6
Keskiviikko syyskuun 12. 2007
Vammalan seudulle pe-
rusteilla olevan uuden
kaupungin johtajakuviot
ovat selvillä. Selvitystyön
ohjausryhmän ehdotuk-
sen mukaan Vammalan
kaupunginjohtaja Paavo
Salli siirtyy Sastamalan
kaupunginjohtajan
vir-
kaan.
Lisäksi Sallilla on toimiala-
naan
palvelukokonaisuus
”Elinvoima ja osaaminen”.
Paavo Salli saavuttaa eläke-
iän voimassaolevan säännös-
tön mukaisesti vuoden 2013
kesällä, jolloin virka hänen
ilmoituksensa mukaisesti va-
pautuu.
Vammalan apulaiskaupun-
ginjohtaja Jaakko Erjo siirtyy
Sastamalan apulaiskaupun-
ginjohtajan virkaan toimiala-
naan palvelukokonaisuudet
”Yhdyskuntatekniikka” ja ”Ti-
la- ja ateriapalvelut”.
Jaakko Erjo saavuttaa elä-
keiän voimassaolevien sään-
nösten mukaisesti niin, että
hänen ilmoituksensa mukaan
virka vapautuu talvella 2013.
Apulaiskaupunginjohtaja toi-
mii kaupunginjohtajan sijai-
sena.
Vammalan kaupungin toi-
mialapäällikkö Petri Pikku-
aho, 31.12.2006 saakka Vam-
malan kaupunkiin liittyneen
Suodenniemen kunnan kun-
nanjohtaja, siirtyy Sastamalan
kaupunkiin perustettavaan
johtajan virkaan toimialanaan
palvelukokonaisuus ”Lasten ja
nuorten kasvatus ja ohjaus”.
Suodenniemen ja Vamma-
lan valtuustot ovat yhtäpitävin
päätöksin hyväksyneet yhdis-
tymisen toteuttamisasiakirjan,
jonka mukaan kunnanjohtaja
Petri Pikkuaho siirtyy Uuden
Vammalan toimialapäällikök-
si 1.1.2007 alkaen. Sivistys-
lautakunnan esittelyt siirtyvät
toimialapäällikölle ja eläköity-
misen kautta vapautuva sivis-
tysjohtajan virka lakkaa.
Mäki-Tanila johtamaan
yleiskaavoitusta
Äetsän kunnanjohtaja Eero
Mäki-Tanila siirtyy Sastama-
lan kaupunkiin perustettavaan
johtajan virkaan toimialanaan
palvelukokonaisuudesta ”Elin-
voima ja osaaminen” erityises-
ti yleiskaavoitus.
Eero Mäki-Tanila saavut-
taa eläkeiän voimassaolevien
säännösten mukaisesti niin,
että hänen ilmoituksensa mu-
kaan virka vapautuu talvella
2010.
Mouhijärven kunnanjoh-
taja Esa Sirviöllä on määräai-
kainen johtajasopimus, joka
päättyy 31.12.2012. Esa Sirviö
siirtyy Sastamalan kaupun-
kiin perustettavaan johtajan
virkaan toimialanaan hallin-
nolliset tukiprosessit ja tehtä-
vänään erityisesti strateginen
suunnittelu. Hänen virkansa
on määräaikainen 31.12.2012
saakka.
Painopisteenä vuonna 2009
on Sastamalan strategian val-
mistelu. Tähän sopimuskoh-
taan liitetään suunnitelma,
jonka mukaan yleiskaavoituk-
seen liittyvät tehtävät liitetään
vuonna 2010 johtaja Esa Sirvi-
ön toimialueeseen.
Punkalaitumen kunnan-
johtaja Antero Alenius siirtyy
Sastamalan kaupunkiin pe-
rustettavaan johtajan virkaan
toimialanaan palvelukokonai-
suus ”Toimintakyky ja terve-
ys”.
Toimialat täsmentyvät
myöhemmin
Sastamalan kaupunginjohtaji-
en ja johtajien toimialat täs-
mentyvät uuden kaupungin
organisaation jäsentymisen
myötä. Kun kunnanvaltuus-
tot ovat 10.12.2007 päättäneet
tästä sopimuksesta, ryhdytään
laatimaan yksityiskohtaista
suunnitelmaa siitä, minkälai-
siin osiin palvelukokonaisuu-
det jaetaan ja kuinka niiden
ammatillinen johtaminen jär-
jestetään.
Myös palkkauksesta ja palve-
lussuhteiden ehdoista sovi-
taan erikseen.
