20
Keskiviikko syyskuun 12. 2007
Abivuosi on täynnä
mahdollisuuksia
Syksyn ylioppilaskirjoi-
tukset alkoivat maanan-
taina kuunteluilla. Per-
jantaina alkaa kirjallinen
tutkinnon osa. Perjan-
taina on uusimuotoisen
äidinkielen kokeen teks-
titaito-osio. Syksyn yli-
oppilaskirjoitukset ovat
ikään kuin lähtölaukaus
abivuoden haasteisiin.
Vammalan lukiossa kutsuttiin
abiturienttien vanhemmat
kuulemaan, mitä abivuosi tuo
lukiolaiselle tullessaan. Opin-
to-ohjaaja Eija Koski valotti
vanhemmille, millaisen stres-
sin edessä nuoret ovat, kun
ylioppilaskirjoituksiin valmis-
tautumisen ohella pitää miet-
tiä, minne lähtisi lukion jäl-
keen. -Valinta ei ole helppo,
sillä valintamahdollisuuksien
määrä on vallan huikea, Ei-
ja Koski tuumaili. Hän kertoi
esimerkkinä, kuinka vaikeaa
on tehdä valintoja jo arkipäi-
vän pyörteissä; mitä jogurttia
ostaisi, kun on niin paljon eri-
laisia merkkejä ja eri tavalla
rasvaa ja muita aineita sisältä-
viä, kuinka vaikea on päättää,
mitä maalia valitsee ja min-
kä väristä. Jo ihan tällaisten
pienten asioiden päättäminen
voi olla stressiä aiheuttavaa. -
Mitä sitten onkaan nuoren ih-
misen ratkaisun vaikeus niin
suurten asioiden edessä, joi-
ta abivuoden keväällä joutuu
miettimään, opinto-ohjaaja
kyselee.
Jos opiskelija ei abivuoden
syksyllä vielä yhtään tiedä,
minne aikoisi hakea keväällä,
Eija Koski neuvoo ottamaan
yhteyttä opinto-ohjaajaan,
jottei sitten ratkaisuun joudu
kauhealla kiireellä keväällä
kirjoitusten aikaan.
-Tavallista on kuitenkin, et-
tä nuori siirtää lopullisen rat-
kaisun tekemistä viime het-
keen, mutta moni kuitenkin
pohtii pitkin talvea suunni-
telmiaan. Tietoja jatko-opin-
noista ja eri aloista löytyy
paljon netistä ja kouluilla on
myös materiaalia, joita kan-
nattaa nuoren tutkia. Nettisi-
vustoista
www.opintoluotsi
.
" on varsin kattava, josta voi
tehdä sur!ailuja moneen koh-
teeseen, Eija Koski kertoo.
-Lohdullista on sekin, et-
tä joskus vastoinkäyminen ja
pettymys pyrkimisessä voi-
kin avata ihan uusia mahdol-
lisuuksia. Jos vaikka aloittaa
alalla, joka ei etukäteen olisi-
kaan ollut se lempipaikka, se
voi kuitenkin muodostua hy-
väksi ja mieluisaksi ratkaisuk-
si, ihminen kun on niin sopeu-
tuvainen, Eija Koski miettii.
Erityisesti yliopisto-opin-
noissa on mahdollisuus opis-
kella paljolti sitä, mikä kiin-
nostaa, kunhan pääsee yli-
opistoon sisään jonkun väylän
kautta.
Opinto-ohjaaja
kertoi,
kuinka hän eksyiltyään autol-
la väärille reiteille, usein tote-
aa: ”Itseasiassa tää olikin pa-
rempi reitti”.
- Onhan niin, että siel-
tä mutkan takaa voikin löy-
tyä jotain uutta ja mielenkiin-
toista nähtävää ja koettavaa.
Sama voi tapahtua opiskelu-
maailmassa. Kaikkien ei tar-
vitse mennä ihan samanlaisia
suoria reittejä, toteaa lehtori
Koski.
Vammalan lukion abituri-
enttien vanhempainillassa oli
asiantuntijoina ammattikor-
keakoulun edustajia Tampe-
reen ammattikorkeakoulusta
eli TAMK:sta. He valottivat
ammattikorkeakoulun ase-
maa merkittävänä vaihtoehto-
na lukion jälkeen.
Matti Pietilä ja TaruOwston
TAMK:sta kertoivat TAMK:n
tarjoavan laadukasta koulu-
tusta ja sijaintinsa perusteella
koulun olevan erittäin hyväl-
lä paikalla. Tampere kun on
kaupunki, jonne moni haluaa.
