Page 13 - Alueviesti_35

13

Keskiviikko elokuun 29. 2007

10 vuotta Koivistojen omis-

tuksessa ollut tila on herättä-

nyt ihmisissä uteliaisuutta jo

monen vuoden ajan. -Meiltä

on pyydetty, että täällä saisi pi-

tää juhlia ja järjestää tansseja,

isäntäpari kertoo. Nyt juhlimi-

nen on mahdollista, sillä Kes-

tikievarin virallisia avajaisia

vietettiin Elojuhlien merkeis-

sä menneenä viikonloppuna.

Koivistot sekä heidän viisi las-

taan asuvat vielä toistaiseksi

Kangasalla, jotenKestikievaria

pyöritetään alkuun harrastus-

pohjalta. -Tietysti toivotaan,

että kaikki menee hyvin ja lo-

pulta voitaisiin asettua tänne

ihan kokonaan. Kestikievarin

ohella Koivistot jatkavat tilalla

kenneltoimintaa sekä luomu-

viljelyä, jotka ovat jo pitkäai-

kaisia harrastuksia. -Vanhoja

esineitä olemme keränneet jo

pitkään. Nyt on kerrankin sel-

lainen paikka, jonne niitä voi

laittaa oikein kunnolla esille,

pariskunta iloitsee.

Kiireetön ilmapiiri tarttuu

Kestikievari tulee eittämät-

tä muodostumaan suosituksi

juhla- ja tanssipaikaksi, mut-

ta tavoitteissa on, että arkipäi-

viä saataisiin täytettyä erilai-

sella tykytoiminnalla sekä elä-

ke- ja yritysryhmillä. -Nythän

on suorastaan muotia, että

lähdetään johtoryhmän kans-

sa jonnekin metsän keskelle,

missä ongelmat sitten ratkais-

taan yks kaks, Juha Koivisto

nauraa. Seurakunnan kans-

sa ei asiasta ole vielä keskus-

teltu, mutta Koivistojen mu-

kaan Kestikievari tarjoaa mai-

niot puitteet myös rippileirien

järjestämiseen. -Majoitustilaa

on tulossa koko ajan lisää. Ai-

toissa pystyy jo yöpymään ja

päärakennuksen yläkerrassa

on tällä hetkellä kolme ma-

kuuhuonetta. Vanhaan talliin

on valmistumassa ajanmukai-

set kokoustilat 50 hengelle se-

kä sauna- ja pesutilat. Aitan

yläkerrassa on romanttinen

vaaleanpunaiseen sävytetty

morsiussviitti, jossa hääpari

voi viettää hääyönsä unohtu-

mattomissa puitteissa. -Pikku

hiljaa laitetaan paikkoja kun-

toon, Koivistot tiivistävät.

Oli Kestikievarissa järjes-

tetty tilaisuus sitten mikä ta-

hansa, isäntäpari toivoo kii-

reettömän ilmapiirin tarttu-

van.

-Emme halua, että täällä

toimitaan tiukkojen aikatau-

lujen mukaan, vaan ennem-

min rauhoittumismielessä. Si-

tä varten tänne on rakennettu

luontopolkuja, kaivettu pari

lampea ja kotakin on tulossa.

Ideoita riittää

Isäntäparin ja perheen lasten

lisäksi Koiviston Kestikieva-

ri työllistää yhden henkilön.

Koska ruoka on päätuote, on

keittiöön parhaillaan haussa

ammattihenkilö. -Meillä on

tietysti hygieniapassit ja al-

koholipassit, mutta yritämme

pysyä pois keittiöstä, jos vaan

mahdollista. Antaa ammat-

tilaisen hoitaa se puoli, Juha

hymyilee. Kestikievari luottaa

ruokapuolella paikallisuuteen.

Leivonnaiset tulevat lähileipo-

mosta, juurekset, vihannekset

ja kalatkin lähiseudulta. Val-

mista ruokalistaa ei ole lyöty

lukkoon, sillä Koivistot halu-

avat tarjota asiakkaille mah-

dollisuuden tilata mitä ikinä

heille mieleen juolahtaakaan.

-Erikoisemmatkin toiveet yri-

tetään kyllä täyttää, Juha Koi-

visto vakuuttaa.

Koiviston Kestikievari on

ennen kaikkea omistajien-

sa näköinen. -Ei tällaista var-

maan ole toista samanlais-

ta missään. Ideoita tulee ko-

ko ajan lisää, sitten pitää vaan

miettiä että mihin oikein pys-

tytään. Ei meillä sen suurem-

pia kädenvääntöjä ole asiois-

ta ollut, emäntä kertoo. -Niin,

kun mies sanoo viimeisen sa-

nan, Juha virnistää päätteeksi.