Eri toimielimissä käsiteltä-
vien asioiden esittelyssä sovel-
letaan yhden esittelijän periaa-
tetta, jolloin kaupunginjohtaja
esittelee kaupunginhallituk-
sen käsiteltävät asiat ja johta-
jat toimialansa lautakuntien ja
johtokuntien käsiteltävät asiat.
Muilta osin esittelystä määrä-
tään Sastamalan kaupungin
hallintosäännössä.
Kuntajakolain mukaan lak-
kaavan kunnan kunnanjoh-
tajan virka lakkaa kuntajaon
muutoksen tullessa voimaan.
Viranhaltija siirretään hänel-
le soveltuvaan laajentuvan tai
uuden kunnan virkaan tai työ-
sopimussuhteeseen.
Milloin lakkaavia kuntia
on useampi kuin yksi, laajen-
tuvan tai uuden kunnan val-
tuuston on päätettävä, mitkä
viroista lakkaavat kuntajaon
muutoksen tullessa voimaan.
Lakkaavien virkojen haltijat
siirretään soveltuvaan uuden
kunnan virkaan.
Kun kunnanjohtajien siir-
tämisestä on erikseen säädet-
ty laissa, sovitaan kunnan-
johtajien asemasta hallinnon
ja palvelujen järjestämissopi-
muksessa.
Sallista Sastamalan johtaja
Paavo Salli.
Ministeriöltä avustus
yhdistymisselvitykseen
Hallinto- ja kuntaministe-
ri Mari Kiviniemi myönsi
Mouhijärven kunnalle ja
muille selvitykseen osal-
listuville kunnille 16 900
euroa avustusta kuntien
yhdistymisen selvitystyö-
hön.
Ministeri myönsi hakemuk-
sesta avustusta kahdellekym-
menelle eri hakijalle niihin
kustannuksiin, joita kunnil-
le aiheutuu tai on aiheutunut
kuntien yhdistymiseen liitty-
vien esiselvitysten tekemises-
tä.
Alastaron ja Mellilän kun-
nille sekä Loimaan kaupungil-
le myönnettiin 14 500 euroa
sekä Ylöjärven kaupungille ja
Kurun kunnalle 7 200 euroa.
Valtion talousarvioon vuo-
delle 2007 on otettu 300 000
euron määräraha, josta voi-
daan myöntää avustusta kun-
nille niihin kustannuksiin, joi-
ta kunnille aiheutuu kuntien
yhdistymiseen liittyvistä esi-
selvityksistä.
Avustusta myönnetään
kuntien yhdistymiseen liitty-
västä esiselvityksestä aiheu-
tuviin erilliskustannuksiin,
kuten ulkopuolisen konsultin
selvitystyöhön, mutta ei kun-
nan tavanomaisen virka- ja
luottamushenkilötyön puit-
teissa tapahtuvaan toimin-
taan.
Avustuksen määrä voi olla
korkeintaan 70 prosenttia sel-
vityksen hyväksyttävistä kus-
tannuksista, kuitenkin enin-
tään 30 000 euroa.
Taito- ja taideaineet pitävät pintansa Kokemäen kansalaisopistossa
Kokemäen kansalaisopis-
ton lukuvuosi alkaa pää-
sääntöisesti tällä viikolla.
Opisto tarjoaa harrastus-
ja opiskelumahdollisuuk-
sia kaikenikäisille kun-
talaisille. Ohjelmassa on
tuttujen ikisuosikkien li-
säksi myös uutuuksia.
Eniten opetusta annetaan tai-
to- ja taideaineissa. Mukana
on posliinimaalausta, lasin-
maalausta, keramiikkaa, gra-
!ikkaa, ti"anylasitöitä. Kan-
gasta voi kutoa kolmessa eri
toimipisteessä, joista uutena
kohteena on Lähteenmäen
koulu. Perinnekäsityöt, tilkku-
työt ja nypläys jatkuvat edel-
leen. Huovutuksessa järjeste-
tään alkeiskurssi ja kokeilevaa
huovutusta. Uutuutena on tar-
jolla vanhempien ja lasten yh-
teinen kädentaitopaja.
Lapsille järjestetään uuden-
tyyppinen kurssi, jossa yhdis-
tetään taide ja askartelu.
Entisöinnistä kiinnostu-
neille on ilouutinen: tänä lu-
kuvuonna voi huonekaluja
ym. esineitä entisöidä kah-
dessa opintopiirissä, joista on
aloittaa koulukeskuksessa ja
toinen toimii Lähteenmäen
koulussa.
Puutöiden jatkopiiri järjes-
tetään edelleen koulukeskuk-
sessa.
Kokonaan uutena oppiai-
neryhmänä aloittaa ilmaisu-
taito ja tarjolla on 5 eri kurs-
sia. Kurssien opettajana toimii
FT Sanna Asikainen.
