Page 4 - Alueviesti_38

4

Keskiviikko syyskuun 19. 2007

Nro 38. 25. vuosikerta. Keskiviikkona 19.9.2007

www.alueviesti

.!

JSN

www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619

KaupunkilehtienLiittoonmukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamises-

sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan

neuvoston taustayhteisöistä.

Toimitus, konttori, myynti

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.!

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.!

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.!

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.!

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSHINNAT

alv0%

Etusivu

! 1,36/pmm

väri-ilmoitus ! 1,68/pmm

Takasivu

! 1,26/pmm

väri-ilmoitus ! 1,52/pmm

Tekstisivut

! 1,05/pmm

väri-ilmoitus ! 1,26/pmm

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Puhelimitse vastaanotettuun il-

moitukseen mahdollisesti tulevis-

ta virheistä ei lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden

vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-

tushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta

lähetetystä

toimitusaineistosta;

käsikirjoituksista, valokuvista tai

ääninauhoista eikä säilytä niitä tai

palauta niitä lähettäjälle.

TOIMITUS

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman

0500-235 725

Toimituspäällikkö

Maija Latva

050-555 6290

Toimittajat:

Hannu Virtanen

050-5633424

Pauliina Parto

040-7636021

JormaWesterholm

03-5141 416

ILMOITUSMYYNTI

Jerry Stenberg

050-593 0620

Eeva Rasinperä

050-593 0621

Heli Suominen

050-436 5068

Mainospäällikkö

Matti Tolonen

0500-769 261

TOIMISTO

Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA

Kustannusliike Aluelehdet Oy

Toimitusjohtaja

Seppo Lehtinen

0500-634 032

SIVUNVALMISTUS

Keskuskuva Ky, Vammala

PAINOPAIKKA

Allatum Oy, Pori

Mikäli lehden jakelussa on

häiriöitä, ottakaa yhteys

postiin

p. 0200 71000

Lehden voi tilata jakelualuiden

ulkopuolelle Suomessa

! 32,00/vuosikerta

! 10,00/ 3 kk.

Kiinteistövero on yli kolmin-

kertaistunut vuodesta 1993.

Veroa ovat nostaneet pait-

si kuntien veronkorotuspää-

tökset myös hintojen koho-

amista seuraava verotusarvo-

jen nousu.

Kiinteistöveron tuotto en-

nakoidaan tänä vuonna yli

kahdeksan ja puoli prosent-

tia korkeammaksi kuin vii-

me vuonna. Kiinteistövero-

tus kohoaa näillä näkymin

nopeammin kuin muut kus-

tannukset tai palkkataso.

– Kuntien tulisi alentaa

kiinteistöveroa, koska vero-

tusarvojen korotukset aiheut-

tavat ilman kuntienkin pää-

töksiä asumisen verotaakan

kasvua. Asuminen on perus-

tarve ja kiinteistöveron ko-

rotukset koskevat erityisesti

pienituloisia, omakotikiin-

teistöissä asuvia eläkeläisiä.

Vanhenevan rakennuskan-

nan hoito- ja ylläpitokustan-

nukset ovat usein muutenkin

korkeat. Kiinteistöveron ala-

raja pitäisi poistaa kokonaan,

jotta kaikille kunnille tuli-

si mahdollisuus kiinteistö-

veron laskuun. Ehdottoman

tärkeää on myös asuintont-

tien irrottaminen yleisestä

kiinteistöveroprosentista, to-

teaa toiminnanjohtaja Juhani

Nenonen Suomen Omakoti-

liitosta.

Vaikka valtio määrittää

rajat kiinteistöverolle, löytyy

kuntien väliltä merkittäviä-

kin verotuseroja.

Koko Suomen mittakaa-

vassa ankarimpien verotus-

kuntien kiinteistövero on liki

nelinkertainen alhaisessa ve-

rotuksessa pitäytyviin kun-

tiin verrattuna.

Suomen Omakotiliiton

vertailussa on laskettu kun-

takohtaiset verot käyttäen

esimerkkinä 30 vuotta van-

haa, asuinpinta-alaltaan 120

m2 puurakenteista omakoti-

taloa.

Suomen Omakotiliitto ry

on valtakunnallinen pienta-

lo- ja vapaa-ajan asukkaiden

edunvalvonta- ja palvelujär-

jestö, joka edistää pientalo-

valtaista elämänmuotoa.

