Page 20 - Alueviesti_35_2007

20 Keskiviikko elokuun 29. 2007
Satakunnan Sotilaspoikien
Perinnekillan hengellistä päi-
vää vietettiin tänä vuonna La-
vian kirkossa ja seurakunta-
kodissa. Juhlan avauksen ja
tervehdyssanat kirkossa esitti
vt. Kirkkoherra, sotilaspastori
Timo Waris, joka puheessaan
lausui ilonsa siitä, että Lavian
kirkko oli lähes täynnä entisiä
sotilaspoikia ja sotaveteraane-
ja omaisineen. Laulua esittivät
kirkossa Marina Hämäläinen
ja Anneli Valtanen sekä Kan-
kaanpään veteraanikuoro joh-
tajanaan Raimo Aalto.
Puheessaan sotilaspasto-
ri Timo Waris palasi runsaan
kuuden vuosikymmenen ta-
kaisiin isänmaamme kohta-
loihin. -Silloin meitä tarvittiin
jokaista, niin rintamalla tais-
televia sotilaita kuin kotirin-
taman sotilaspoikia ja naisia.
Myös rintamalla olleet lotat
palvelivat isänmaataan kun-
niakkaasti vaikeissa olosuh-
teissa. Kaiken uhrauksen tu-
loksena on meille kaikille va-
paa isänmaa, pastori Waris to-
tesi.
Lavian Sotilaspojat esittivät
kauniit laulut ”Iltakellot’’ ja
”Isänmaalleni” ja Marina Hä-
mäläinen soitti uruilla sotilas-
Hengellinen päivä kokosi Sotilaspojat Laviaan
Juhlapuheen Lavian kir-
kossa piti vt. Kirkkoherra,
sotilaspastori Timo Waris.
Lotta-airueet Rauha Saa-
rivirta ja Pirkko Varheen-
maa olivat sonnustautu-
neet lotta-asuun juhlan
kunniaksi.
Parikymmentä satakuntalaista sotaveteraania, joista useat olivat myös entisiä Sotilaspoikia, seurasi seppeleenlaskua sankarihaudalle.
Juhlassa jaetttiin sotilaspoikaristejä ja -ansiomerkkejä entisille Sotilaspojille.
Loistomatka Loviisan ja Porvoon seuduille
>Sastamalan Eläkkeensaajien
perinteinen kesäretki tehtiin
23.8. Loviisan ja Porvoon seu-
dulle. Matkaan lähdettiin aa-
muvarhaisella Vammalan lin-
ja-autoasemalta. Sääennusteet
pitivät paikkansa, sillä meno-
matkaa tehtiin paikoin sakeas-
sa sumusäässä Tampereelle ja
edelleen kohti Lahtea. Niinpä
oli paikallaan pitää Renkomä-
en ABC:llä kahvitauko.
Matka jatkui läpi Myrsky-
län, joka tunnetaan Lasse Vi-
renin kotipaikkana, ja autossa
matkanneille löytyi myös yh-
teinen käsitys kilpailun ajan-
kohdasta, sen kilpailun jossa
Viren kuuluisan kaatumisen
jälkeen vielä voitti kilpailun.
Matka taittui mukavasti au-
tonkuljettajan kertoessa mu-
kavia ”tosikertomuksia” ja Lo-
viisan lähestyessä ilmakin so-
pivasti kirkastui.
Degerbyn kaupunki perus-
tettiin raja- ja linnoituskau-
pungiksi 1745 Degerbyn rat-
sutilan maille. Nimen Loviisa
kaupunki sai kuningas Adolf
Fredrikin vierailun yhtey-
dessä 1752. Kuningas mieltyi
kaupunkiin ja nimesi sen Lo-
viisaksi puolisonsa kuningatar
Lovisa Ulrikan mukaan. Lo-
viisa on kaksikielinen ja siel-
lä asuu noin 7400 henkilöä.
Kaupungin elämää vilkastut-
taa kesällä turismi.
Ensimmäinen tutustumis-
kohde Loviisassa oli Neiti-
nokkonen. Yrityksen histori-
aa ja tuotantoa esitteli Mer-
ja Lönnqvist, joka on toimi-
tusjohtaja, tuotantopäällikkö,
suunnittelija, työntekijä ja sii-
vooja yrityksessään. Hän on
pitkään tehnyt työtä nokkos-
kuidun palauttamiseksi jäl-
leen käyttöön ja kehittänyt
sen käsittelyyn uusia mene-
telmiä. Nokkoskuitu tulee so-
pimusviljelijältä ja nokkosvil-
jelmän ala on kaksi hehtaaria.