10-12 vuotiaille ja 13-15
vuotiaille pidetään omat kurs-
sit, joiden tavoitteena on ke-
hittää ilmaisu- ja esiintymis-
taitoja esimerkiksi ääni-, liike-
ja improvisaatioharjoitusten
avulla. Harjoitusten pohjalta
voidaan tehdä pienimuotoi-
nen esitys.
Aikuisille järjestetään ta-
rinateatterin peruskurssi ja
jatkokurssi. Tarinateatteri on
improvisaatioon perustuvaa,
osallistuvaa teatteria. Tunneil-
la tutustutaan tarinateatteriin
esittävänä taiteena ja ryhmä-
työmuotona. Kurssilaiset op-
pivat tarinateatterin perustek-
niikat ja esityksen rakenteet.
Jatkokurssilla syvennetään
tarinateatteritekniikan tunte-
musta.
Lausuntakurssilla analysoi-
daan kurssilaisten valitsemia
tekstejä ja tutkitaan erilaisten
tekstien avaamista tulkinnan
keinoin.
Harjoiteltujen tekstien poh-
jalta voidaan järjestää lausun-
tailta.
Järilän seuratalossa pide-
tään kurssi, jonka tarkoitukse-
na on kerätä tarinoita talteen
vanhan valtatien varrelta.
Liikunnassa on tarjolla 15
opintopiiriä. Vauvauinnit ja
vesijuoksu jatkuvat ja uutena
ryhmänä alkaa vesijuoksu/ve-
sijumppa. Joogassa on edel-
leen kaksi ryhmää. Suosit-
tu miesten kuntoliikuntapiiri
jatkuu ja se on opiskelijoiden
toivomusten mukaisesti saa-
nut isommat tilat koulukes-
kuksen yläsalista.
Opiston ohjelmassa on nyt
ensi kertaa lavatanssikurssi ja
tunneilla opetellaan foksi, la-
vajive, bugga ja cha cha cha.
Muualla hyvin suosittu lii-
kuntamuoto latinomix on nyt
myös opiston ohjelmassa.
Englannin kielessä pide-
tään kolme eri kurssia, joista
yksi on tarkoitettu senioreille
ja se järjestetään päivällä.
Musiikkiaineissa on tarjolla
mieskuoron ja torviseitsikon
lisäksi piano-, harmonikka ja
bändisoitto-opetusta.
Huittisissa valitaan
uusi nuorisovaltuusto
Huittisissa viime syksynä
valitun nuorisovaltuuston
toimikausi on loppusuo-
ralla ja edessä on uuden
nuorisovaltuuston valinta.
Käytännössä tämä toteu-
tetaan keskiviikkona 3.10.
järjestettävissä nuoriso-
valtuustovaaleissa.
Nuorisovaltuustoon voi aset-
tua ehdokkaaksi huittislai-
nen 12 - 17 -vuotias nuori (ei
kuitenkaan vielä alakoulussa
opiskeleva nuori).
Huittisten nuorisovaltuus-
to on vaaleilla valittu, 11-jä-
seninen, poliittisesti sitoutu-
maton, nuorille harrastus-,
virkistys- ja koulutustoimin-
taa tarjoava ryhmä. Nuoriso-
valtuusto toimii nuoriso- ja
urheilukeskuksen yhteydes-
sä. Se valitsee itselleen pu-
heenjohtajat ja hyväksyy toi-
mintasuunnitelmat. Nuoriso-
valtuustolla on oma budjetti,
jonka puitteissa toteutetaan
nuorten ideoimia hankkeita ja
tapahtumia. Nuorisovaltuusto
voi vaikuttaa kaupungin päät-
täjiin erilaisten nuorille suun-
nattujen tapahtumien järjestä-
miseksi tai toteuttaa niitä itse
oman budjettinsa puitteissa.
Nuorisovaltuusto ottaa kantaa
nuoria kiinnostaviin asioihin.
Pellonpuiston peruskoulun,
Lauttakylän lukion ja Ammat-
ti- ja yrittäjäopiston opiskeli-
jat asettautuvat ehdokkaiksi
ja äänestävät kouluillaan siel-
tä saatavien lisäohjeiden mu-
kaisesti. Muista oppilaitoksis-
ta tai niiden ulkopuolelta mu-
kaan haluavat saavat ehdoka-
silmoittautumislomakkeen
vapaa- aikatoimistosta tai
nuorisoklubilta. Ilmoittautu-
misaika päättyy ma 24.9.2007
klo15.45.
Varsinaiset vaalit Pellon-
puiston koulun ja Ammatti-
ja yrittäjäopiston opiskelijoil-
le järjestetään koululla ke 3.10
ja Lauttakylän lukiolla to 4.10.
