Page 10 - Alueviesti_38

10

Keskiviikko syyskuun 19. 2007

Mouhijärveläinen Juha Jokinen

Länsi-Suomen paras veikkausmyyjä

Veikkaus palkitsi vuoden

2007 parhaat pelimyyjät

maanantaina.

Vuoden

veikkausmyyjäon Johanna

Tuominen, joka työsken-

telee veikkausvastaavana

Lohjan K-citymarketissa.

Länsi-Suomen myyntialueen

parhaana pelimyyjänä palkit-

tiin mouhijärveläisen Neste

Häijään Juha Jokinen.

Itä- ja Pohjois-Suomen pa-

ras pelimyyjä on Päivi Huiku-

ri joensuulaisesta Kioski-Hui-

kurista.

Veikkaus palkitsi myös

Veikkauksen markkinatilojen

parhaat myyntipaikat ja myy-

jät.

Vuoden urheilumarkkina-

paikka on iisalmelainen Pa-

loisvirran

k i o s k i

ja sen

y r itt ä -

jä Pertti

Roth.

Vu o -

den ajanvie-

temarkkinapaikka on Raision

Prisma Mylly ja sen myyjä Ja-

nina Saarinen.

Vuoden haavemarkkina-

paikaksi valittiin nurmolai-

nen Prisma Hyllykallio ja sen

myyjä Raija Heikkilä. Lohjan

K-citymarket nappasi myös

vuoden asiakkuusmyyntipai-

kan tittelin.

Vuoden veikkausmyyjät ja

myyntipaikat palkittiin vuo-

tuisella Veikkauspäiväristei-

lyllä Tallink Galaxyllä.

Koulu-

kiusaaminen

on vakava

asia

Pirkko Lahtinen

Nyt kouluvuoden alkaessa on puhuttu paljon

koulukiusaamisesta. Asia on ensiarvoisen tärkeä.

Kun asiasta julkisesti keskustellaan, siirtyy kes-

kustelu myös koteihin ja kouluihin ja toivotta-

vasti myös lasten ja nuorten maailmaan.

Koulukiusaaminen on eri asia kuin riitely. Riite-

lyyn tarvitaan kaksi, mutta kiusaaminen on yksi-

puolista. Toinen kiusaa tai toiset kiusaavat, ja kiu-

sattu on usein puolustuskyvyttömänä yksin. Tut-

kimuksissa on todettu, että kiusattuna oleminen

kouluvuosina vaikeuttaa aikuisen elämää monin

tavoin. Koulukiusattu sortuu usein rikoksiin ja

hänellä on mielenterveyden ongelmia. Kun lap-

si kokee, että häntä sorretaan ja syrjitään luok-

kayhteisössä, musertaa se hänen itsetuntoaan.

Hän häpeää ja tuntee olevansa huonompi kuin

muut.

Häpeän ja huonommuuden tunteet seuraavat

häntä pitkälle aikuisuuteen ja ovat seuralaisena

ehkäpä koko elämän ajan

Koulun aikuiset eivät useinkaan näe kiusaamis-

tilanteita. Kiusattu koettaa salata asian häpe-

än vuoksi opettajilta ja myös vanhemmiltaan.

Hän on pelottavan yksin. Olessani koulutervey-

denhoitaana olin valmis uskomaan, ettei meidän

koulussa esiintynyt kiusamista, mutta siinä olin

väärässä. Me aikuiset emme vain nähneet sitä.

Tukioppilaat olivat oivallisia näkijöitä ja usein he

myös puuttuivat asiaan. Vastuu ei kuitenkaan voi

olla lapsilla. Vastuu on aina aikuisella.

Olen miettinyt usein, mikä aiheuttaa sen, et-

tä jotakin kiusataan. Aihe voi olla kovin pieni.

Vääränlaiset vaatteet, ylipaino ja vaikkapa hyvä

koulumenestys voivat olla asioita, jotka aiheut-

tavat sen, että tätä jollainlailla poikkeavaa lasta

tai nuorta kiusataan. Totesin noina kouluhoita-

javuosinani, että jos joku oppilas oli vammai-

nen tai muulla tavalla todella poikkeava, ei hän-

tä kiusattu. Paljon pienemmistä asioista oli kyse.