Nokkoskuidun tuotteistami-
sen tuloksena esillä oli koru-
ja ja kankaita. Kankaiden vär-
jäys tehdään luonnonväreillä,
sillä yrityksen periaatteena on
vähentää kemikaalien käyttöä
ja suosia kestävän kehityksen
periaatteita suosivia toiminta-
tapoja. Esillä olleissa korva- ja
kaulakoruissa oli taitavasti yh-
distetty nokkoskuitua ja erilai-
sia korukiviä. Myymälässä oli
tarjolla yllättävän runsas vali-
koima tuotteita, joissa nokko-
nen oli oleellinen osa – koruja,
kankaita, teetä jne.
Toinen kohde oli Bongan
linna. Bongan linnaa ja Riit-
ta Nelimarkan tuotantoa esit-
teli paikallinen opas Vesa Lei-
vo. Linnan rakennutti 1900-
luvun alkupuolella pietarilai-
nen pariskunta asunnokseen.
Jo pelkkä rakennus on näke-
misen arvoinen, italialaisit-
tain uusklassismia ja funk-
kista myötäilevä graniittilin-
na. Monien vaiheitten jälkeen
rakennus siirtyi vuonna 1998
Riitta Nelimarkalle ja Jaakko
Seeckille.
Vuosien kuluessa linnaa on
korjattu ja pyritty palautta-
maan se alkuperäiseen asuun-
sa. Linnassa toimii taiteilijan
ateljee- ja tuotantotilat, ja osa
linnasta on kunnostettu tai-
demuseo-galleriaksi, joka on
avoinna yleisölle. Esillä oli lä-
hes kaksisataa Riitta Nelimar-
kan työtä kolmenkymmenen
vuoden ajalta: piirustuksia, ak-
varellejä, taidegra!ikkaa, kol-
laaseja, villa- ja pellavareliefe-
jä, tekstiilikuvia, maalauksia,
taide- ja runokirjoja, valoku-
via ja animaatioita. Myynnis-
sä oli gra!ikkaa ja piirustuk-
sia. Nelimarkan tekstiilityöt
ovat suuria ja värikkäitä ja hän
on tehnyt runsaasti tilaustöitä,
mm. Suomen tasavallan presi-
dentin virka-asuntoon sijoite-
tut suurikokoiset Con Calore
-villamatot.
Bongan linnasta siirryttiin
sen välittömässä läheisyydes-
sä olevaan Loviisan suoma-
laiseen kirkkoon, jota esitte-
li pastori Raimo Savolainen.
Tyyliltään uusgoottilainen
kirkko valmistui 1865, ja sen
on piirtänyt arkkitehti G.".
Chiewitz. ”Alttaritauluna” kir-
kossa on kipsinen Kristus-pat-
sas, joka on jäljennös tanska-
laisen kuvanveistäjä"orvald-
senin mestarityöstä. Patsaan
taustana olevan kuorien osan
väritys oli yllättävä – tumma
punainen. Pastori Reima Sa-
volainen kertoi, että lähivuo-
sina toteutettavan kirkon kor-
jauksen yhteydessä ko. kuori-
osa palautetaan alkuperäiseen
asuunsa, jossa on palmuja si-
sältävä maisema. Kuorissa
on kaksi arvokasta raamat-
tua: suomenkielinen vuodelta
1642 ja ruotsinkielinen vuo-
delta 1702. Alttarin sivuhuo-
neessa oli nähtävillä ”Arafatin
seimi”, jonka presidentti Jas-
ser Arafat lahjoitti ulkominis-
teri Tarja Haloselle Lähi-Idän
rauhanprosessissa 1997. Tarja
Halonen on asunut nuoruu-
dessaan Valkossa ja hän päätti
lahjoittaa kyseisen työn Lovii-
san kirkkoon. Kirkon esittelyn
pidettiin pastori Raimo Savo-
laisen johtama lyhyt hartaus-
hetki.
Oli aika jatkaa matkaa ja
jättää Loviisa, jossa väkeä oli
tavallista enemmän liikkeel-
lä johtuen Loviisan-päivän
markkinoista.
