Page 7 - Alueviesti_37

7

Keskiviikko syyskuun 12. 2007

Huittinen varautuu

Punkalaitumen

eroamiseen

Huittinen varautuu Pun-

kalaitumen

eroamiseen

Huittisten seudun tervey-

denhuollon kuntaytymäs-

tä. Mikäli Punkalaidun

ilmoittaa eroavansa ter-

veydenhuollon kuntayty-

mästä vuoden 2009 alus-

ta alkaen, kuntayhtymän

purkamisen valmistelu tu-

lee kaupunginhallituksen

mukaan aloittaa välittö-

mästi vuoden 2008 alussa.

Huittisten kaupungin tavoit-

teena on muodostaa Huittis-

ten-Vampulan yhteinen pe-

rusturva vuonna 2009 STA-

KESin selvityksen pohjalta:

sosiaalihuolto ja kansanterve-

ystyö yhdistetään hallinnol-

lisesti ja toiminnallisesti yh-

deksi kokonaisuudeksi yhden

lautakunnan alaiseksi toimin-

naksi. Asia tulee selvitettäväk-

si vuonna 2008.

Huittisten kuntayhtymän

tulee erityisesti kiinnittää huo-

miota henkilökunnan oikeaan

mitoitukseen ja ottaa henki-

löstöpolitiikassaan huomioon

mahdollinen Punkalaitumen

kunnan eroaminen kuntayh-

tymästä.

Terveyskeskuksen perus-

korjaus tulee kaupunginhalli-

tuksen mukaan aloittaa vuon-

na 2008. Ensimmäisessä vai-

heessa peruskorjataan vuode-

osasto I:n katto ja ilmastointi

sekä rakennetaan wc-pesuti-

lat niihin huoneisiin, joista se

vielä puuttuu. Investointi-

ohjelman jatkosta, tasosta ja

aloituksesta tulee käydä erilli-

set neuvottelut.

Erikoissairaanhoidon siir-

toviivemaksukäytännön laa-

jennuttua vuonna 2008 myös

psykiatriaan, vanhustenhuol-

lon, muiden sosiaalipalvelu-

jen ja terveyskeskuksen yh-

teistyön tarve korostuu en-

tisestään jatkohoitopaikkoja

järjesteltäessä.

Huittisten kaupunki osti

vuonna 2006 palveluita kun-

tayhtymältä yhteensä 5,049

miljoonalla eurolla, kun mak-

suosuus vuonna 2005 oli 5,160

miljoonaa euroa.

Talousarvio toteutui hyvin,

samoin tavoitteeksi asetettu

hoitopäivien määrä 12 000–12

500 toteutui. Myöskään eri-

koissairaanhoidon siirtoviive-

maksua ei vuonna 2006 pe-

ritty.

Vuoden 2007 ensimmäi-

nen vuosipuolisko on toteu-

tunut menojen ja suoritteiden

osalta edelleen suunnitellussa

laajuudessa. Huittisten kau-

pungin palvelujen ostot vuon-

na 2008 säilytetään nykyisellä

tasolla.

Uudelle päällikölle

heti viransijainen

Huittisten kaupunginhallitus

valitsi maanantaina talous- ja

henkilöstöpäällikön viransi-

jaiseksi hallintotieteiden mais-

teri Terhi Huidan Laviasta.

Viransijaisuus kestää ensi

vuoden heinäkuun loppuun

saakka. Huittisten kaupun-

gin talous- ja henkilöstöpääl-

likön virkaan valittu HM,YM

ja yhteiskuntatieteiden tohtori

Laura Leppämäki on ottanut

viran vastaan 3. syyskuuta.

Leppämäki on anonut ja

hänelle on myönnetty äiti-

ys- ja vanhempainvaata ajalle

5.10.2007 – 31.7.2008.

Ilmatieteen laitos:

Suomessa havaittu

kesän aikana

toistaiseksi 14 trombia

Trombeja eli paikallisia

pyörremyrskyjä on viime

päivinä havaittu useilla

paikkakunnilla Suomessa.

Viimeiset kaksi viikkoa

ovat olleet sääolosuhteil-

taan otollisia veden pääl-

lä esiintyvien trombien

eli vesipatsaiden synnylle

kun kylmää ilmaa on vir-

rannut lämmenneiden ve-

sistöjen ylle.