Owston kertoo koulutuksen
vastaavan työelämän haastei-
siin niin hyvin, kuin vain on
mahdollista, sillä koulut usein
tulevat hieman jäljessä.
Hän kertoo kuitenkin, et-
tä TAMK:ssa käy yli 700 luen-
noitsijaa suoraan työelämästä.
Pietilä taas kertoo opinnäyte-
töiden olevan hyvin usein to-
dellisia johonkin yritykseen
tehtäviä töitä, joten työkoke-
mustakin opiskelijoille kertyy.
Haastattelu Tampereen am-
mattikorkeakoulusta on help-
po tiivistää Taru Owstonin sa-
noihin: ”Meiltä tulee ammat-
tilaisia.”
Toni Rantala
Taru Owston ja Matti Pietilä kertoivat ammattikorkeakoulujen tarjonnasta Vamma-
lan lukion abiturienttien vanhempainillassa. Heitä haastattelivat lukion radiokurssi-
laiset Toni Rantala ja Sami Ristimäki.
Huittinen/Vammala
Yleisön osasto
Enempää Suur-Vammalaa
kuin Suur-Huittistakaan
ei ole vielä perustettu, mo-
lemmat ovat kyllä joskus
olleet olemassa. Oma vaa-
timaton kantani on ennal-
laan: Ei kumpaakaan erik-
seen, vaan ennen pitkää
molemmat yhdessä. Tulee
tuon kokonaisuuden ni-
meksi sitten mikä tulee,
mieluiten tietenkin sillä ta-
valla neutraali ettei se ”lei-
maa” mitään osapuolta en-
nakkoon.
Tämä on toinen kan-
nanottoni tilanteeseen.
Ensimmäinen oli vähän
ennen kuin asiasta oli jul-
kisuudessa edes puhuttu.
Silloin puhuin äetsäläise-
nä, epäilin satakuntalaisen
paukapäisyyden tuottavan
ongelmia ja peräänkuulu-
tin yhtenäisyyttä. Nyt pu-
hun tulevan kokonaisuu-
den mahdollisena asuk-
kaana ja epäilen edelleen,
että sopuisaa päätöksen-
tekoa ei näillä leveyksissä
hevin synny. Toivoin ja toi-
von, että syntyisi.
En ymmärrä mikä int-
ressi paikallislehdillä on
lietsoa riitaa tai ehkä ei leh-
dillä mutta lehdissä. Kaik-
kein hulluinta on pelottelu,
milloin minkin osa-alueen
asukkaihin kohdistuva,
juuri tuosta paukapäisyy-
destä ja/tai tyhmyydestä
juontuva. Sellainen johtaa
ainoastaan ja vain vaike-
uksiin.
Uskon kyllä, että vä-
hemmän äänessä olevat eli
enemmistö on kanssani sa-
maa mieltä siitä, että totta
kai tiukkojen neuvottelu-
jen jälkeen ollaan tekemäs-
sä yksissä tuumin kokonai-
suutta joka toimii ja jonka
asukkaitten on hyvä elää.
Esa Helander
”Tavoitteista kiinnipitäminen on tärkeää”
Zest ja Tiia Piili Sylväällä
Jotkut saattavat tietää,
että vammalalainen Syl-
vään koulu liittyi Zest–
kamppanjaan,
jonka
tarkoituksena on auttaa
yläkoululaisia löytämään
elämäntaitonsa ja opet-
tamaan heitä luottamaan
itseensä ja tekemään hyviä
itsenäisiä päätöksiä elä-
mässään.
Zest-tiimiin kuuluu kah-
deksan julkimoa, jotka ovat
menestyneet omilla aloillaan.
Tiia Piili (28) on yksi heistä.
Piili tuli kertomaan Sylvääl-
le Zest-kamppanjasta elokuun
viimeisenä keskiviikkona. Yk-
si kampanjan keskeisistä ope-
tuksista on se, että kaikki ovat
lahjakkaita jossakin.
Lahjakkuustyyppejä on
kaksi: ”näkyvät lahjakkuu-
det”, kuten Tiia Piili sen sanoi
mm. musikaalisuus, taiteelli-
suus jne.
Toiseen lahjakkuustyyppiin
kuuluu mm. hyvä suuntavais-
to ja suullinen ilmaisu. Näitä
kutsutaan ”ei niin näkyviksi
lahjakkuuksiksi”. Piili korosti
luentonsa aikana harjoittelun
merkitystä. Lahjakkuudestaan
huolimatta pitää harjoitella
paljon. Aina voi olla kaikessa
parempi.
