Page 14 - Alueviesti_38

14

Keskiviikko syyskuun 19. 2007

Juhlatila-Paavola on monien mahdollisuuksien talo

Mouhijärven Hyynilässä

sijaitseva

Juhlatila-Paa-

vola on monien mahdol-

lisuuksien yritys. Alajoen

veljesten Paulin ja Mar-

kun isännöimällä Paavo-

lan tilalla voi viettää iki-

muistoisia juhlia, nauttia

rantasaunan

lempeistä

löylyistä ja pienen Kakku-

rilammen viilentävästä ve-

destä tai kuluttaa aikaansa

todellisessa aarreaitassa,

jonne optikon ammatin

itselleen opiskellut Pauli

on kerännyt kehysmuotia

eri vuosikymmeniltä.

Mouhijärven Hyynilässä on

yhdeksän kantataloa, joista

Paavola on yksi.

Alajoen veljesten isän äiti

on syntynyt Paavolassa 1900-

luvun alussa. Ennen Paulia ja

Markkua talo oli suvun omis-

tuksessa viimeksi 50-luvun

lopulla, jolloin mummun veli

isännöi tilaa.

-Kun hän myi tilan pois,

täällä asuttiin hetki, kunnes

paikka jäi hunningolle. Jos

tänne ei olisi ollut tunnesitei-

tä, moni olisi varmaan käs-

kenyt räjäyttämään. Oli tä-

mä niin huonossa kunnossa,

kertoo Pauli Alajoki, joka osti

Paavolan itselleen 80-luvulla.

Paavolasta on kotoisin

myös Erkki Johannes Paavo-

la, entinen kansanedustaja ja

kirjailija, joka oman nimensä

lisäksi kirjoitti nimimerkkien

Inkivääri, Kadunmies, Lapa-

tossu, Peeveli, Sarvijaakko ja

Jouhki M.A. takaa.

Pauli Alajoki muistuttaa,

että vaikka samasta talosta ko-

toisin ollaankin, veljekset ovat

E.J:n kanssa eri sukuhaaraa.

Toimintaa juhlista

majoitukseen

Vuoden verran yritystoimin-

taa tehnyt Juhlatila-Paavo-

la koostuu parin hehtaarin

alasta, jolta löytyy pääraken-

nus, wäenpirtti eli varsinainen

juhlatalo, luhti, aitta, kellari

ja rantasauna. Juhlatalo itses-

sään vetää 150 henkeä. Jos ky-

seessä ovat suuremmat juhlat,

voidaan ottaa käyttöön lisäti-

laa luhdista ja päärakennuk-

sesta.

-250 henkeä mahtuu yh-

teensä. Keskimäärin ihmiset

tuntuvat järjestävän kyllä sel-

laisia noin sadan hengen juh-

lia, Pauli Alajoki tietää. Juh-

lien luonteesta ja asiakkaan

halusta riippuen ruokapuo-

li voidaan hoitaa monella ta-

paa. Juhlatila-Paavola tekee

yhteistyötä pirkkalalaisen Tii-

nan Kotiruokalan kanssa, jolta

voidaan tilata tarjoilu juhlaan

kuin juhlaan.

-Asiakas voi tietysti valita

itsekin pitopalvelun, tai tehdä

vaikka itse tarjottavat. Meillä

on tilat, padat ja pannut, joten

itsekin tekeminen on helppoa.

Muiden tykötarpeiden lisäksi

Paavolasta löytyy kattava 200

hengen kahvikalusto ja ruo-

kailuvälineet 100 hengelle.

Juhlatilojen vuokrauksen

lisäksi Paavolasta voi vuok-

rata majoitustilaa. Pehtoorin

pirttiin ja juhlatalon pääty-

huoneeseen mahtuu ympäri

vuoden yhteensä 12 yöpyjää

ja kesäaikaan luhdin yläker-

taan neljä.

-Täällä juhlatilassa on ko-

kousvälineistöä piirtoheitti-

mestä videotykkiin ja majoi-

tustiloissa on nettiyhteys, jo-

ten sur!aaminenkin onnistuu,

kunhan vain on oma kone,

Pauli Alajoki kertoo.

Menoa lapsille ja

aikuisille

Juhlatila-Paavolan pihapii-

rissä on paljon nähtävää, ei-

kä suinkaan ole tarkoitus, että

juhlaväki viettää aikaansa pel-

kästään juhlatilassa istumalla.

Aittaan Pauli Alajoki on ke-

rännyt vanhoja silmälasike-

hyksiä eri vuosikymmeniltä.

Lisäksi aitassa on melkoinen

valikoima toinen toistaan eri-

koisempia aurinkolaseja, jotka

ovat Alajokien maahantuon-

tiyrityksen peruja. Osa laseis-

ta on valikoitu sovituskoriin,

josta lapset - ja miksei tietys-

ti aikuisetkin, voivat sovitella

hauskimpia. Lapsia on ajatel-

tu myös hankkimalla erilai-

sia sisä- ja ulkopelejä ajanviet-

teeksi.

