Page 13 - Alueviesti_37_2007

13 Keskiviikko syyskuun 12. 2007
Rolf Palmgrén selvitti Huittisten linnuston sata vuotta sitten
Tietomme Satakunnan
linnustosta 1800-luvun lo-
pulta ja viime vuosisadan
alusta olisivat huomat-
tavasti niukemmat ellei
kruununvouti K.R. Lydèn
olisi jo nuorukaisena kiin-
nostunut kotiseutunsa
Huittisten luonnosta ja
erityisesti sen linnuista.
Hän teki vuosikymmenten
ajan runsaasti havaintoja
sekä merkitsi niitä kaikek-
si onneksi muistiin.
Kesällä 1898 Lydénien luo
Lauttakylään saapui suku-
loimaan 18-vuotias Rolf
Palmgrén, joka sai vanhem-
malta lintumieheltä tärke-
än tehtävän. Hänen tuli tut-
kia alueen linnustoa tarkem-
min.
Palmgrén alkoi stipendiaat-
tina selvittää seudun linnustoa
vuosina 1902-1905. Kruunun-
vouti Lydén oli jo ylioppilaa-
na lähes 30 vuotta aiemmin
antanut lintuhavaintojaan J.A.
Palménin käyttöön, kun tämä
kokosi edesmenneeltä Mag-
nus vonWrightiltä kesken jää-
neen Finlands Foglar -teoksen
toista osaa.
Palmgrénin tutkimusret-
kistä ja Lydénin antamista ha-
vainnoista syntyi 1915 julkais-
tu kirjoitus Till kännedomen
om fågelfaunan i Hvittis samt
angränsande delar af Kumo
socken och Kauvatsa kapell eli
Huittisten ja siihen rajoittuvi-
en Kokemäen pitäjän osien ja
Kauvatsan kappelin linnusto.
Se ilmestyi Societas pro Fauna
et Flora Fennica –seuran jul-
kaisusarjassa.
-Satakunnan lintujentutki-
muksen historiassa siihen as-
ti painavimman tutkimuksen
julkaisi Rolf Palmgren, profes-
sori Martti Soikkeli kirjoittaa
1984 julkaistussa Satakunnan
linnusto –teoksessa.
Palmgrénin kirjaan Huit-
tisten seudun linnuista tuli 70
sivua, kymmenen valokuvan
liite, kartta tutkimusaluees-
ta ja kaksi taulukkoa muutto-
lintujen saapumisajoista sekä
jäiden lähtemisestä Kokemä-
enjoesta, Loimijoesta ja Pun-
kalaitumenjoesta 1886-1915.
Kuvaliitteessä on valokuvia
Puurijärveltä, Raijalanjärvel-
tä, Kiviniemen Paskajärveltä,
Kokemäenjoelta ja Karhinie-
mensuolta, joka nykyisin pa-
remmin tunnetaan Puurijär-
ven kansallispuistoon kuulu-
vana Isosuona.
Töyhtöhyyppä
teki tuloaan
Lydénin ja Palmgrénin ha-
vainnot vahvistavat, että töyh-
töhyyppä vasta teki tuloaan
Satakunnan linnustoon 1800-
luvun lopulla.
Huittisistakaan ei ole ha-
vaintoja joka keväältä. Vuosi-
na 1886-1895 lajista on aino-
astaan yksi saapumispäivä-
määrä.
Töyhtöhyyppä on vuonna
1892 nähty huhtikuun puoli-
välissä.
Vuodesta 1896 alkaen lajia
on jo tavattu miltei joka ke-
vät. Ainoastaan vuosilta 1909-
10 taulukkoon ei ole merkitty
saapumispäivää. Töyhtöhyy-
pän aikaisin saapumispäivä-
määrä 3.4. on vuosilta 1900 ja
1912. Myöhäisin päivämäärä
23.4. on vuosilta 1897 ja 1899.
Laji on saapunut keskimäärin
14.4.
Joet jäistä 1888 vasta
toukokuussa
Lydénin merkintöjen mukaan
jäät ovat keskimäärin lähte-
neet Loimi- ja Kokemäenjoes-
ta 20. huhtikuuta ja Punkalai-
tumenjoesta päivää myöhem-
min.
Kaikkein varhaisin ajan-
kohta on ollut 1903, jolloin
Loimijoki ja Punkalaitumen-
joki vapautuivat jäistä 30.
maaliskuuta. Kokemäenjoes-
ta jäät lähtivät 3. huhtikuu-
ta. Vuonna 1894 jäät lähtivät
kaikista kolmesta joesta myös
suhteellisen varhain, 8. huhti-
kuuta.
Myöhäisin kevät on ollut
1888, jolloin kaikki kolme jo-
kea vapautuivat jääpeittees-
tään vasta 2. toukokuuta.
Vuosi 1902 on ollut saman
tyyppinen, sillä Kokemäenjo-
esta jäät lähtivät vasta huhti-
kuun viimeisenä päivänä ja
kahdesta muusta joesta vap-
puna.