Kampanjalla onomat www-
sivunsa, joita voi käydä tutkai-
lemassa osoitteessa: zest.".
Tiia Piili, aerobicin
maailmanmestari
Koululla vieraillut Tiia Piili
sanoi, että hänelle tavoitteista
kiinni pitäminen on tärkeätä.
Pienemmät ’välitavoitteet’ aut-
tavat saavuttamaan suurem-
man ’päätavoitteen’.
Tiia Piilin päätavoitteeksi
muodostui uran aikana tul-
la maailman parhaimmaksi
omalla alueellaan, ja sen hän
saavuttikin.
Tiiallakin oli välitavoittei-
ta, mm. tiettyjen liikkeiden
oppiminen, kilpailujen voitta-
minen, Suomen mestaruus ja
Euroopan mestaruus.
Tiia kehotti nauttimaan
myös matkasta, ei vain pää-
määrästä.
Ennen aerobicia Tiia har-
rasti telinevoimistelua, mut-
ta hänen selkänsä ei sitä kes-
tänyt.
Piili sanoi Zestin tarkoituk-
sen olevan herätellä nuorisoa
miettimään, missä itse on lah-
jakas ja miten tärkeätä on ym-
märtää, mitä nuoren omassa
elämässä elämänhallinnan tai-
dot tarkoittavat.
Oppilastoimittajat:
Esa Yli-Vainio 9B
Timo Parto 9B
”Työsuojelutehtävien vaativuus ja palkkaus
eivät tällä hetkellä vastaa toisiaan”
Julkisten ja hyvinvoin-
tialan liiton JHL:n työsuo-
jeluvaltuutettujen
ajan-
kohtaispäiviä
vietettiin
viikonloppuna
Tampe-
reella ja osanottajat esit-
tävät
julkilausumanaan
seuraavaa.
Julkisten ja hyvinvointialo-
jen liitto JHL kokoaa kunti-
en, valtion. kirkon ja yksityis-
ten hyvinvointipalvelujen pal-
kansaajat yhden ja saman lii-
ton piiriin.
JHL on nykyaikainen jär-
jestäytymisväylä kaikille jul-
kisten ja hyvinvointialojen
palkansaajille. Yli 230000 jäse-
nellään JHL on Suomen suu-
rin ammattiliitto.
Palvelurakenteiden jatku-
va kehittäminen asettaa suuria
vaatimuksia työelämän muu-
tosten hallittuun läpiviemiseen
työpaikoilla. Paikallinen sopi-
minen lisääntyy, työsuhteen
ehtoja pyritään muuttamaan
ja työn sisällöt elävät. Henki-
löstön edustajien toimintaan
muutos asettaa yhä kasvavia
toiveita ja vaatimuksia.
Työsuojeluvaltuutettujen
tehtävänä on toimia työsuoje-
lun yhteistoimintahenkilöinä.
Tehtävä on vuosien mittaan
muuttunut yhä vaativammak-
si. Työsuojeluvaltuutetulta
vaaditaan hyviä yhteistoimin-
tavalmiuksia, laajaa perehty-
neisyyttä alan sopimuksiin ja
työturvallisuus lainsäädän-
töön sekä syvää työelämän
tuntemusta.
Työsuojelutehtävien vaa-
tivuus ja palkkaus eivät tällä
hetkellä vastaa toisiaan. Lisäk-
si parannusta vaativat työsuo-
jeluvaltuutetun tehtävän edel-
lyttämän ajankäytön riittävyys
ja työskentelymahdollisuuksi-
en edistäminen.
Työsuojeluvaltuutettu on
osaltaan kehittämässä työtä ja
työturvallisuutta sekä työhy-
vinvointia yhteistoiminnassa
työantajan kanssa. Tämä on
edellytyksenä, että henkilöstö
eri tehtävissään voi turvalli-
sesti ja terveyttä vaarantamat-
ta tuottaa hyviä palveluja asi-
akkailleen.
Esitämme, että tulevissa so-
pimusneuvotteluissa työsuoje-
luvaltuutetun työn vaativuus
tulee huomioida palkkauk-
sessa ja ajankäyttö sekä muut
toimintaedellykset varmistaa.
Ajankohtaispäivien pää-
teemoiksi nousivat linjajoh-
don vastuut ja sitouttaminen
työsuojeluun, sekä vaarojen
arvioinnin edellyttämien toi-
menpiteiden toteuttaminen ja
seuranta.