Aikuisempaan makuun

menoa löytyy luhdista ja Peh-

toorin salista, joissa molem-

missa mahtuu laittamaan ja-

lalla koreasti. -Aluksi tanssit-

tiin luhdissa, mutta sitten saa-

tiin palautetta, että tanssitilaa

pitäisi olla enemmän. Pehtoo-

rin pirtin vieressä oli sali, jota

muuntelemalla saatiin isom-

pi tanssilattia. Rakennukses-

ta löytyy lattialämmitys, joten

tanssahdella voi talvellakin,

Pauli Alajoki vinkkaa.

Majoittujista suurin osa

ulkomaalaisia

Vaikka ensimmäinen vuosi

onkin ollut vasta uuden opet-

telua ja toiminnan muotou-

tumista, on Pauli Alajoki tyy-

tyväinen. -Ei tilaisuuksia nyt

ihan joka viikonloppu ole ol-

lut, mutta runsaasti kuiten-

kin. Majoitustilojen vuokraa-

jista 70 prosenttia on ollut ul-

komaalaisia. Se oli yllätys, sil-

lä nettisivut ovat tällä hetkellä

pelkästään suomeksi. Juhli-

en lisäksi Paavolaan on tehty

päivän retkiä, jolloin veljekset

ovat esitelleet tilaa ja kertoneet

sen historiasta. Paikalliset seu-

rat ja yhdistykset ovat nekin

käyttäneet Juhlatilaa hyödyk-

si monin tavoin, sillä Hyyni-

län Haka on järjestänyt pienen

Kakkurilammen jäällä talvella

rusettiluistelua ja Eläkeliiton

näytelmäpiiri käyttänyt upeaa

miljöötä esityksiinsä.

Oli Juhlatila-Paavolasta sit-

ten varaamassa käyttöönsä

rantasaunaa tai tiloja suurille

juhlille, varmaa on, että mui-

ta ei tilalta samaan aikaan ta-

paa. -Me tietysti häärimme

täällä taustalla, jos vaikka sat-

tuu tulemaan ongelmia, mutta

kahta varausta emme ota kos-

kaan samaan aikaan. Jos joku

varaa jo nyt ensi vuodelle tie-

tylle lauantaille majoitukset,

myymme muille eioota, Pauli

korostaa.

Tarinoita Taavetista ja

Kakkurilammesta

Kuten moneen vanhaan ta-

loon, myös Paavolaan liittyy

kiinteästi mielenkiintoisia ta-

rinoita. Pauli Alajoki kertoo,

kuinka Kakkurilampi syntyi

1800-luvun alkupuolella kuin

tyhjästä. -Lampi puhkesi erää-

nä sunnuntaina, kun koko ta-

lon väki oli kirkossa. Talon na-

vetta sijaitsi lammen rannalla,

joten kaikki siellä kirkonme-

nojen aikaan olleet lampaat

hukkuivat. Kuulin tarinan jo

aiemmin kyläläisiltä, mutta

sen on kirjannut kansiin myös

David Skogman, joka teki

1860-luvulla tutkimusmatko-

ja tällä seudulla.

Toinen kiinnostava tari-

na kertoo Taavetti-sedästä, jo-

ka asusti Paavolassa 1800-lu-

vun lopulla. -Taavetilla oli ra-

haa sukanvarressa, mutta kun

ei pankkilaitoksiin luottanut

- mikäli sellaisia siihen aikaan

edes oli, säilöi rahakätkön ta-

lon ullakolle. Taavetti vaihteli

rahakätköä öisin, mutta huo-

nokuuloisena kuvitteli ettei

kukaan tiedä paikasta mitään.

Hänen liikkeensä kyllä kantau-

tuivat muiden korviin, ja piilo-

paikka selvisi. Taavetin tarinan

voi melkeinpä vannoa olevan

totta, sillä Alajoet kertovat löy-

täneensä seinän välistä vuonna

1864 lyödyn vanhan pennin. -

Voi tietysti olla, että se on jon-

kun muun jäljiltä, mutta kyllä

tämä löytö Taavetin tarinaan

vaan sopisi, veljekset myhäi-

levät. Tarinan todenperäisyys

lienee sivuseikka, sillä Alajoet

ovat saaneet käsiinsä arvok-

kaan lantin. Markkoja ja pen-

nejä kun alettiin Suomessa lyö-

dä juuri vuonna 1864.

Pauliina Parto

Juhlatila-Paavolan varsinainen juhlarakennus eli wäenpirtti vetää jopa 150 juhlijaa.

Rantasauna sijaitsee 1800-luvun alkupuolella puhjenneen Kakkurilammen rannalla.

Jykevä luhti kätkee sisäänsä muun muassa majoitustilaa ja tanssilattian.

Aarreaitassa voi tutustua aurinkolasimuotiin vuosien

takaa. Heinäseipäät ovat päässeet kekseliäästi uudis-

käyttöön.

Alajokien sekarotuinen ”designkoira” Aatu nauttii sekin Kakkurilammen raikkaasta vedestä.

Page 14 - Alueviesti_38_2007