10
Keskiviikko syyskuun 12. 2007
Kaksi törkeää
rattijuopumusta
Kokemäen keskustassa
Kaksi kokemäkeläistä mies-
tä jäi kiinni rattijuoppoudes-
ta viime keskiviikkona Koke-
mäen keskustassa. 52-vuoti-
as mies puhalsi 2,2 promillea
kello 12 aikaan. Toinen, 39-
vuotias mies puolestaan mit-
tautti alkometriin 2,78 pro-
millea kello 19. Kumpikin ajoi
henkilöautoa, eikä kummal-
lakaan ollut voimassa olevaa
ajokorttia.
Henkilöautolla
aidankulmaa
päin Säkylässä
Viime lauantaina aamuyöllä
Säkylän Iso-Vimmassa henki-
löauton kuljettaja lähti polii-
siauton havaittuaan ajamaan
pakoon sillä seurauksella, että
muutaman sadan metrin ajon
jälkeen pakeneva auto törmä-
si päin tien reunassa ollutta ai-
dankulmaa. Autoa kuljetti sä-
kyläläinen mieshenkilö, jota
epäillään törkeästä rattijuopu-
muksesta.
Autossa oli kyydissä yksi
matkustaja. Auto vaurioitui,
mutta kumpikaan autossa ol-
leista ei loukkaantunut.
Liikennevahinkoja
Vammalassa
Lauantaina iltapäivällä henki-
löauto törmäsi liikenne-esteen
vuoksi pysähtyneen henkilö-
auton perään Äetsässä Päätien
ja Äetsäntien risteyksessä.
Lauantaina illalla moottori-
pyörä suistui tieltä Vammalan
Suodenniemellä, Nevantiel-
lä. Moottoripyöräilijä törmäsi
tieltä suistuttuaan kantoon ja
lensi siitä usean metrin ilmas-
sa. Poliisipartion tullessa pai-
kalle motoristin puhallus al-
kometriin oli 1 promillea.
Lauantaina aamupäivällä
pakettiauto suistui tieltä Äet-
sässä Sarkiantiellä. Paikalta oli
poistunut kaksi miestä, jotka
poliisi tavoitti lähistöltä.
Pyörävarkaus ja
ilkivaltaa Vammalassa
Lauantain vastaisena yönä on
otettu luvatta käyttöön Puis-
tokadulta harmaa Vaeltaja-
merkkinen polkupyörä.
Sunnuntaina aamuyöstä ri-
kottiin Vammalassa Asema-
kadun varrella katetun par-
vekkeen sivulasi kivellä heit-
tämällä.
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen puheen sa-
nomasta ja retoriikasta nousi jakautunut keskus-
telu kotimaasta. Häkämiehen puhetavalle on ol-
lut sekä puoltajia,että moittijoita. Epäilemättä
Häkämiehen käyttämä retoriikka oli uudenlaista
selkeää puhetta Suomen turvallisuusuhista. Uutta
oli se,että kun aiemmin yritettiin puhua Suomen
turvallisuusuhista niin,että ei sanota mitään,niin
nyt Häkämies käytti itänaapurin nimeä amerik-
kalaiseen tyyliin tehokeinona.
Retoriikan sijasta kannattaisi paneutua itse asi-
aan. Venäjä on aina Suomen turvallisuusympäris-
tössä suurin haaste ja siksi meidän tulee tarkoin
seurata Venäjän kehitystä ja tarpeen mukaan
myös reagoida Venäjän politiikan muutoksiin.
Hyvän kuvan nyky-Venäjän poliittisista ja ta-
loudellisista tavoitteista ja toimintatavoista saa
tutustumalla The Economistin (25.8.) artik-
keliin Putins people- The spies who run Rus-
sia. Arvostetun The Economist lehden mu-
kaan 75% poliittisen ja taloudellisen eliitin jä-
senistä on entisiä KGBn tai muiden neuvosto-
aikaisten turvallisuusjärjestöjen työntekijöitä.
He ovat toisilleen lojaaleita ammattilaisia,joille
Venäjän suurvalta-aseman ylläpitäminen on ide-
ologinen kysymys. Maan ylintä valtaa käyttävä
Putinin epävirallinen politbyro puolestaan koos-
tuu hänen pietarilaistaustaisista KGBn aikaisista
työkavereistaan.
Putinin aikakaudella Venäjän talous on kasvanut
huomattavasti lähinnä energian hinnan nou-
sun ansiosta. Taloudellisesti vahvempi Venäjä
on ottanut myös selkeästi poliittisesti vahvem-
man roolin,joka on näkynyt mm. Kosovon ti-
lanteessa. Putin ja hänen KGB taustaiset työto-
verinsa haluavat tehdä taloudellisesti vahvem-
masta Venäjästä myös sotilaallisesti vahvemman.