Porvooseen saavuttiin, kun
päivä oli jo ohittanut keski-
päivän. Porvoo kuuluu kes-
kiajalla Suomeen perustetun
kuuden kaupungin joukkoon
ja Porvoo sai kaupunkioikeu-
det 1380. Isonvihan aikana
1700-luvun alussa venäläiset
polttivat Porvoon maan ta-
salle. Kaupungin ehdittyä ra-
kentua uudelleen, kesäkuus-
sa 1760 kalan keittämisestä
eräässä Vuorikadun talossa
alkanut tulipalo tuhosi 2/3 ra-
kennuksista. Vanhan Porvoon
nykyiset talot on rakenet-
tupalon jälkeen keskiaikais-
ta kaavaa noudattaen uudel-
leen. Nykyinen Porvoo muo-
dostui 1.1.1997, kun Porvoon
kaupunki ja Porvoon maalais-
kunta yhdistyivät muodosta-
en noin 50 000 asukkaan kau-
pungin.
Porvoo on kirjailijoiden ja
taiteilijoiden innoituksen läh-
de; heistä mainittakoon J. L.
Runeberg, Albert Edefelt, Lo-
uis Sparre ja vielä elossa ole-
vista Remu Aaltonen.
Yksi odotettu tapahtu-
ma oli ruokailu, jossa tarjol-
la noutopöydässä oli salaatte-
ja, lihaa, kalaa ja jälkiruuaksi
kahvit. Sen jälkeen tutustut-
tiin omatoimisesti Porvoon
vanhan kaupungin kapeiden
katujen varrella oleviin pie-
niin myymälöihin. Ainakin
osa matkalaisista teki niissä
myös ostoksia.
Vanhassa kaupungissa oli
huomattavan paljon ulkomai-
sia turistiryhmiä.
Retkiohjelmaan kuuluva
kohde Porvoossa oli Brunber-
gin makeistehtaan myymälä,
josta lähti mukaan monta kas-
sillista suklaata ja makeisia.
Tehtaan historia juontaa aina
vuoteen 1871. Kaikki varmaan
muistavat kyseisen tehtaan
Neekerin pusut, joiden nimi
muuttui tunnetuista syistä.
Seuraavaksi käytiin WSOY:
n tehtaanmyymälässä, jossa
oli tarjolla edullisia löytöjä ja
jäänöseriä.
Matkalla viimeiseen koh-
teeseen horisontissa vilahti
Porvoon uomiokirkon kor-
jaustyömaa, jossa tuhotyön
jälkiä korjataan. Näkymä pa-
lautti monien mieleen Tyr-
vään Pyhän Olavin kirkon tu-
hopolton. Onneksi kummas-
sakaan tapauksissa ei olla lan-
nistuttu, vaan myös Porvoon
tuomiokirkko palautetaan
mahdollisimman paljon tuho-
työtä edeltäneeseen asuunsa.
Viimeinen kohde olivat
tunnelmalliseen asemamiljöö-
seen kuuluvat vanhat makasii-
nit, joilta löytyi myytävää tai-
detta, erilaisia luomutuotteita,
taimia, jne. Makasiineilla nau-
tittiin makoisat pullakahvit ja
niin oltiin valmiit aloittamaan
kotimatka.
Retkipäivästä tuli pitkä,
mutta antoisa. Kotimatkal-
la ainakin osalla vaivasi väsy-
mys, joskin autonkuljettajan
vitsivarastosta löytyivät vitsit
myös paluumatkalla. Paluu-
matkalla oli myös yhden py-
sähdyksen taktiikka. Varsin
tavallinen näkymä paluumat-
kalla oli pelloilla hyörivät pui-
murit.
Kiitos kaikille matkalla mu-
kana olleille ja oikein hyvää al-
kavaa syyskautta. Kiitos Linja-
autoliikenne Antti Lauhamol-
le hyvin järjestetystä matkasta
ja turvallisesta kyydistä.
Teksti: Anja Järvenpää
Kuva: Inkeri Liukko-Sipi.
Loviisassa opas Vesa Leivo kertoi Bongan linnan edustalla rakennuksen historiasta.
poikaveli Matti Räikkälän sä-
veltämän ”Taipaleen marssin”.
Myös seurakunnan kesä-
teologi Leena Jalkanen palasi
puheessaan sota-aikaan. -Ko-
ti, uskonto ja isänmaa olivat
maamme puolustajille arvot,
joita puolustettiin niin taiste-
lussa kuin kotirintamallakin,
hän totesi.
Pekka Pitkäjärvi esitti kii-
tokset kaikille, niin juhlaväel-
le kuin ohjelman suorittajille,
jonka jälkeen lähetettiin Nar-
van marssin soidessa lippu- ja
kukkapartio Sankarihaudalle.