Viimeisin silminnäkijähavain-

to vesipatsaasta eli veden yllä

esiintyvästä trombista tehtiin

tiistaiaamuna 4. syyskuuta kel-

lo 10 merialueella Helsingin

eteläpuolella. Merellä Porin

edustalla havaittiin maanan-

tai-iltana 3. syyskuuta useita

vesipatsaita ja ja Oulujärven

Paltaselällä vesipatsas lauan-

taiaamuna 1. syyskuuta.

Ilmatieteen laitokselle on

tämän kesän aikana saatu

runsaasti havaintoja trom-

beista tai niiden aiheuttamik-

si arvelluista tuhoista. Havain-

noista seuraavat 14 kappalet-

ta on pystytty varmistamaan

trombeiksi: 28.6. Suomusjär-

vi, 7.7. Rääkkylä (vesipatsas),

8.7. Perniö, 8.7. Anjalankos-

ki, 11.7. Riihimäki, 31.7. Sei-

näjoki, 13.8. Nurmo, 18.8.

Kustavi, 26.8. Korppoo (vesi-

patsas), 27.8. Kristiinankau-

punki, 28.8. Maarianhamina

(vesipatsas), 1.9. Kajaani (ve-

sipatsas), 3.9. Pori (vesipatsas)

ja 4.9. Helsinki (vesipatsas).

Trombeja toukokuusta

lokakuuhun

Trombeille otollinen kausi jat-

kuu Suomessa toukokuusta

lokakuuhun saakka. Vesipat-

saita havaitaan tyypillisimmin

loppukesällä ja alkusyksystä.

Trombeja havaitaan Suo-

messa useimmiten noin 10 ta-

pausta vuodessa, joista puolet

ovat veden yllä syntyviä trom-

beja.

Suuri osa Suomen trom-

beista ei aiheita tuhoa, mutta

omaisuusvahinkoja trombit

aiheuttavat muutaman kerran

kesää kohti. Tänä kesänä var-

mistuneista trombeista ei tiet-

tävästi ole aiheutunut tuhoa.

Trombi on suppilomainen

pyörre kuuro- tai ukkospilven

alapinnan ja maan- tai veden-

pinnan välissä.

Suomen oloissa pyörteen

halkaisija vaihtelee kymme-

nistämetreistämuutamaan sa-

taan metriin ja etenemismatka

sadoista metreistä kymmeniin

kilometreihin. Voimakkaim-

mat trombit ovat yleensä hal-

kaisijaltaan suurempia ja pit-

käikäisempiä. Monissa muis-

sa maissa trombeja kutsutaan

tornadoiksi.

Markus Malmivaara:

Kirkon ovella odottaa naispappeutta

paljon suurempia kysymyksiä

Vammalan seurakunnan

pastori MarkusMalmivaa-

ra ei muuttanut kantaansa

naispappeuteen palattu-

aan syyskesästä työhänsä

hoitovapaalta. Hän kiel-

täytyy edelleen toimitta-

masta jumalanpalvelusta

naispuolisen papin kans-

sa, eikä aio muuttaa kan-

taansa, koska näkee että

naispappeuden

perässä

kirkkoon marssiin monia

muita asioita. Hän sanoo,

että siitä huolimatta että

joutusi kurinpitotoimien

kohteeksi,hänestätärkein-

tä on, että nyt käytävän

naispappeutta koskevan

keskustelun

yhteydes-

sä nähdään, että kirkon

ovella odottavat paljon

suuremmat kysymykset,

joiden myötä ”uusi kris-

tillinen usko” saattaa ran-

tautua maahamme.

Markus Malmivaara, 32, on

seitsemättä polvea Malmberg-

Malmivaaran pappissukua.

Tunnetuin maamme kirkko-

historiassa täsä ketjussa on

ollut Nils Gustaf Malmerg,

jonka isä oli jo pappi. Mar-

kus malmivaaran isä on pun-

kalaitumen kirkkoherra Klaus

Malmivaara. Malmivaaralai-

suudesta on puhuttu lähinnä

Nils Gustavin pojan Wilhel-

min ja tämän pojan Väinön

myötä.

Markus Malmivaaran hen-

gellinen koti on herännäisyys.

- Se ei ole jakaantunut erilai-

siin liikkeisiin, mutta sen si-

sällä on erilaisia vivahtei-

ta. Sen ”kantaisät” ovat olleet

Paavo Ruotsalainen, Nils Gus-

tav Malmberg ja Jonas Lagus.