Tarja Pietilä,
työsuojelun varavaltuutettu,
seudullinen pääluottamus-
mies, Vammalan kaupunki
Verokortin voi
tilata netistä
Tiesitkö, että voit tila-
ta verokortin verottajan
verkkosivuilta osoitteesta
www.vero.!/verokortti?
Palvelusta saa uuden verokor-
tin esimerkiksi palkkaa, sivu-
tuloa, etuutta tai merityötuloa
varten. Siellä voi myös muut-
taa jo olemassa olevan kortin
tietoja, Veronmaksajat muis-
tuttaa.
Verkkopalvelussa pääsee
katsomaan salassa pidettä-
viä verotustietojaan. Tämän
vuoksi kirjautumista varten
tarvitaan verkkopankkitun-
nukset tai sirullinen henkilö-
kortti.
Ennen palveluun kirjautu-
mista kannattaa selvittää tie-
dot alkuvuonna saamistaan
bruttotuloista ja näistä tulois-
ta toimitetuista ennakonpi-
dätyksistä. Molemmat tiedot
löydät tositteista, jotka on saa-
tu maksajalta. Edellä mainit-
tujen tietojen lisäksi tarvitaan
arvio koko vuoden tuloista se-
kä mahdollisista vähennyksis-
tä, kuten vaikkapa asuntolai-
nan koroista tai ammattiyh-
distyksen jäsenmaksusta.
Kuluttajat eivät
aina tiedä ostamansa
lihan alkuperää
Broilerinlihaa
pidetään
helppona ja nopeana raa-
ka-aineena kotikeittiössä.
Tärkeää on myös tuottei-
den kotimaisuus. Monet
kuluttajat pitävät kaupas-
sa myytävänä olevaa lihaa
kotimaisena, etenkin jos
se on suomalaisen valmis-
tajan tuote, ilmenee MTT:
n ja Kuluttajatutkimus-
keskuksen tekemästä ku-
luttajatutkimuksesta.
-Osa tutkimukseen osallistu-
neista kuluttajista ei tiennyt,
että Suomessa on myytävänä
ulkomaista siipikarjanlihaa,
kertoi tutkija Merja Isoniemi
Kuluttajatutkimuskeskukses-
ta keskiviikkona Finfood Li-
hatiedotuksen järjestämässä
tiedotustilaisuudessa Helsin-
gissä.
Isoniemen mukaan suoma-
laista lihaa pidetään laaduk-
kaana, koska se on turvallista,
tuoretta ja sitä valvoo luotetta-
vat viranomaiset.
-Suomalaiset tuntevat vi-
ranomaisvalvonnan ja oma-
valvonnan tavat, mikä kulut-
tajien mielissä erottaa suoma-
laisen tuotteen ulkomaisesta,
Isoniemi toteaa.
Salmonellapelko
hyödyksi hygienian
opettelulle
Tutkimuksen mukaan myös
Suomen hyvä tilanne salmo-
nellattomuuden suhteen on
monen kuluttajan tiedossa. Se
on yksi peruste kotimaisen li-
han valinnalle. Suomessa 0,6
prosentissa broilerinlihasta
löydetään salmonellaa. Kotei-
hin saakka tämäkään liha ei
päädy, sillä se käytetään teol-
lisuudessa kuumennettuhin
tuotteisiin.
Tiedotustilaisuudessa virin-
neessä keskustelussa kävi ilmi,
että siipikarjanlihaan liitetys-
sä pöpöpelossa on kuitenkin
puolensa, sillä oikeaoppinen
keittiöhygienia opitaan siipi-
karjanlihan käsittelyn kautta.
Keskustelijoiden mukaan olisi
kuitenkin tärkeää, että myös
muu liha käsiteltäisiin yhtä
huolella kuin siipikarja.
Tuotteita löytyy
marinadilla tai ilman
Kaupassa on myytävänä sekä
marinoituja että marinoimat-
tomia siipikarjatuotteita. Tut-
kimuksen mukaan kuluttajat,
joille on tärkeää ruuan val-
mistaminen itse, ruuan hyvä
maku ja lisäaineettomuus, os-
tavat usein marinoimatonta.
Marinoitua suosivat ne, joille
tärkeintä on ruuanvalmistuk-
sen nopeus ja helppous.
Tieto marinoimattomien
tuotteiden olemassaolosta ei
välttämättä ole kiirinyt kaik-
kien korviin. Tiedotustilai-
suuden keskusteluissa kävi il-
mi, että joillakin kuluttajilla
on tapana pestä ja jopa liottaa
marinadi pois lihan pinnas-
ta. Osa kuitenkin pesee vain
suurimman osan marinadista
pois, jotta lihassa säilyisi sopi-
van mieto mausteinen maku.