Juhla jatkui läheisessä seu-
rakuntakodissa tarjoilun ja so-
tilaspoikaristien ja -merkkien
jakamisella.
Arvokas ja mieliinpainuva
Sotilaspoikien ja Lottaperin-
teen järjestämä hengellinen
päivä päättyi sotilaspastori Ti-
mo Wariksen päätössanoihin.
Teksti ja kuvat:
Paavo Punkari
Oppilaiden univaje ja väsymys
kodin ja koulun yhteinen haaste
Kouluterveyskyselyn 2007
mukaan päivittäinen oirei-
lu on lisääntynyt selvästi ylä-
luokkalaisilla ja lukiolaisilla.
Päivittäistä väsymystä on joka
kuudennella, tytöistä jopa joka
viidennellä. Niillä oppilailla,
joilla on huonot terveystottu-
mukset, päivittäistä väsymys-
tä on joka neljännellä. Mikäli
myös kouluolot koetaan puut-
teellisiksi, päivittäinen väsy-
mys lähes kolminkertaistuu.
Fyysiset oireet ovat lisään-
tyneet peruskoulun 8.- ja 9.-
luokkalaisilla sekä lukion 1. ja
2. vuosikurssin opiskelijoilla.
Päivittäin vähintään kahta oi-
retta kokevien osuus on kasva-
nut yläluokilla 15 prosentista
18 prosenttiin ja lukiolaisilla
14 prosentista 16 prosenttiin
neljän vuoden aikana. Pojista
joka kymmenennellä ja tytöis-
tä joka neljännellä on vähin-
tään kaksi oiretta päivittäin.
Joka kuudes yläluokkalainen
ja lukiolainen tuntee itsensä
väsyneeksi päivittäin, tytöistä
jopa joka viides.
Väsymykseen
monta syytä
Päivittäinen väsymys on yh-
teydessä huonoon ateriaryt-
miin, vähäiseen liikkumiseen,
myöhään valvomiseen, alko-
holin käyttöön ja tupakoin-
tiin. Mitä useampia epäedul-
lisia terveystottumuksia nuo-
rella on, sitä yleisempää myös
on päivittäinen väsymys. Yk-
sittäisistä terveystottumuksis-
ta erityisesti arki-iltaisin myö-
hään valvominen on yleistynyt
vuodesta 2003 jopa 5 prosent-
tiyksikköä. Yläluokkalaisista
pojista 30 prosenttia ja tytöis-
tä 21 sekä vastaavasti lukiolai-
sista pojista 45 prosenttia ja
tytöistä 26 menee arki-iltaisin
nukkumaan illalla yhdentois-
ta jälkeen.
Päivittäinen väsymys on
jopa kolme kertaa yleisempää
niillä oppilailla, jotka kokevat
puutteita opettajasuhteessa,
luokan ilmapiirissä, työym-
päristössä tai vuorovaikutuk-
sessa. Myös vaikeudet opiske-
lussa ja koulukiusatuksi tule-
minen näkyvät päivittäisenä
väsymyksenä. Yläluokkalaisil-
la pojilla kuudessa vuodessa
koulukiusaaminen on lisään-
tynyt 6 prosentista 8 prosent-
tiin.
Varmista riittävä yöuni
Nuorten riittävän pitkän yö-
unen varmistaminen, sään-
nöllinen liikunta ja ateriaryt-
mi ovat ensisijaisesti perheen
vastuulla. Myös koulun terve-
ystiedon opetuksessa ja kou-
luaikaisen ruokailun järjestä-
misessä näihin tulee edelleen
kiinnittää huomiota. Päivittäi-
nen väsymys on selvästi ylei-
sempää niillä oppilailla, jotka
kokevat puutteita kouluolois-
sa terveystottumuksista huo-
limatta.
Yhdessä vanhempien kans-
sa kouluyhteisö voi merkittä-
västi vähentää nuorten oirei-
lua kehittämällä koulun työil-
mapiiriä ja sosiaalisia suhteita,
ehkäisemällä koulukiusaamis-
ta sekä tarjoamalla apua opis-
keluvaikeuksissa.
Kouluterveyskyselyyn on
vuosina 1996-2007 osallistu-
nut lähes 400 kuntaa ja vuo-
sittain kyselyyn on vastannut
46 000-90 000 oppilasta. Huh-
tikuussa 2007 kyselyyn vasta-
si 73 717 nuorta 206 kunnasta
Oulun ja Länsi-Suomen lää-
neistä sekä Ahvenanmaalta:
50 470 yläluokkalaista ja 23
247 lukiolaista.