18
Keskiviikko kesäkuun 20. 2007
Kuulutuksia
Huutokaupat
Koulut ja kurssit
Sekalaista
Rautaveden kaupunkiselvitys...
Jatkoa sivulta 5
Vaikka asiassa tunnutaan pitä-
vän kovaa kiirettä, hätiköinnis-
tä ei ole kysymys, ei myöskään
uuden kaupungin saamista
valtionavustuksista. Keskeinen
vauhdittaja ovat kunnalllisvaa-
lit, jotka pidetään syksyllä 2008.
Näissä vaaleissa valittaisiin jo
uuden kaupungin valtuusto.
Vammalan, Äetsän ja Pun-
kalaitumen edustajat pitivät
tiedotustilaisuuden maanantai-
na Vammalan Seurahuoneella,
missä esiteltiin uuden kaupun-
gin toimintamallia ja kaupun-
kirakennetta.
Yhdistymisselvitys rytmittyy
tilanteesta johtuen ensin nope-
aksi luonnosteluvaiheeksi ja sit-
tenelokuunalusta lukienperus-
teellisemmaksi selvitystyöksi.
Kiireinen ensimmäisen vaiheen
työstäminen johtuu siitä, että
Mouhijärvellä on vaihtoehtoja
ja kunnan päätöksentekoa var-
ten tulee vastaus antaa nopeas-
sa aikataulussa. Syksyn 2007
laaja-alaisessa työryhmätyös-
kentelyssä asiakirjat valmistel-
laan kuntien kesken yhdessä
päätöksentekoa varten. Nyt on
tiedottamisen avulla tarkoitus
käynnistää laaja kansalaiskes-
kustelu ja tehdä toimintamal-
liluonnos julkiseksi, jotta siitä
voidaan eri yhteyksissä vapaasti
käsitellä. Valtuustoseminaarien
aika on varsinaisessa valmiste-
lussa syksyllä 2007.
Asukastilaisuuksia ja
keskusteluamutta ei
kansanäänestyksiä
Rautaveden kaupungin perus-
tamisvalmisteluissa on keskei-
senä lähtökohtana kansalaisten
osallistuminen. Kesä – heinä-
kuussa kunnanvaltuustot päät-
tävät, mitkä kunnat lähtevät
yhdessä selvittämään uuden
kaupungin perustamista. Kan-
salaisten lähetekeskustelu jär-
jestetään kunnittain elokuussa
2007.
Elokuussa varsinaisen työ
alkaa ja valmisteluvaihe päät-
tyy 15.11.2007, jolloin esitykset
valmistuvat päättävien elinten
käsiteltäviksi. Kansalaisten
osallistuminen on keskeinen
valmistelun periaatteista. Se
merkitsee asukastilaisuuksien
järjestämistä, jatkuvaa tiedot-
tamista eri kanavia käyttäen
vireillä olevasta valmistelusta ja
tehdyistä ehdotuksista, julkista
ja avointa toimintatapaa, puo-
lueiden ja järjestöjen kautta ta-
pahtuvaa vuorovaikutusta sekä
kuntien yhdistymisen käsittelyä
erilaisten kansalaisjärjestöjen
asialistoilla.
Koska kuntien yhdistymistä
selvitetään tavoitteena toteutta-
minen 1.1.2009, on päätökset
tehtävä
kunnanvaltuustoissa
31.12.2007mennessä. Aikatau-
lu ei mahdollista perusteellisen
valtuustokäsittelyä edeltävän
valmistelun ja päätöksenteon
lisäksi kansanäänestyksen si-
sällyttämistä syksyn 2007 ka-
lenteriin. Selvitysten pitäisi olla
valmiina ennen äänestyksen
järjestämistä, jotta kansalaisil-
la olisi tieto, millaiseen uuteen
kaupunkiin ottaisivat kantaa
verrattuna nykyisten kuntien
mahdollisuuksiin tulevaisuu-
dessa. Tässä tilanteessa on
huolehdittava monipuolisista
vuorovaikutuskanavista
val-
misteluprosessin aikana alueen
eri osissa.
Nykyinen yhteistoiminta
Sastamalanperusturvakuntayh-
tymäjatkaatoimintaansa,koska
kumppanuussuhteet ulottuvat
Rautaveden kaupungin ulko-
puolelle. Kuntayhtymään voi
tulla kunta- ja palvelurakenne-
hankkeen valmistelun edetessä
uusia jäsenkuntia.
Vammalan ja Äetsän kiin-
teistöhallinnon kuntayhtymä
purkautuu. Vammalan Seudun
Yrityspalvelu Oy:n nimi muut-
tuu, esimerkiksi Rautaveden
Yrityspalvelu Oy:ksi. Yhtiö-
muotoinen yksikkö olisi elin-
keinopolitiikan hoitamisessa
sovelias väline, koska yhtiö on
jo muodostunut omaksi kon-
sernikseen. Hallituksessa säilyy
yrittäjäedustus Rautaveden eri
alueilta. Alueiden ja Yritys-
palvelu Oy:n välillä on kiinteä
tiimirakenneyhteys. Luotta-
mustoimieliminä kaupungin-
valtuusto ja – hallitus suuntaa-
vat yhtiön toimintaa.