Tämä kolmikko yhdisti 1800-

luvulla Pohjanmaan ja Savon

herätysliikkeet. Herännäisyy-

den ydinsanoma on se, että ih-

minen on maan tomua ja Ju-

mala hallitsee kaiken.

Markus Malmivaara on jul-

kisesti ilmoittanut ja myös sen

käytännössä osoittanut, ettei

hänestä naisen pappisviralle

löydy Raamatusta perustei-

ta. Malmivaara sanookin, että

kokonaisuudessaan nyt käytä-

vässä keskustelussa ja siihen

liittyvistä mahdollisista kurin-

pitoimista huolimatta kysees-

sä on nyt laajempi kirkon si-

sällä käytävä prosessi. - Olem-

me kuin vedenjakajalla, sanoo

Malmivaara. - Koen niin, et-

tä pohjimmiltaan kyse on sii-

tä, haluammeko me säilyttää

kirkon ikiaikaisen perinnön,

jonka olemme menneiltä su-

kupolvilta saaneet. Kyse on

siitä, minkä merkityksen an-

namme Jumalan sanalle ja lo-

pulta hänen valmistamalleen

pelastukselle.

Ottaessaan selkeän kannan,

ei vain ajatuksissa tai sanois-

sa vaan myös teoissa, Markus

Malmivaara on ilmoittautu-

nut siihen joukkoon, johon

julkisuudessa liitetään Oulun

seurakunnan kappalainen Ve-

sa Pöyhtäri ja Vammaan seu-

rakunnan kappalainen Jari

Rankinen. Pöyhtärin asia on

käsitelty pitemmälle Oulun

tuomiokapitulissa, Rankisen

odottaa ratkaisuaan Turun

arkkihiippakunnan tuomio-

kapitulissa. Rankisen osalta

ratkaisu saattaa siirtyä muu-

tamalla kuukaudella, sillä hän

on puolen vuoden mittaisella

virkavapaalla.

- En ajattele asiaa loppu-

tuloksesta käsin eli siitä, mitä

mahdollisesti on edessä, sa-

noo Malmivaara kurinpito-

menettelyn vielä avoimesta

lopputuloksesta. - Elän päivän

kerrallaan ja teen työtäni kuin

ennenkin.

Työympäristöstään ja sen

ilmapiiristä Markus Malmi-

vaara toteaa, että käytävä kes-

kustelu on avointa myös nais-

puolisten pappien kanssa. -

Me puhumme asiasta avoi-

mesti, olen tunnustanut värini

ja myöntänyt että asia ei ole

ollut minulle helppo. En ole

koskaan halunnut, enkä halua

nytkään, haastaa riitaa tai luo-

da vastakkainajattelua, täh-

dentää hän. - Raamattu vain

opettaa näin ja haluan jäädä

sen varaan.

Ovella odottaa

”uusi kristillinen usko”

Kirkko on selkeästi ottanut

asiaan kantaa ja edustaa täs-

sä ns. suurta enemmistöä,

joskaan ei välttämättä yleistä

mielipidettä. Muutamat vasta-

rannan kiisket joutunevat tu-

levaisuudessakin uimaan vas-

tavirtaan. Markus Malmivaa-

ra sanoo, että siitä huolimatta

että joutusi kurinpitotoimien

kohteeksi, hänestä tärkeintä

on se, että nyt käytävän nais-

pappeutta koskevan keskuste-

lun yhteydessä nähdään, että

kirkon ovella odottavat paljon

suuremmat kysymykset, joi-

den myötä ”uusi kristillinen

usko” saattaa rantautua maa-

hamme.

- Niin minä oikeasti ajat-

telen, sanoo Malmivaara, ei-

kä ryhdy kuvailemaan uuden

kristillisen uskon sisältöä laa-

jemmin.

- Se kiteytyy jollain tavalla

siihen, että joko meille riittää

vain tämä elämä tai sitten ym-

märrämme, että oikeasti kaik-

kein tärkeintä on, olemmeko

me joskus taivaassa vai emme.

Sana sanoo että etsikää ensin

Jumalan valtakuntaa ja saatte

kaiken muunkin.

- Kaikki elämän ajalliset-

kin asiat löytävät paikkansa

kun ikuisuusasia on kunnos-

sa, Malmivaara sanoo.

Erkki Petman

En ole koskaan

halunnut, en-

kä halua nyt-

kään, haastaa

riitaa tai luo-

da vastakkai-

najattelua, täh-

dentää Markus

Ma lmi v a a r a .

- Raamattu vain

opettaa näin ja

haluan jäädä

sen varaan.