Syystä tai toisesta jäiden
lähdöllä on jokien välillä ol-
lut huomattavia eroja vuosi-
na 1886, 1890 ja 1910. Koke-
mäenjoesta jäät lähtivät 1886
4. huhtikuuta, mutta Loimi- ja
Punkalaitumenjoesta vasta 20.
huhtikuuta.
Loimijoki vapautui jäistä
1890 jo 6. huhtikuuta, kun Ko-
kemäen- ja Punkalaitumenjo-
en jäät lähtivät vasta 22. huh-
tikuuta.
Kokemäen- ja Loimijoki
pääsivät jäistään vuonna 1910
jo 5. huhtikuuta, kun Punka-
laitumenjoen jäät lähtivät vas-
ta runsaan kahden viikon ku-
luttua, 20. huhtikuuta.
Rolf Palmgren
(1880-1944)
Rolf Palmgrén oli vielä nuori-
mies, kun hän retkeili Huittis-
ten seudulla viime vuosisadan
alussa. Myöhemmin hänestä
tuli erittäin tunnettu vaikutta-
ja luonnonsuojelussa.
Hän oli Korkeasaaren eläin-
tarhan johtaja vuosina 1910-
1929 ja opetti sen ohessa
luonnonhistoriaa kouluissa.
Eläintarhan intendenttinä
hän paransi merkittävästi
eläinten oloja.
Palmgrén oli myös
luonnonsuojeluaatteen
edistäjä, joka oli muka-
na perustamassa en-
simmäisiä suomalai-
sia suojelukohteita.
Hän oli maamme
ensimmäinen luon-
nonsuojeluvirkamies,
kun eläintarhanjohtajan
virkaan liitettiin luonnonsuo-
jelunvalvojan tehtävät 1924.
Palmgrénin työ kirjoittaja-
na huipentui teokseen Luon-
nonsuojelu ja kulttuuri I-II
(1920-22). Hän käsitteli siinä
seikkaperäisesti suomalaisen
luonnonsuojeluajattelun alku-
vaiheita ja esiintyi luonnon-
Järvi jota ei enää ole: Huittisten Raijalanjärvi (kirjan kuvitusta). Kokemäenjokea Lauhansuon kohdalta (kirjan kuvitusta).
Palmgrénin tutkimusalueen ydintä olivat nykyisen Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston alueet.
Tut-
k i -
m u s
Huit-
t i s t e n
seudun
linnus-
tosta jul-
k a i s t i i n
ruotsiksi
1915.
Rolf Palmgrén oli myö-
hemmin Korkeasaaren in-
tendentti ja maamme en-
simmäinen luonnonsuo-
jeluvirkamies.
Lintujen saapumisaikoja
Huittisten seudulle 1886-1915
(aikaisin ja myöhäisin päivämäärä sekä keskimääräinen saapumisaika):
punarinta 7.4.1903-3.5.1895 (23.4.)
leppälintu 21.4.1914-16.5.1892 (7.5.)
kivitasku 8.4.1911-4.5.1905 (23.4.)
pensastasku 2.5.1892-26.5.1914 (18.5.)
lehtokerttu 10.5.1892-5.6.1899 (26.5.)
pajulintu 30.4.1890/1910-24.5.1904 (14.5.)
harmaasieppo 19.5.1913-2.6.1893/1894
västäräkki 8.4.1890-26.4.1909 (17.4.)
keltavästäräkki 27.4.1905-23.5.1911 (13.5.)
niittykirvinen 11.4.1887-30.4.1896 (21.4.)
kottarainen 16.3.1889-15.4.1888 (28.3.)
peippo 20.3.1894-20.4.1900 (7.4.)
haarapääsky 29.4.1887-19.5.1896 (10.5.)
kiuru 18.3.1910-14.4.1888/1889 (1.4.)
tervapääsky 15.5.1909-1.6.1887 (26.5.)
käenpiika 4.5.1889-24.5.1904 (12.5.)
käki 5.5.1890-25.5.1902 (14.5.)
sepelkyyhky 4.4.1892-24.4.1887 (14.4.)
kapustarinta 6.5.1892-25.5.1904 (16.5.)
töyhtöhyyppä 3.4.1900/1912-23.4.1897/1899 (14.4.)
kuovi 14.4.1896-9.5.1900 (23.4.)
rantasipi 27.4.1889/1895/1908-26.5.1888 (8.5.)
ruisrääkkä 14.5.1898-3.6.1895 (23.5.)
kurki 3.4.1913-24.4.1894 (16.4.)
joutsen 3.4.1909-25.4.1895 (15.4.)
metsähanhi 3.4.1909-25.4.1894 (17.4.)
sinisorsa 24.3.1903-24.4.1894 (12.4.)
harmaalokki 20.4.1899-14.5.1913 (29.4.)
suojeluaatteen puolestapu-
hujana.
Palmgrenin uran loppu oli
murheellinen, kun hän ajau-
tui riitoihin alaistensa kans-
sa eläintarhassa. Hänet ero-
tettiin virastaan, kun tämän
katsottiin syyl-
listyneen vää-
rinkäytöksiin varojen käytös-
sä. Köyhä ja yksinäinen Palm-
gren kuoli Käpylän vaivaista-
lossa syksyllä 1944.
Hannu Virtanen