Muille kuin koulussa äänestä-
ville tilaisuus äänestämiseen
on keskiviikkona 3.10.2007
nuorisoklubilla klo 17.00 –
20.00.
Huittisten Sotilaspojat ”Jääkärien Jäljillä”
Vienan Karjala, Karjalan Kan-
nas ja Baltian maat ovat kieh-
toneet Huittisten Sotilaspoi-
kia kesäisillä retkillään. Jo vii-
me vuoden lopulla päätettiin,
että kuluvan vuoden ja kesän
retki tehdään Viroon ja Latvi-
aan. Elokuun lopulla noustiin
taas kerran runsaan 30 pojan
voimalla linja-autoon ja suun-
nattiin matka Sotilaspoikien
puheenjohtajan Pentti Tiu-
tun johdolla halki Viron Lat-
vian pääkaupunkiin Riikaan
ja edelleen Riian lahdelle Lie-
pajaan.
Menomatka vaati yöpymi-
sen Riikassa, josta matka jat-
kui suomalaisillekin tutuksi
tulleen Jurmalan kautta Liepa-
jaan. Kaupunki tuli aikoinaan
tutuksi suomalaisille jääkäreil-
le, jotka saivat sotilaskoulutus-
ta lähes vuoden ajan palvelles-
saan ”Kuninkaallisessa Preus-
sin Jääkäripataljoona 27:ssä”.
Menomatkalla Liepajaan
tutustuimme suureen Sanka-
rihautausmaahan, jonne on
haudattu 2100 sankarivaina-
jaa. Sankarihauta oli todella
suuri ja hyvin hoidettu. Se on
omistettu Latvian vapaustais-
telussa sekä 1. Maailmanso-
dassa kaatuneille sotilaille.
Niinikään pysähdyimme
pienessä Klapkalntzemin ky-
lässä, jonne on haudattu vii-
si suomalaista jääkäriä. He
kaatuivat syksyllä 1916 Rii-
anlahden taisteluissa. Heidän
haudallaan on kaunis muis-
tomerkki, jossa on kaatuneit-
ten suomalaisten nimet ja ko-
tipaikkakunta. Kyläläiset kun-
nioittavat hautaa ja muisto-
merkkiä suuresti pitäen sen
hyvässä kunnossa.
Matkamme päätepiste oli
kaunis Liepajan kaupunki itä-
meren rannalla. Tutustuimme
kaupunkiin ja erikoisesti siel-
lä olevaan Pyhän Kolminai-
suuden kirkkoon, joka on ra-
kennettu vuosina 1742-1758.
Kirkko on ulkoasultaan myö-
häisbarokkityyliä ja sisustal-
taan rokokoo- ja barokkityy-
liä. Kirkon sisustus on erittäin
kaunis ja koristeellinen ja kir-
kossa on mahtavat urut, Eu-
roopan suurimmat, joka suo
mahdollisuuden pitää kirkos-
sa urkumusiikin korkeatasoi-
sia konsertteja.
Kirkossa on myös muisto-
taulu suomalaisille jääkäreil-
le, jotka vannoivat tsiellä li-
pun vihkimistilaisuudessa 13.
helmikuuta 1918 uskollisuut-
ta Suomen lailliselle hallituk-
selle. Liapajasta jääkärien pää-
joukko lähti Suomeen helmi-
kuussa 1918.
Kokosimme kirkossa kym-
menen Sotilaspojan pikku-
kuoron ja lauloimme alttarin
äärellä kauniin isänmaallisen
laulun jääkärien muistoa kun-
nioittaen.
Liepajasta matka suuntau-
tui jälleen Viron läpi kohti ko-
timaata. Matkan verrattoma-
na oppaana Latviassa ja eri-
koisesti Liepajassa toimi lat-
vialainen Jurmalasta kotoisin
oleva Juris Kalttis. Verratto-
malla suomenkielen taidol-
laan hän kertoi matkalaisille
Latviasta mielestämme kaiken
tarpeellisen.
Paluumatkalla Suomeen
Matti Lähteenmäki ja Kauko
Marku kertoivat Sotilaspojil-
le varsin laajasti jääkäriliik-
keestä ja sen mielenkiintoises-
ta historiasta. Saimme todeta,
että suomalaiset jääkärit näyt-
telivät merkittävää osaa Suo-
men kohtalon vuosina niin
ensimmäisessä kuin toisessa-
kin Maailmansodassa.
Teksti ja kuvat:
Paavo Punkari
Liepajan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kaunis alttari.
Huittisten Sotilaspojat suomalaisten jääkärien hautamuistomerkillä.
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...32