Venäjä myös valvoo etujaan lähialueilla entistä
aktiivisemmin,kuten Viron patsas-kiista osoittaa.
Venäjän muodostama turvallisuusuhka Suomel-
le on hyvin laaja käsite. Akuuteista uhista toden-
näköisin on Venäjän maamme ympäristölle aihe-
uttamat uhat,jotka ovat itämerellä jo arkipäivää.
Maan rajat ylittävä rikollisuus on toinen akuut-
ti uhka,siihen voi liittyä myös terrorismia. Pako-
laisaaltokin on mahdollinen,vaikka Venäjän hy-
vä taloudellinen kehitys pienentääkin sen riskiä.
Kyse on siis muusta kuin sotilaallisesta uhasta.
Siitä huolimatta Venäjän kehitystä on myös pei-
lattava Suomen Nato-jäsenyyden näkökulmasta.
Voi olla perusteltua mennä siitä raollaan pidettä-
västä ovesta sisään. Nato-jäsenyys on käsiteltävä
perusteellisesti seuraavan turvallisuus-ja puolus-
tuspoliittisen selonteon yhteydessä.
Arto Satonen
Venäjän
kehitystä
seurattava
tarkoin
Säkylän terveysasema suljetaan
Porin Prikaatin Säkylän
varuskunnan terveysase-
ma suljetaan sisäilmaon-
gelmien vuoksi.
Terveysaseman työntekijät
ovat oireilleet huonon sisäil-
man takia. Heikon ilmanlaa-
dun arvellaan johtuvan vie-
märien kehnosta kunnosta ja
ehkä myös homevaurioista.
Kunnostuksen ajaksi terve-
ysaseman palvelut siirretään
entiseen autohalliin, joka on
saneerattu.
Aseman tiloja ei saada ra-
kennetuksi autohalliin heti,
joten ensin ne sijoitetaan eri
puolille varuskuntaa.
Varusmiesten sairasvas-
taanotto järjestetään aluksi
heidän omissa yksiköissään.
Lääkärien vastaanotto ja ti-
lapäinen vuodeosasto sijoite-
taan yhteen kasarmeista.
Työterveyshuolto sekä ter-
veysaseman toimisto muut-
tavat evakkoon keskusvaras-
tolle.
Palviainen ja Tuominen
vieraina kirjallisuusillassa
Vammalan kirjastonystävät
järjestää pääkirjastossa ensi
viikon tiistaina klo 19 kirjal-
lisuusillan, jonka kirjailijavie-
raina ovat Jukka-Pekka Palvi-
ainen ja Pirjo Tuominen.
Lukuisista historiallisis-
ta romaaneistaan tunnetulta
Pirjo Tuomiselta ilmestyi elo-
kuussa Satakunta-sarjan pää-
tösosa Maan nälkä.
Jukka-Pekka Palviainen jul-
kaisi alkusyksystä lastenkirjan
Rokkirehtori ja Rämäpäät.
Viime talvena Palviaisel-
ta ilmestyi romaani Harkin-
ta-aika.
Syyskuussa saa Hämeenlin-
nan kaupunginteatterissa ensi-
iltansa Veera Tyhtilän Palviai-
sen romaanin ”Reino” pohjal-
ta käsikirjoittama näytelmä
”Nimeni on Reino”. Näytel-
mä on teatterinjohtaja Heikki
Paavilaisen ensimmäinen oh-
jaus Hämeenlinnassa.
Vieraita Lopenkulman Nuorisoseuralla
Hirvikolareiden
määrä laski
Hirvikolareiden määrä on las-
kenut viime vuodesta. Sen si-
jaan peurat ja kauriit törmää-
vät autojen kanssa entistä use-
ammin. Lisäksi taajamissa
ja niiden lähellä sattuu yhä
enemmän hirvieläinonnetto-
muuksia.
Tiehallinnon tilastojen pe-
rusteella vaarallisimmat ajan-
kohdat ovat syksyn ilta- ja aa-
muhämärät.
Vakavimpiin henkilövahin-
koihin johtavat onnettomuu-
det ajetaan yleensä kovilla no-
peuksilla.
Sateisena syyskuun toise-
na päivänä saimme vie-
raaksemme Lopenkulman
Nuorisoseurantalolle au-
tolastillisen aurinkoa! Pai-
kalle saapui näet kukkien
kuningattaret
orkideat
hoitajineen.
Liekö sateinen sää vai ai-
to kiinnostus saanut ihmiset
liikkeelle, mutta talolla vierai-
li kello 11-16 välillä satakunta
henkeä.
Väkeä oli vauvasta vaariin.
Kahviotiskin takaa tehtynä
huomio oli, että melkein jo-
kainen kävijä poistui kukka-
paketti mukanaan tai ainakin
jotain hoitoon liittyvää.