Rippikoululeirillä Israelissa

kuljetaan Jeesuksen jalanjäljillä

Usean vuoden jälkeen alueen rippikouluikäisillä on

mahdollisuus päästä rippikoulumatkalle Raamatun

historiallisiin maisemiin Israeliin. -Mikäli halukkaita

löytyy tarpeeksi, matkalle lähdetään 17 päivä helmi-

kuuta, kertoo Keikyän kirkkoherra Olavi Sorva. -Myös

vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetul-

leita, Sorva lisää.

Rippikoululeirille voi Sorvan

mukaan lähteä myös sellaiset

nuoret, jotka täyttävät 14 vuo-

den 2008 aikana. -Silloin tosin

pitää kysyä kon!rmaatiolupa

kotiseurakuntansa kirkkoneu-

vostolta, hän lisää. Rippikou-

lumatkalaisten kon!rmoin-

ti tapahtuu Keikyän kirkossa

9.3.

Olavi Sorva kertoo, että Is-

raelin matka sisältää paljon

retkiä Raamatusta tuttuihin

kohteisiin. Retket ovat yhtei-

siä niin rippikoululaisille kuin

muillekin matkalaisille. Lisäk-

si rippikoululaisille on luvassa

omaa ohjelmaa.

Matkan teknillisistä järjes-

telyistä vastaa Toiviomatkat

Oy.

Matkalaiset majoittuvat Je-

rusalemissa kauniiseen Jad

Hasmonaan. Lomakylä hirsi-

taloineen sijaitsee rauhallises-

sa Juudean vuorimaisemassa.

Rippikoululeirille Israeliin

voi lähteä nuoria mistä tahan-

sa alueen ev. lut seurakunnis-

ta.

-Annan mielelläni lisätieto-

ja kiinnostuneille, Olavi Sorva

lupaa.

Maija Latva

Keikyän kirkkoherra Olavi Sorva on ilahtunut siitä, että muutaman vuoden tauon jäl-

keen hänelle tarjoutunee jälleen tilaisuus viedä rippikoululaisia Israeliin. -Raamatun

asiat tulevat siellä eri tavalla lähelle ihmistä, hän tietää.

Suomalainen uskoo

hiljaa kotonaan

Suomalaisten uskonnolli-

suus näkyy etenkin lähim-

pien ihmisten arvosta-

misena, tulkitaan Kirkon

tutk imuskeskuks ess a .

Kansainvälisessä

World

Values -arvokartoitukses-

sa ne suomalaiset, joille

uskonto on tärkeä osa elä-

mää, arvostavat perhettä

ja ystävyyssuhteita enem-

män kuin muut suoma-

laiset.

Kaikkiaan 80 maan edustajien

joukossa suomalaiset ovat kes-

kimääräistä hieman vähem-

män uskonnollisia, ja uskon-

nollisissa tilaisuuksissa käy-

dään Suomessa selvästi kes-

kiarvoa harvemmin. Toisaalta

63 prosenttia suomalaisista

kertoo luottavansa kirkkoon.

World Values -kyselyssä

mukana olleista kansakunnis-

ta irakilaiset pitävät uskontoa

tärkeimpänä. Eurooppalaisis-

ta hurskaimmiksi ilmoittautu-

vat puolalaiset, joista 95 pro-

senttia luonnehtii itseään us-

konnolliseksi.

Vakaumuksellisia ateiste-

ja on suomalaisista noin kol-

me prosenttia. Kirkon tutki-

muskeskuksen johtajan Kim-

mo Kääriäisen mukaan hei-

dän osuutensa ei ole vuosien

saatossa kovin paljon muuttu-

nut. Entisen Itä-Saksan asuk-

kaista ateisteiksi ilmoittautuu

32 prosenttia, venäläisistä taas

nelisen prosenttia.

- Itä-Saksassa uskonnotto-

muus ja ateismi ovat säilyttä-

neet asemansa eri tavalla kuin

Venäjällä, missä neuvostoval-

lan aikaan kolmisenkymmen-

tä prosenttia kansalaisista il-

moitti olevansa ateisteja, tote-

aa Kääriäinen.

World Values -kysely on

tehty viiden vuoden välein

vuodesta 1981 lähtien. Tuo-

rein aineisto on peräisin vuo-

delta 2005. Suomen osuuden

kokosi TNS Gallup haastatte-

lemalla runsasta tuhatta suo-

malaista.

Page 7 - Alueviesti_37_2007