Omakotiliitto on puolue-

poliittisesti sitoutumaton ja

siihen kuuluu 245 paikallis-

yhdistyksen kautta tällä het-

kellä jo yli 64.000 henkilöjä-

sentä. Omakotiliitto on toi-

minut vuodesta 1947.

Suomen Omakotiliitolta valtakunnallinen omakotikiinteistön verovertailu:

Maltillisin kiinteistöverottaja on Äetsä

Suomen Omakotiliiton neljännessä valtakunnallisessa

omakotikiinteistön verovertailussa ilmenee, että Pirkan-

maan kovimpia verottajia ovat Ikaalinen, Mänttä, Parkano

ja Vilppula. Niissä esimerkkikiinteistöstä joutuu maksa-

maan vuodessa veroa 186 ! kussakin. Maltillisin verottaja

on Äetsä, jossa omakotitalon vero on 120 ! / vuosi.

Marjaana Mäkelä osti miehensä kanssa omakotitalon Äetsän Kiikasta muutama vuosi

sitten. Kohta 1-vuotiaalla Jessellä on tilaa temmeltää omalla pihalla. -Olemme viihty-

neet todella hyvin. Täällä on mukavan rauhallista asua, Marjaana kertoo.

Mouhijärvellä ei kansanäänestystä

Mouhijärvi ei järjestä neuvoa-

antavaa kansanäänestystä siitä,

tulisiko sen pysyä itsenäisenä

kuntana vai tulisiko se liittää Lou-

nais-Pirkanmaalle perustettavaan

uuteen kaupunkiin. Kunnanval-

tuusto ratkaisi asian äänin 14-7.

Voittaneen kunnanhallituksen esityk-

sen puolesta äänestivät Kari Alajo-

ki, Päivi Einola, Timo Jaakkola, Ritva

Kaunismaa, Ari Knuutila, Sirpa Lind-

roos, Otto Linnikko, Maija Loponen,

Pirkko Niemi, Kalevi Osara, Päivi Ra-

simus, Esko Raskila, Anna Tammisa-

lo ja Minna Siren. Kansanäänestyksel-

le tukensa antoivat Jorma Hautaniemi,

Tapani Lähteenmäki, Onni Mustapu-

ro, Aatto Salo, Maire Villo, Veikko Ha-

kanen ja Hilkka Huitula.

Kansanäänestysaloitteen oli allekir-

joittanut 365 henkilöä. Siinä esitettiin

toteutettavaksi kuntalain mukainen

kansanäänestys ennen joulukuussa pi-

dettävää valtuuston kokousta. Kunta-

lain mukaan kansanäänestysaloitteen

voi tehdä vähintään viisi prosenttia

äänioikeutetuista kunnan asukkais-

ta. Mouhijärven kunnan alueella asuu

noin 2 300 äänioikeutettua, josta viisi

prosenttia on 115 henkilöä.

Luottamusta puheenjohtaja

Veikko Hakaseen ei selvitetä

Mouhijärvi ei aseta tilapäistä va-

liokuntaa selvittämään, nauttiiko

puheenjohtaja Veikko Hakanen

(sd) vielä kunnanvaltuuston luot-

tamusta. Kuntalaki ei mahdollista

tällaista menettelyä.

Valtuustossa käydyn keskustelun ku-

luessa valtuutettu Timo Jaakkola il-

moitti, että edellisessä valtuuston ko-

kouksessa annettu kuuden valtuute-

tun allekirjoittama esitys tilapäisen

valiokunnan asettamisesta vedetään

pois, koska kuntalaki ei salli valtuus-

ton puheenjohtajan luottamuksen

mittaamista.

Kuntalain tulkinnan mukaan val-

tuuston puheenjohtaja ei ole kuntalais-

sa tarkoitettu kunnan toimielin, kuten

ei myöskään valtuuston puheenjohta-

jisto.

Näin ollen valtuuston puheenjohta-

jaa ja puheenjohtajistoa ei voida erot-

taa kuntalaissa määrätyllä tavalla.

Tästä on olemassa myös korkeim-

man hallinto-oikeuden tekemä pää-

tös.

Vammala vastasi muistutuksiin

Puhdistamon hajut kuriin 2008

Vammalan

kaupungin

tekninen lautakunta antoi

vastineensaLänsi-Suomen

ympäristölupavirastolle

Vammalan jätevedenpuh-

distamon ympäristölupa-

hakemuksesta annetuihin

lausuntoihin ja muistu-

tuksiin.

Monet muistutukset koskevat

hajuhaittoja kompostoinnista.