Eräs päiväkodin työntekijä havaitsi, että pientä

poikaa, joka laittoi kauniisti vaatteet naulakkoon

muiden viskellessä ne häthätää minne sattui,

joutui potkimisen ja syrjinnän kohteeksi. Kun ai-

kuinen puuttui asiaan, kiusaaminen loppui. Siis

vastuu on aikuisen. Jos ajattelen tukioppilastyö-

tä, niin en vaatisi tukioppilasta puuttumaan asi-

aan kiusaamistilaneessa. Se voi ollaa liian vaike-

aa. Riittää kun hän ilmoittaa asiasta koulun aikui-

sille, joilla on vastuu.

Kodeilla on myös velvollisuus keskustella asiasta

lastensa kanssa ja antaa ymmärtää, että toisen ih-

misen sortaminen tai kiusaaminen ei ole sallittua

missään olosuhteissa. Jos äiti tai isä saavat tietää

lapseltaan, että häntä kiusataan ja keitä kiusaa-

jat ovat, nämä vanhemmat voivat ottaa yhteyttä

kiusaajien vanhempiin ja kouluun. Jos vanhem-

mat ovat ymmärtäväisiä vanhempia, he keskuste-

levat lapsensa kanssa ja näin saadaan kiusaami-

nen kenties loppumaan. Jokaisessa koulussa tulisi

olla myös toimintamalli koulukiusaamistilantee-

seen, niin kuin usein onkin.

On kyse vakavasta asiasta, joka saattaa tuhota

lapsen ja nuoren koko elämän. Lasten tulisi op-

pia jo varhain, että hyvä yhteiskunta on sellainen

yhteiskunta, jossa jokainen voi elää turvassa.

Vammalan seurakunnan 30. lähetystori oli yhtä juhlaa

Vammalan seurakunnan

lähetyssihteeri

Tellervo

Murtoo-Huoponen

on

tyytyväinen. Perjantaina

30. kertaa järjestetty lähe-

tystori oli teemansa mu-

kainen - yhtä juhlaa.

-Tuotosta ei ole vielä varmaa

tietoa, mutta uskon, että pääs-

tiin samoihin lukemiin kuin

aiempina vuosina. Yleensä

pottiin on kertynyt noin 100

000 vanhaa mummonmark-

kaa, Murtoo-Huoponen ker-

too. Paitsi tuottoon, Murtoo-

Huoponen on tyytyväinen

myös aurinkoiseen säähän.

-Oli niin ihana ilma. Esiru-

kouksemme kyllä kuultiin,

niin paljon rukoilimme, että

sää suosisi. Oikein näki, kuin-

ka ihmiset nauttivat auringon-

paisteesta, hän hehkuttaa.

Torilla vieraili ihmisiä niin

runsaasti, että soppatykin vie-

reltä tavatut Terttu Kuuse-

la ja Kalevi Haapanen joutui-

vat myymään hernekeiton ha-

vittelijoille ”ei oota” jo ennen

puoltapäivää. -Voi, ei tämä ole

uutta. Monena vuonna ollaan

täällä oltu, ja joka kerta soppa

loppuu kesken. Kyllä tämä To-

pin Veikon mestaroima her-

nekeitto on sen verran halut-

tua.

Vammalan kuurojen kum-

mipiirin kojussa Leena Bäck-

man ja Eero Tallberg kaup-

pasivat arpoja sekä ryynejä

ja jauhoja Tallbergin pelloilta

Kaukolasta. -Keräämme va-

roja kuurojen lasten hyväksi.

Meillä on 12 kummilasta Erit-

reassa, Namibiassa ja Tansani-

assa, kertoi 25 vuotta lähetys-

torilla mukana ollut Bäckman.

-Olen tehnyt päivätyöni kuu-

rojen parissa. On todella hie-

noa olla taas mukana täällä lä-

hetystorilla, hän iloitsi.

Vanhat lähetit koolla

Juhlavuoden kunniaksi lähe-

tystorille oli kutsuttu kaikki

lähetysjärjestöt sekä Vamma-

lan seurakunnan vanhat lähe-

tit alkuajoilta. -Paikalla olivat

muun muassa Martti Pouk-

ka, joka on meidän vanha lä-

hettimme ja edustaa nykyi-

sin Sanansaattajia sekä Har-

ri Lammi. Lammien perhettä

voi kutsua totiseksi lähetysve-

teraaniksi, sillä 20 vuotta lä-

hetystyötä on tulossa täyteen,

Murtoo-Huoponen kertoo.