Tutkimus tehtiin viime
syksynä ryhmäkeskusteluina,
joihon osallistui 37 kuluttajaa.
Ryhmiin oli valittu siipikar-
janlihaa käyttäviä kuluttajia.
Tutkimus on osa MTT:n joh-
tamaa “Suomalaisen siipikar-
janlihantuotannon kilpailu-
kyvyn ja kulutuksen edistämi-
nen” -tutkimushanketta.
Sähkösaunan ylilämmitettävä kiuas on paloriski
Turvatekniikan
keskus
(TUKES) on selvittänyt
julkisten sähkösaunojen
paloturvallisuutta. Ho-
telleissa, hoitolaitoksissa
ja vastaavissa julkisissa
tiloissa on viime aikoina
tapahtunut saunapaloja
sekä läheltä piti -tilan-
teita.
Selvityksen perusteella kiu-
kaiden pisimpiä sallittuja
yhtäjaksoisia päälläoloaiko-
ja rikotaan yleisesti. Myös il-
manvaihdon ja kiukaan ter-
mostaatin väärä sijoitus toi-
siinsa nähden aiheuttaa on-
gelmia.
TUKES selvitti julkisten
tilojen sähkösaunojen tur-
vallisuutta käymällä kohteis-
sa, joissa saunoja lämmite-
tään pitkin päivää.
Katselmus osoitti, että
yleisimpänä paloriskinä on
saunan yhtäjaksoinen pääl-
lä pitäminen yli sallitun ai-
karajan.
Sähkölämmitteisiä sau-
noja koskevassa standardis-
sa suurimmaksi kiukaan yh-
täjaksoiseksi päälläoloajaksi
osoitetaan 12 tuntia, jonka
jälkeen täytyy olla vähin-
tään 6 tunnin lepoaika. Kiu-
asvalmistaja voi osoittaa jol-
lain muullakin luotettavalla
ja tutkitulla tavalla kiukaan
turvallisuuden, mutta stan-
dardiin viittaaminen on ylei-
sin tapa.
Myös ilmanvaihdon sijoi-
tuksesta löytyi turvallisuu-
teen vaikuttavia riskitekijöi-
tä.
Saunan suunnittelussa tu-
lee kiinnittää huomiota tu-
loilmaventtiilin ja kiukaan
termostaatin keskinäiseen
sijoitukseen siten, että viileä
tuloilma ei jäähdytä kiukaan
termostaattia. Nykyiset sau-
nojen eri rakentamisohjeet
ovat ristiriitaisia jos tarkas-
tellaan kiukaan asennusoh-
jetta ja saunan ilmanvaihtoa
yhdessä.
Jos saunan paneelit tum-
muvat kiukaan yläpuolelta
tai takaa, on se useimmiten
osoitus liian kuumana toimi-
vasta kiukaasta.
Tällöin on varmistettava
kiukaan termostaatin toimi-
vuus ja sijoitus, sekä kiukaan
riittävä etäisyys seinäpanee-
lista.
Selvitystyötä jatketaan
Sähkösaunojen kiuasasen-
nuksiin, käyttöohjeisiin ja il-
manvaihdon järjestämiseen
tarvitaan täsmentäviä ohjei-
ta, jotta vältetään paloriskit.
TUKES jatkaa sähkösauno-
ja koskevaa selvitystyötä yh-
teydenpidolla kiuasvalmista-
jiin sekä ohjeistuksesta vas-
taaviin organisaatioihin.
Kotitalouksien sähkösau-
napaloissa syynä on usein se,
että kuuman kiukaan päällä
on vaatteita kuivumassa ja ne
putoavat kuumuuden löysää-
mältä narulta kiukaalle.
Saunaa päälle kytkettäes-
sä tulee aina varmistua, et-
tei kiukaan päällä ole mitään
tavaraa ja kiuas voidaan kyt-
keä turvallisesti toimintaan.
Pyykinkuivausta ei suositel-
la suoritettavaksi löylytilois-
sa lainkaan.
Kotisaunoissakin on syytä
kiinnittää huomiota pitkäai-
kaisen kiukaan päällä pitämi-
sen riskeihin, termostaatin ja
kellokytkinten kuntoon sekä
oikeisiin kiukaan ja ilman-
vaihdon asennuksiin.
TUKESin selvitysten mu-
kaan sähkökiukaat sytyttävät
vuosittain kotitalouksissa ja
julkisissa tiloissa noin 50 ra-
kennuspaloa.
1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,...32