Vammalan kaupunki/Vam-

malan Vesi on aloittanut neu-

vottelut jätevesilietteen kom-

postoimiseksi muualla. Kom-

postointi puhdistamoalueella

loppunee vuoden 2008 alussa.

Vammalan kaupunki/Vam-

malan Vesi on lisäksi mukana

laajassa vesihuollon yhteis-

työselvityksessä, jossa yhtenä

osaratkaisuna Huittisiin pe-

rustettaisiin usean kunnan yh-

teinen yhtiömuotoinen jäteve-

denpuhdistamo.

Puhdistamon rakentami-

nen käynnistyy aikaisintaan

alkaen vuonna 2010, mikä tu-

lisi huomioida Vammalan ny-

kyiselle keskuspuhdistamol-

le ympäristölupapäätöksessä

mahdollisesti määrättävien in-

vestointien aikataulussa. Yh-

teistyöselvityksessä ovat mu-

kana Huittinen, Punkalaidun,

Vammala, Vampula ja Äetsä.

Lautakunta esittää ympä-

ristölupavirastolle, että jä-

tevesiä voitaisiin vastaanot-

taa keskuspuhdistamolle ha-

kemuksen mukaisesti, mutta

erityisesti siten, että Karkun

taajaman, Ellivuoren alueen

sekä Haukijärven ja Häijään

taajamien jätevedet voitaisiin

vastaanottaa puhdistamolle

ennen lupapäätöksen lainvoi-

maisuutta ja puhdistamon sa-

neerausta.

Yhdessä muistutuksessa

on kiinnitetty huomiota Tyr-

väänkylänojan huonoon kun-

toon. Jätevesien johtaminen

ojaan muuttaa ojan avoviemä-

riksi, joksi se on edellisissä lu-

papäätöksissä määrätty. Jäte-

vesien johtaminen ojaan on

vastineen mukaan jatkossakin

välttämätöntä.

Luvanhaltija pitää Vamma-

lan seudun kalastusalueen esit-

tämää 5000 euron kalatalous-

maksua suhteettoman korke-

ana. Nokian Siuron puhdis-

tamolle määrätty 1100 euron

kalatalousmaksu on selväs-

ti kalastusalueen vaatimus-

ta pienempi, kuten myös ko-

konaiskuormitukseltaan sel-

västi Vammalan puhdistamoa

suuremmalle Nokian Kullaan-

vuoren puhdistamon 3800 eu-

ron kalatalousmaksu. Vamma-

lan kalastusalueen vaatimusta

määrätä kalatalousmaksu Kar-

kun puhdistamolle luvanhaltija

pitää turhana, koska puhdista-

mon toiminta tullaan lopetta-

maan hakemuksen mukaisesti.

Vammalan kaupunki/Vam-

malan jätti Länsi-Suomen ym-

päristölupavirastolle Vamma-

lan jätevedenpuhdistamon

ympäristölupahakemuksen

joulukuussa 2006. Kaupun-

ginvaltuusto täydensi ympä-

ristölupahakemusta viime

maaliskuussa.

Länsi-Suomen ympäristö-

lupavirasto pyysi kesäkuussa

Vammalan kaupungilta vasti-

netta ympäristölupahakemuk-

sesta annetuista lausunnois-

ta ja muistutuksista syyskuun

loppuun mennessä.

Rakennusvalvonta kovistelee Suomen Latua

Vammalan

kaupungin

rakennuslautakunta ko-

vistelee Suomen Latua

huolehtimaan

Kiinteis-

töosakeyhtiö Ellivuoren

Satuniemen

puutteiden

korjaamisesta.

Suurimmat puutteet tammi-

kuussa pidetyissä tarkastuk-

sissa todettiin LVI-asennuk-

sissa. Korjaustöiden takara-

jaksi annettiin helmikuun

loppu, mutta edelleenkään to-

distusta tarkastuksessa havait-

tujen puutteiden korjaamises-

ta ei ole toimitettu rakennus-

valvontatoimistoon.

Maankäyttö- ja rakennus-

lain mukaan huolehtimis-

velvollisuus rakentamisessa

kuuluu yksiselitteisesti raken-

nushankkeeseen ryhtyvälle.

Tämän perusteella rakennus-

lautakunta on kehottanut Suo-

men Latu ry:tä huolehtimaan,

että rakennustarkastajan ja

LVI-tarkastajan loppukatsel-

muspöytäkirjoissa kirjatut

puutteet tulee korjata viipy-

mättä, kuitenkin viimeistään

kuluvan vuoden joulukuun

alkuun mennessä.