Mielenkiintoinen havainto
oli myös se, miten paljon asia
oli kiinnostanut miesväkeä.
Kahviossa joku asiakkais-
ta naurahtaen totesikin, että
orkidea on miesten kukka,
koska se on kukkien kunin-
gatar.
Orkidean hoito ei ole lain-
kaan vaikeaa, kunhan muistaa
oikeat hoito-ohjeet.
Päivän aikana näitä hoito-
ohjeita tulikin joka tunti pi-
dettävässä hoito-ohjeluennos-
sa, jossa joka kerta oli myös
kuulijoita - joskus enemmän,
joskus taas vähemmän.
Nuorisoseuran kanssa yh-
dessä järjestetty orkideapäivä
oli piriste alkavaan syksyyn
väriloistossaan.
Teksti: Pirjo Valkama
Kuva: Kaisu Koivula
Lopenkulman Nuorisoseurantalolle levittäytyneet värikkäät orkideat, kukkien kuningattaret, toivat piristystä al-
kavaan syksyyn.
SPR kutsuu mukaan
Operaatio Nälkäpäivään
Suomen Punainen Risti
kutsuu ihmisiä mukaan
Operaatio Nälkäpäivä -
keräykseen 20.–22. syys-
kuuta. Viime vuoden
keräyksessä noin 20 000
vapaaehtoista keräsi varo-
ja Suomen Punaisen Ris-
tin katastro!rahastoon.
– Kerääjät ovat erittäin tär-
keä osa avustustyötämme. He
käynnistävät avustusoperaati-
omme keräämällä varoja ka-
tastro!rahastoon. Kaikki ih-
miset ovat ikään katsomatta
lämpimästi tervetulleita mu-
kaan, SPR:n kampanjapäällik-
kö Tuula Colliander sanoo.
Kerääjäksi voi ilmoittautua
osoitteessa
.
! tai ottamalla yhteyttä lähim-
pään paikallisosastoon tai pii-
ritoimistoon. Suomen Punai-
sen Ristin katastro!rahastoon
kerätyillä varoilla autetaan ka-
tastro!en uhreja Suomessa ja
ulkomailla sekä parannetaan
heidän mahdollisuuksiaan sel-
viytyä tulevista katastrofeista.
Ilmastonmuutoksen
tuhoja voidaan torjua
Operaatio Nälkäpäivä -kerä-
yksen teemana on ilmaston-
muutoksen aiheuttamien tu-
hojen torjuminen. Voimis-
tuneet tulvat, myrskyt ja kui-
vuudet koettelevat ihmisiä yhä
pahemmin.
Äärimmäisiä sääilmiöitä ei
kyetä estämään, mutta niiden
vaikutuksia ihmisiin voidaan
torjua.
Katastro!rahastosta annet-
tu nopea hätäapu vähentää
uhrien kokemaa kärsimystä ja
vähentää pitkäkestoisten on-
gelmien syntymistä.
Rahastosta toteutetulla ke-
hitysyhteistyöllä taas paran-
netaan pysyvästi ihmisten ky-
kyä kohdata tulevia luonnon-
katastrofeja.
Viime vuoden Nälkäpäi-
väkeräyksestä saaduilla va-
roilla on autettu ihmisiä ym-
päri maailman. Esimerkiksi
kuivuudesta kärsivässä Swa-
zimaassa on koulutettu ihmi-
sille tehokkaampia viljelytek-
niikoita.
Keski-Amerikassa on kehi-
tetty hurrikaanien varalle va-
roitusjärjestelmiä ja opetettu
koululaisille ensiapua. Filip-
piineillä hirmumyrskyn uh-
reille rakennettiin tilapäisma-
joituksia, ja Pakistanin tulvien
uhrit saivat apua suomalaisilta
hoitajilta ja lääkäreiltä.
Autoliiton
laskuri kertoo
autoilijan
verorasituksen
Autoliiton mielestä val-
tionvarainministeriön
laskelmat uusien polttoai-
neverojen korotusten vai-
kutuksista keskivertoau-
toilijan kulujen nousuun
ovat pahasti alakantissa.
Autoliiton internetsivuilla
on avattu laskuri, jolla jo-
kainen autoilija voi laskea
oman verokertymänsä li-
säyksen vuositasolla.
Valtionvarainministeriö las-
ki polttoaineverojen korotuk-
siin perustuvan suomalaisen
keskivertoautoilijan lisälas-
kun ensi vuoden aikana. Mi-
nisteriön laskelmien mukaan
bensiinikäyttöisellä henkilö-
autolla lasku olisi 56,70 euroa
ja dieselkäyttöisellä 52,20 eu-
roa.