Kunnilla on muutakin säily-
vää yhteistoimintaa, mm. Sasta-
malan Opisto. Jos Mouhijärvi
päättää tulla mukaan valmiste-
lemaan Rautaveden kaupungin
perustamista, avautuu mahdol-
lisuus jäsenyyteen Länsi-Pir-
kanmaan koulutuskuntayhty-
mässä. Maatalouslomituksen
järjestäminen tulee Rautaveden
kaupungin tehtäväksi, jos Mou-
hijärvi päättää lähteä mukaan
uuden kaupungin perustami-
seen. Toiminta-alue laajenee
Punkalaitumen osalta
Kuntien kesken on myös
muuta yhteistoimintaa, mm.
päivähoidon laatujärjestelmän
kehittäminen, työllistämispal-
velujen tuottaminen ja laaja-
mittainen vesihuoltoyhteistyö.
Uusi aluekaupunki
tähtää kasvuun
Rautaveden keskeinen tavoite
ja perustehtävä on tehdä mah-
dolliseksi
Tilastokeskuksen
2007 laatiman ennusteen mu-
kainen väestökasvu, noin 1700
asukkaan nettolisäys vuoteen
2040 mennessä. Keskimäärin
kasvuvahti on 50 asukasta vuo-
dessa. Visio voidaan ilmaista
tiivistetysti, haastavasti ja kai-
kille mieleenpainuvalla tavalla:
Rautavesi on aluekaupunki,
joka muodostuu omaleimaisis-
ta osa-alueista, joita kehitetään
niistä löytyvien vahvuuksien
ja edellytysten pohjalta. Alue-
kaupungin kasvu perustuu si-
jaintiin suhteessa maan muihin
keskuksiin ja niitä yhdistävään
pääliikenneverkkoon. Tampe-
reen valtakunnanosakeskuksen
kasvu vauhdittaa myös Rauta-
veden kasvua. Liikenteellisen
sijainnin kulmakiviä ovat kau-
pungin alueen kautta kulkevat
valtatiet 2, 11 ja 12 sekä Tampe-
re-Pori/Rauma rata . Tampere-
Pirkkalan lentokenttä ja tuleva
logistiikkakeskus palvelee Rau-
tavettä hyvin.
Kun nykyinen seutukunta
muotoutuu kaupungiksi, käy
maakuntahallituksen jo aikai-
semmin esittämä seutukun-
tajako tarpeettomaksi myös
osaltamme. Seuraava laajempi
kokonaisuus, johon Rauta-
vesi kuuluu, on Tampereen
ympärille suoraan muotou-
tuva alueellinen kokonaisuus.
Rautavesi olisi osa sitä. Jos
seutukuntajakoa ei pureta, esi-
tetään Rautaveden kaupunki
kuuluvaksi Tampereen seutu-
kuntaan. Yhdestä kaupungista
muodostuvaa seutukuntaa ei
ole järkevää ylläpitää.
Pirkanmaan liiton piirissä
on myös vilautettu sitä, että
koko Pirkanmaa olisi jatkossa
yhtä seutukuntaa.
Aluetoimikuntia
Rautaveden kaupungissa on
keskeisenä tehtävänä huolehtia
elinvoimasta ja kasvusta tule-
vaisuudessa, jotta ikärakenteen
muutoksesta johtuva palvelu-
tarve voidaan tyydyttää. Eri
alueillatuleeollatarjollatontteja
kunnallisteknisten verkostojen
piirissä. Toteutuminen tapah-
tuu asiakaskysynnän mukaan.
Tarvitaan ajantasaiset yleiskaa-
vat, kaupungin omistuksessa
olevaa maata, kaupunkiraken-
nesuunnitelma, joka osoittaa
vaihtoehtoisia
maapolitiikan
kohdealueita eri osa-alueilla ja
yhdyskuntatekniikan rakenta-
misohjelma.
Rautaveden aluetoimikun-
nat perustettaisiin Häijää-Uot-
solaan, jos Mouhijärvi päättää
lähteä mukaan (kasvualue ni-
veltyy Karkkuun),Punkalaitum
elle Suodenniemelle ja Äetsään.
Suodenniemelle on asetettu
toimikunta siinä yhteydessä,
kun kunta yhdistyi Vammalan
kaupunkiin.
Alueiden tehtävät määrite-
tään toisistaan poikkeavalla,
alueen luonteen ja laajuuden
edellyttämällä tavalla. Tehtä-
viin kuuluisi mm. minimoi-
da etäisyyksien aiheuttamat
haitat palveluja käytettäessä ja
tuotettaessa, uolehtia paikallis-
tuntemuksen perusteella on-
nistuneesta
maapolitiikasta,
elinkeinojen kehittämisestä ja
yhteyksistä
kansalaistoimin-
taan sekä osallistua yleiskaava-
ja asemakaavasuunnitteluun
Muodostaa työorganisaati-
oon rakenne, jossa vältetään in-
vestointitarve keskusvirastoon.