Historian havinaa edustivat

myös lavan takaseinän taulut,

joihin Tellervo Murtoo-Huo-

ponen oli arkistoja penko-

malla löytänyt tekstiä ja kuvia

Vammalan seurakunnan lähe-

tystyön eri vaiheista.

Vammalan seurakunnalla

on tällä hetkellä kahdeksan lä-

hettiä, jotka toimivat eri tehtä-

vissä Egyptissä, Keniassa, Kii-

nassa, Nepalissa ja Sambiassa.

Murtoo-Huoponen kuvailee-

kin Vammalan seurakuntaa

missionääriseksi. -Meillä on

lähettejä todella paljon, vaik-

ka olemme suhteellisen pieni

seurakunta.

Pauliina Parto

Lähetystorilla kuulumisistaan kertoi muiden muassa

Harri Lammi. -Lammit ovat oikeita lähettiveteraaneja,

iloitsee Murtoo-Huoponen.

Väkeä riitti, kun aurinkoinen syyssää helli Vammalan 30. lähetystoria perjantaina.

Leena Bäckman kauppasi torilla arpoja kuurojen lasten hyväksi.

Auton päivä painotti liikennöinnin vastuullisuutta

Vammalassakin vie-

tettiin

Autoliiton

järjestämää

Auton

päivää viime lauan-

taina. Päivä on Auto-

liiton joka syksyinen

voimannäyte, jonka

puitteissa järjestetään

yli kolmekymmentä

tapahtumaa eri puo-

lilla maata yhden syk-

syisen viikon sisällä.

Auton päivän tapahtu-

mista suurimmaksi nou-

si Karkkilassa AL:n Luo-

teis- Uudenmaan osas-

ton ja Auto Kehän yh-

teinen ponnistus, jossa

vieraili yli 2 000 henkeä

kävi paikalla toteamassa

auton ja autoilun tärkey-

den tässä maassa.

Auton päivä kampan-

joi vapaan ja vastuuntun-

toisen autolla liikkkumi-

sen puolesta. Niin myös

Vammalassa, minne Au-

toliiton Länsi-Pirkan-

maan osasto oli koonnut

laajan ja puhuttelevan

tietoiskun Vammalan

Autokatsastuksen pihal-

le. Lapsille oli järjestetty

mm. lokariajelua. Kaik-

kia puhutteli romuttunut

Volvo, joka oli osallisena

tällä seudulla sattuneessa

liikenneonnettomuudes-

sa, jossa Volvon etupen-

killä matkustanut henki-

lö menehtyi ja kuljettaja

loukkaantui vakavasti.

Volvo oli tullut pysähty-

mättä STOP-merkin ta-

kaa suoraan valtatietä

ajaneen toisen henkilö-

auton eteen. Myös toisen

osapuolen kuljettaja ja

matkustaja olivat louk-

kaantuneet.

- Inhimilliset teki-

jät ovat suurin onnet-

tomuuksien aiheuttaja,

tähdensi Autoliiton hal-

lituksen puheenjohtaja,,

vammalalainen asianaja-

ja Risto Tuori.

Hänen mukananaan

päivää järjestämässä oli

tuttu aktiivien joukko,

josta nyt puuttui sairau-

den vuoksi osaston pu-

heenjohtaja Esa Tammi-

nen.

Kiikoslaiset Sini ja Eero Lahtinen tutkivat vakavina Volvon romua. He

kertoivat olleensa itse pahassa nokkakolarissa noin vuosi sitten kun

vastaantuleva ajokki peitti soratiestä kaksi kolmannesta. - Automme

meni lunastuskuntoon, mutta itse säilyimme vammoitta, kertoi paris-

kunta.

Autoliiton puheenjohtaja Risto Tuori joukkoineen painotti Vammalas-

sa vastuullisen autoilun merkitystä. Volvon romu kertoi surullista kiel-

tä liikenteen nurjasta puolesta.

Huomisen autoilijat etsivät tuntumaa autoon Lokari-auton ratista.

Page 10 - Alueviesti_38_2007