Pauliina Parto

Juhlista tykytoimintaan ja päiväretkiin

Koiviston Kestikievari avasi ovensa Häijäässä

Koiviston Kestikievari Häijäässä on oma maailmansa. Pikkutie johdattaa tulijan piha-

piiriin, joka käsittää päärakennuksen, riihen, aitan, suulin, krouvin ja navetan. Tilan

iäkkäimmät lattialankut ovat peräisin jo 1700-luvulta, ja kokonaisuuden kruunaavat

sinne tänne rakennuksiin sijoitetut vanhaakin vanhemmat aarteet.

Tunnelmalliseen riiheen kätkeytyy kahvila ja ruokailutilat noin sadalle hengelle.

Parisataa henkeä vetävän suulin nurkassa katseenvan-

gitsijana toimii vanha puimuri. Suulissa voi laittaa vaik-

ka jalalla koreasti.

Aitan yläkerrasta löytyy vaaleanpunaiseen sävytetty

morsiussviitti, jossa hääpari voi yöpyä unohtumatto-

missa puitteissa.

Isäntäparin oli helppo hymyillä onnistuneiden Elojuhlien aikana. Tallista on remon-

toitu viihtyisä krouvi, jossa on A-oikeudet.

Pellonpuiston peruskoulun katto-

muodoksi hyväksyttiin aumakat-

to Huittisten kaupunginvaltuus-

tossa maanantaina käydyn tiukan

äänestyksen jälkeen.

Päätös syntyi äänin 16-19. Toi-

sena vaihtoehtona oli koulure-

montin jatkaminen entisen mal-

lisella tasakatolla. Aumakatto on

arviolta 225 000 euroa kalliimpi

ratkaisu.

Valtuutettu Jari Maine teki Juk-

ka Kivimäen ja Raimo Ali-Raati-

kaisen kannattaman päätökseksi

tulleen ehdotuksen.

Aumakattoon päädyttiin

Pellonpuiston katosta

äänestys Huittisissa

Vammalan valtuusto:

Puhetta mutta ei muutoksia

Vammalan kauunginvaltuus-

ton kokous kesti noin tunnin

maanantaina. Lyhyellä listalla

oli vain muutama asia. Kaksi

niistä aiheutti puhetta ylitse

muiden: Pauli Mäkelän aloit-

teet uuden kaupungin perusta-

misjankohdan lykkäämisestä

ja kansanäänestyksen järjes-

tämisestä sekä ns. Bäckmanin

liiketalon osto kaupungille.

Puheet eivät kuitenkaan tuoneet

muutoksia kaupunginhallituksen

päätösesityksiin, jotka kaikki nui-

jittiin lopulta myös valtuuston pää-

töksiksi yksimielisesti.

Ensimmäinen äänestystilanne

oli syntyä kun valittiin Tuulikki

Paappaselle seuraajaa sivistyslau-

takunnan varajäseneksi. Paappa-

nen on kaupunginkirjaston palve-

luksessa ja ei näin ole vaalikelpoi-

nen. Lyhyen neuvottelutauon jäl-

keen keskustan Antti Jokinen veti

ehdotuksensa pois ja uudeksi va-

rajäseneksi valittiin yksimielisesti

Elina Niemi.

Äänestykseen oltiin joutumas-

sa myös Pauli Mäkelän kuntalais-

aloitteita aloitteita käsiteltäessä.

Kerttu Tuomisto (vapa) piti vih-

reitten Evelina Asikaisen kannat-

tamana äänestystä tarpeellisena,

mutta Asikainen veti kannatuk-

sensa pois kun keskustelun kulu-

essa tuli enemmän kuin selväksi,

että valtuuston enemmistö ei pi-

tänyt kumpaakaan Mäkelän aloi-

tetta tarpeellisena. Turhiksikin ne

joissakin puheenvuoroissa leimat-

tiin. Näin selvitystyö jatkuu aina-

kin näillä näkymin tökkimättä, ai-

otussa aikataulussa.

Keskustan korttelin 11 tontti 2

ei ole mikä tahansa tontti. Sillä si-

jaitsee historiallinen, 1920-luvulla

rakennettu apteekkari Bäckmanin

liiketalo, jonka valtuusto pitkän

keskustelun jälkeen päätti yksimie-

lisesti ostaa kaupungille. Puheen-

vuoroissa erottuii uskon, toivon ja

epäuskon sävyjä. Joku piti hintaa

korkeana, joku pelkäsi korjauskus-

tannuksia, mutta sali rauhoittui,

kun apulaiskaupunginjohtaja Jaak-

ko Erjo kertoi kaupungin peruste-

luista: Taloa korjataan vähitellen,

pahimmista paikoista alittaen ei-

kä talossa ei ole pahoja vikoja. Erjo

muistutti myös, että kaupungin on

tavallaan vastattava suojeukohteis-

ta puhuttaessa huutonsa. Kun se

asettaa kaavoituksella joitakin ra-

kennuksia suojeltaviksi, sen tulee

omalta osaltaan vastata huutoon.

Epäuskoiset, joita oli vähän, ei-

vät enää esiityneet, ja niin Jari An-

dersson kopautti hallituksen ehdo-

tuksen myös valtuuston päätöksek-

si. Kauppahinnaksi tuli hallituksen

esittämä 400 000 euroa. Myös Hol-

lonkadun asemakaavan muutos

meni lopulta läpi yksimielisesti.

