiskirjailijam-

me.

-Syntyi Kiikassa 1838, kuoli

81-vuotiaana 1919.

-Isä Karl Magnus Limón oli

Kiikan kappalainen.

-Puolisot Johan Adrian

Hahnsson (vihittiin 1864) ja

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

(1896).

-Tytär Hilja Haahti äitiään

tunnetumpi kirjailija.

$

!eodolinda Yrjö-Koskinen, joka tuli kirjailijana paremmin tun-

netuksi sukunimellä Hahnsson.

Kiikan kirkko 160 vuotta myöhemmin, juhannuksen alla 2007.

Page 11 - Alueviesti_25_2007