Yhdistymisavustusten yhtenä
painopistekohteena olisi kaik-
kien osa-alueiden yleiskaavojen
ajan tasalle saattaminen. Tämä
loisi edellytykset kasvutavoit-
teen toteutumiselle. Toisena
painopisteenä onmaapolitiikan
hoito kaupunkirakennesuunni-
telman kasvualueille.
Alueille sijoittuisi aluejoh-
taja tai aluevastaava. Johtajien
nimekkeet tarkennetaan myö-
hemmin. Sitten, kun vakans-
sit täytetään, on mahdollista,
että alueen vastuuhenkilö on
kahden tai useamman alueen
yhteinen.
Jatkovalmistelu
Kun Rautaveden kaupungin
perustamista
valmistelevat
kunnat ovat tehneet päätöksen-
sä, kunnanhallitukset asettavat
ohjausryhmän, jossa on myös
henkilöstön ja nuorisovaltuus-
tojen edustus.
Ohjausryhmän
tehtävä-
nä on valmistella ehdotukset
31.12.2007 mennessä val-
tuustojen päätettäviksi tulevat
Rautaveden kaupunkia koske-
vat asiat: Yhdistymissopimus,
hallinnon ja palvelujen järjes-
tämissuunnitelma sekä toteut-
tamisasiakirja. Ohjausryhmä
nimeää käytännön järjestelyjä
varten eri kunnista sihteeris-
tön. Ohjausryhmä valmistelee
itse seuraavat kokonaisuudet:
Kansalaisosallistuminen,
asukastilaisuuksien järjestä-
minen
Kunnanvaltuustojen, koko
luottamushenkilöstön
ja
palkatun henkilöstön semi-
naarien ja tiedotustilaisuuk-
sien järjestäminen
Luottamustoimielinorgani-
saatio
Uuden kaupungin nimi ja
vaakuna
Rautaveden strategia 2025,
talousarvio 2009 ja talous-
suunnitelma 2015
Keskeinen tehtävä määritel-
lä tavoitteet niin, että koko
alueen asukkaille saadaan
syntymään uuden kaupun-
gin perustamisesta lisäar-
voa.
Rautaveden kansallismaise-
ma ja kasvava viherkaupun-
ki
Talouden tasapainon hal-
linta
Toimintamalli, organisaa-
tiorakenne ja johtajuuksien
määrittely
Rautaveden aluekaupunki
Organisaation toimintaket-
jujen rakentaminen, selvite-
tään mahdollisuus laajentaa
- Vammalan kaupungin ja
Yritystaito Oy:n välistä so-
pimusta koskemaan Rauta-
vettä
Asettaa työryhmät ja antaa
niille tehtävät
Huolehtiminen
yhdessä
työryhmien kanssa siitä, että
jokainen tietää tehtävänsä
Rautaveden kaupungin pal-
veluksessa 30.9.2008
Tiedotuksesta huolehtimi-
nen
Yhteydenpidon
järjestä-
minen nykyisten kuntien
kanssa
Toimia kunnanhallitusten
siitä ehdotuksen tehtyään
lääninhallituksen päätöksel-
lä kuntajakolain mukaisena
järjestelytoimikuntana
Kuntajakolain 29 §:n mu-
kaan asianomaisten kuntien
on tehtävä lääninhallituksel-
le ehdotus jäsenistä ja vara-
jäsenistä. Lääninhallituksen
on seurattava kunnanhalli-
tusten ehdotuksia, edellyt-
täen että ne on saatu ja että
ne eivät ole ristiriidassa kes-
kenään.
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Luvassa
saalisrikkaita
rapuvuosia
Tulevan ravustuskauden
saaliista on tulossa runsas,
arvioi Riista- ja kalatalou-
den tutkimuslaitos.
Viime syyskuussa seurantave-
siin jäi runsaasti nuoria joki-
ja täplärapuja, joista riittää
saalista ainakin kahdelle seu-
raavalle ravustuskaudelle. Vii-
me vuonna aloitetun saalis-
seurannan ansiosta Suomessa
voidaan jatkossa ennakoida
rapusaaliiden kokoa useam-
mankin vuoden eteenpäin.
Seurannan
perusteella
myös tänä kesänä kuoriutuva
rapuvuosiluokka näyttää vah-
valta, mikä lupailee hyviä saa-
liita myös tulevina kesinä.
Ravustuskausi alkaa tänä
vuonna 21. heinäkuuta ja
päättyy lokakuun lopussa.
Nuoret opiskelijat
aiempaa useammin
toimeentuloluukulla
Toisen asteen opiskelijoi-
den toimeentulotukihake-
mukset ovat lisääntyneet
merkittävästi 1990-luvun
alun jälkeen.
Vanhempien tulot vaikuttavat
alle 20-vuotiaiden opintotu-
en suuruuteen silloinkin, kun
opiskelija asuu itsenäisesti.
Kelan tuoreen tutkimuksen
mukaan toisen asteen opiske-
lijoiden mielestä opintotuki
on riittämätön ja epäoikeu-
denmukainen.
Opiskelijan vanhempien
tulorajaa nostettiin 30 prosen-
tilla viime perjantaina.
1...,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17 19,20,21,22,23,24,25,26,27,...28