Samoin korttelien läheisyy-

dessä olevat rakennusjätteet

on poistettava alueelta yhteis-

työssä alueen omistajan kans-

sa.

Rakennuslautakunnanedus-

tajat tarkastavat alueen vuosit-

taisen ympäristökatselmuksen

yhteydessä.

Kiinteistöosakeyhtiö Elli-

vuoren Satuniemen osakkai-

den asiamies Martti Remes

oli toimittanut rakennuslauta-

kunnalle elokuussa saapunei-

ta kirjelmiä yhteensä 36 sivua

sekä asiaa käsittelevän dvd-le-

vykkeen.

Uudesta tiestä Asevarikontie

Entiselle puolustuslaitok-

sen alueelle Vammalassa

johtavan uuden tien ni-

meksi tulee Asevarikon-

tie.

Kiinteistö Oy Vammalan va-

rikko ja Suomen Keskusvarik-

ko Oy lähestyivät Vammalan

kaupunkia yhteisellä ehdotuk-

sella, jossa esitettiin entiselle

puolustusvoimien Vammalan

asevarikolle rakennetun uu-

den tien nimeämistä Asevari-

kontieksi.

Nimi selventää alueen osoi-

tejärjestelmää, mikä on tärke-

ää alueen yritysten kannal-

ta. Tavarantoimittajien on

helpompi löytää perille, kun

osoite on selvä.

Asevarikontie on haja-asu-

tusalueen tie, jonka nimen

tekninen lautakunta vahvisti

viime viikolla.

www.alueviesti.fi

Kunta

maksaa viulut

Vammalan kaupunginjohtaja Paavo Sal-

li kertaili ja kertoili Vammalan ja seutu-

kunnan asioita Vammalassa vierailleille

kansanedustajille Lakesiden kentällä Kar-

kussa maanantaina.

Hyviä ja tarpeelllisia asioita kaikki, yksi

hämmästyttäväkin joukossa. Ettei välikä-

siä jäisi, siteeraan suoraan Sallin kansan-

edustajille jättämää Vammalan kaupun-

ginhallituksen muistiota:

”Vammalan kaupunki on 20.5. 2003

esittänyt Sosiaali- ja terveysministeriöl-

le, että valtio huolehtisi myös kehitys-

vammaisen rikoksentekijän laitokseen

sijoittamisen kustannuksista samalla ta-

valla, kuin vankeinhoidossa muidenkin

rikollisten osalta. Vammalan kaupungil-

le ovat yhdestä, varsin lyhyen ajan kau-

pungissamme asuneesta kuntalaisesta,

aiheutuvat kustannukset kohtuuttomat

ja epäoikeudenmukaiset. Kunnille ei ta-

pauksen harvinaislaatuisuudesta johtu-

en yleisesti kohdistu näitä menoja, jot-

ka vuonna 2007 ovat 360 euroa/vrk, yh-

teensä 131.400 euroa.

Puoli vuotta Vammalassa asunut kehitys-

vammainen vuonna 1969 syntynyt mies

surmasi 8-vuotiaan pojan 27.12.1999

Vammalan Karkussa. Käräjäoikeus vah-

visti teon tapahtuneen, mutta tekijä jä-

tettiin rangaistukseen tuomitsematta,

koska hänet todettiin mielentilatutki-

muksessa ymmärrystä vaille olevaksi.

Mies ei Vammalassa asuessaan ollut ke-

hitysvammahuollon palvelujen käyttäjä-

nä, vaan hänen äitinsä huolehti hänestä

ja toimi hänen edunvalvojanaan eikä ha-

lunnut häntä ko. palvelujen piiriin.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus

päätti 8.6. 2000 mielenterveyslain 199

§:n 1 momentiin mukaisesti sijoittaa te-

kijän vastoin tahtoaan erityishuoltoon

Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayh-

tymän Ylisen palvelukeskukseen, joka on

kehitysvammahuollon laitos. Kuntayhty-

män johtoryhmä päätti ottaa rikoksente-

kijän laitoshoitoon 14.8.2000 alkaen.

Pyydämme kunnioittavasti, että Te Ar-

voisat Kansanedustajat, myötävaikut-

taisitte lainsäädännön täsmentämiseksi

niin, että myös kehitysvammaisen rikok-

sentekijän huollosta kunnille aiheutuvat

kustannukset kuuluvat valtion vastatta-

viksi.”

Erkki Petman

Page 4 - Alueviesti_38_2007