Tietoa leväesiintymistä

Vihreitten Eveliina Askainen jätti

valtuustoaloitteen, jossa esittää, et-

tä kaupunki ryhtyy tarvittaviin toi-

menpiteisiin, jotta asukkailla olisi

mahdollisimman kattava ja ajan-

tasainen tieto tarkkailtujen järvien

sinilevätilanteesta. Sinilevätilan-

teesta Vammalan uimarannoilla

voisi tiedottaa esim. paikallisradi-

on, kaupungin sivujen ja paikal-

lislehdissä julkaistavien tiedottei-

den avulla. Kaikki tämä vähentäisi

asukkaiden riskiä altistua myrkylli-

sille sinileville ja lisäisi luottamusta

ympäristövalvontaan.

Veteraaneille ruoka

kotiin ilmaiseksi

Kokoomuksen Arto Satonen jät-

ti peräti 52 valtuutetun allekirjoit-

taman aloitteen siitä, että kotona

asuville vammalalaisille sotavete-

raaneille ja heidän puolisoilleen

järjestettäisiin ruokailu kaupungin

toimesta ja kustannuksella. Ruo-

kailu voitaisiin aloitteen mukaan

järjestää koulu- tai laitosruokailun

yhteydessä, lounassetelinä tai ko-

tiinkuljetuksena. Tärkeintä on yk-

silöllisesti huomioida veteraanien

tarpeet.

Vammalassa on noin 300 so-

taveteraani, joista nuorimmatkin

ovat jo noin 80-vuotiaita. Yli puo-

let kaupungin sotaveteraaneista

asuu edelleen kotonaan. Aloitteen

mukaan sotaveteraanien mahdol-

lisuutta asua kotona mahdollisim-

man pitkään on viisasta tukea kau-

pungin taholta.

Tällä hetkellä sotainvalideilla on

oikeus lounasseteliin, mutta ei so-

taveteraaneilla.

Sunnuntaiaukiolot päättyivät

Elokuun viimeinen sunnuntai oli

tällä haavaa myös viimeinen os-

tossunnuntai. Yli 400 neliöisten

myymälöiden sunnuntaiaukio-

lot on ajoitettu touko-elokuulle ja

marras-joulukuulle.

Kauppojen sunnuntaiauki-

olosta on taitettu peistä ainakin

pari vuosikymmentä, mutta sen

valmiimpaa siitä ei ole tullut.

Isot kauppaketjut pitäisivät

mielellään markettinsa auki vuo-

den jokaisena sunnuntaina, ja

asiakkaat ostavat yhä useammin

myös sunnuntaisin.

Vähähaarassa toiveuusinta

1600-luvun näytelmästä

Vähähaara-Seura esittää 1600-lu-

vulle ajoittuvan näytelmän Riit-

ta Markuntytär – Uotilan mi-

niä, Kylväjän piika Vähähaaran

Kotiseututalolla ensi lauantaina

1.9.2007 klo 13. Näytelmän kä-

sikirjoituksesta vastaa professori

Reino Kero ja ohjaus on Marika

Mäki-Laurilan. Esitys kestää noin

45 minuuttia.

Näytelmä esitettiin ensimmäi-

sen kerran 29.7. kotiseututalol-

la olleen hääperinnetapahtuman

yhteydessä.

Lauantain esitys on toiveuu-

sinta.

Satakunnan

vaakuna täyttää

450 vuotta

S a t a k u n n a n

vaakuna täyttää

450 vuotta 7.

syyskuuta 2007.

Vaakuna on osa

Kustaa Vaasan

7.9.1558 silloi-

selle Suomen alu-

eelle (nykyinen Varsinais-Suo-

mi, Satakunta, Ahvenanmaa

ja Länsi-Uusimaa) ja pojalleen

Juhana herttualle myöntämää

vaakunaa.

Vaakunan muodostavat yhdessä Sa-

takunnan ja Varsinais-Suomen vaa-

kunat.

Satakuntaliitto ja Varsinais-Suo-

men liitto ovat yhdessä teettäneet

juhlavuoden kunniaksi vaakunan

historiasta kertovan esitteen sekä

julisteen, jotka on laatinut turkulai-

nen tutkija ja heraldiikan asiantun-

tija Tom Bergroth.

-Muistuttaisin kuntapäättäjiä sii-

tä, että vaakunataide elää ajassa.

Tulevissa kuntaliitoksissa ei tarvit-

se tyytyä jo olemassa oleviin vaaku-

noihin. Muun muassa Turunmaan

kunnissa kannattaisi poimia eri

kuntien vaakunoista niitä kaikkia

yhdistävä elementti, meri, ja kehi-

tellä sen pohjalta jotain uutta, ideoi

Bergroth.

Vaakunaesitettä ja -julistetta tul-

laan jakamaan maakunnan kirjas-

toihin ja kouluihin.

Page 13 - Alueviesti_35_2007