Autoliiton laskelmien mu-
kaan kyseiset arviot perustu-
vat tilastollisiin keskiarvoi-
hin, ja ovat varsinkin autoaan
työmatkoihin käyttävien koh-
dalla pahasti alakanttiin. Tä-
mä pätee erityisesti dieselau-
toihin, joilla ajetaan yleensä
huomattavasti enemmän kuin
bensiinikäyttöisillä. Myös erot
autoilijoiden vuotuisissa ajo-
kilometrimäärissä maan eri
osissa ovat huomattavia.
Autoliiton internetsivuilla
osoitteessa
.!/
verolaskuri
julkaistulla lasku-
rilla jokainen voi helposti las-
kea oman verokertymänsä li-
säyksen ensi vuodelle.
Laskuriin tarvitsee vain
syöttää oman auton keskiku-
lutus sadalle kilometrille ja
vuodessa ajettava kilometri-
määrä, niin laskuri kertoo ve-
rokertymän lisäyksen vuosi-
tasolla sekä bensiini- että die-
selautolle.
Laskurissa hallituksen esit-
tämään veronkorotukseen on
lisätty myös siitä perittävä ar-
vonlisävero, jolloin huomioi-
daan koko polttoaineen mit-
tarihintaan tuleva veronko-
rotus.
- Valtionvarainministeriön
esittämien laskelmien sum-
mat eivät kuvaa aktiiviisen,
työssäkäyvän suomalaisautoi-
lijan vuotuisen verorasituksen
lisäystä, sanoo Autoliiton toi-
mitusjohtaja Pasi Nieminen.
– Monille oma auto on
välttämättömyys työmatka-
liikenteessä ja harrastuksissa,
hän lisää. Hallituksen tavoite
vähentää oman auton käyttöä
ja ympäristön kuormitusta lii-
kenteen verorasitusta kasvat-
tamalla ei ole realistinen. Au-
toliiton Moottori-lehden vaa-
likyselyssä ennen maaliskuun
vaaleja kukaan hallituspuolu-
eista ei ilmoittanut kannatta-
vansa liikenteestä kerättävien
verotulojen lisäämistä
Yksinäisyys vähentynyt
työllisyyden ja terveyden
kohenemisen myötä
Stakesin laajan kyselytutki-
muksen mukaan jatkuvasti
tai melko usein yksinäisyyt-
tä kokevien suomalaisten
osuus on laskenut kuudesta
prosentista neljään vuosien
1994 ja 2006 välisenä aika-
na.
Yksinäisyydestä raportoivien
osuuden lasku näyttää liittyvän
työttömyyden vähenemiseen ja
väestön koetun terveydentilan
kohenemiseen. Asiasta kertoo
Stakesin tuorein Yhteiskunta-
politiikka-lehti artikkelissaan.
Työttömät ja terveytensä
huonoksi kokevat raportoivat
kokevansa muita useammin
yksinäisyyttä, joten työttömien
ja terveytensä huonoksi kokevi-
en väheneminen on vähentänyt
myös yksinäisyyttä kokevien
määrää. Tarkastelluista tausta-
tekijöistä koetulla terveydenti-
lalla, elinvaiheella ja sosioeko-
nomisella asemalla todettiin
olevan voimakkain yhteys yksi-
näisyyden kokemiseen. Terve-
ytensä huonoksi kokevat, iäk-
käät yksinasuvat, työttömät ja
työkyvyttömyyseläkkeellä ole-
vat raportoivat enemmän yk-
sinäisyyttä kuin muut. Terve-
ytensä huonoksi kokevista 18
prosenttia raportoi kokevansa
yksinäisyyttä jatkuvasti tai mel-
ko usein, vastaavasti yksinasu-
vista 65-79-vuotiaista 10, työt-
tömistä 11 ja työkyvyttömyys-
eläkkeellä olevista 12 prosent-
tia. Sen sijaan iällä, sukupuolella
tai asuinkunnan kaupunkimai-
suuden asteella ei löydetty mer-
kittävää yhteyttä yksinäisyyden
kokemiseen.
Yksinhuoltajien ja
vanhusten yksinäisyys
vähentynyt eniten
Yksinäisyyttä raportoivien
osuus on vähentynyt eniten yk-
sinhuoltajien ja 65-79 -vuotiai-
den yksinasuvien keskuudessa.
Laskusta huolimatta yksinasu-
vat iäkkäät kokevat enemmän
yksinäisyyttä kuin nuoremmat
tai parisuhteessa elävät. Työttö-
mät ovat ainoa tarkasteltu ryh-
mä, jonka keskuudessa yksi-
näisyyden kokeminen on yleis-
tynyt. Yksinäisyydestä rapor-
toivien työttömien osuus on
kasvanut kolme prosenttiyksik-
köä vuodesta 1994.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32