Page 11 - Alueviesti_38

11

Keskiviikko syyskuun 19. 2007

Vammalan lionsklubin 48.

toimintakausi on aluil-

laan, joten kahden vuo-

den kuluttua on edessä

50-vuotisjuhlat. Varsinai-

nen toiminta alkoi varsi-

naisesti syyskuun alussa

jota ennen klubin tämän

kauden presidentti Tapio

Riutta oli laatinut yhdes-

sä hallituksensa kanssa

mielenkiintoisen toimin-

tasuunnitelman.

- Kauden huomattavin ulos-

päin näkyvä yksittäinen ta-

pahtuma tulee olemaan ensi

kevään piirikokous, jonka jär-

jestämme yhdessä LC Karkun

kanssa. Tapahtuma kerää lä-

hinnä Pirkanmaalla toimivien

klubien edustajat huhtikuussa

Vammalaan ja kokouspaikka-

na tulee olemaan Sylvään kou-

lu, kertoo Tapio Riutta.

Varsinaisessa toiminnassa

pääpaino tulee edelleen ole-

maan palveluaktiviteeteissä,

jotka kohdistuvat omalle paik-

kakunnalle.

Sastamala-Koti on perin-

teisesti tärkein yksittäiskoh-

de, jossa klubi järjestää erilai-

sia tilaisuuksia ja tekee kiin-

teistön tontilla tarvittavia tal-

kootöitä.

-Tänä kesänä olemme var-

mistaneet, että televisiot nä-

kyvät jatkossakin kodin asuk-

kailla. Klubi lahjoitti digiso-

vittimia ja opasti asukkaita

niiden käyttöön. Opastus ei

jäänyt pelkästään Sastamala-

Kotiin, sillä lionsjärjestö kou-

lutti jäseniään ja Vammalan

klubinkin toimesta kävimme

tekemässä tätä työtä ympäri

Vammalaan pyyntöjen perus-

teella, toteaa presidentti.

Kansainvälisesti merkittä-

vin on Sight First II -kampan-

ja, jonka avulla kerätään va-

roja silmäsairauksien paran-

tamiseen ympäri maailmaa.

Vammalan klubi toimii piiris-

sä ns. malliklubina ja tätä pro-

jektia vetää Keijo Laine.

Nuorekas johtoryhm

- Meillä oli ns. hallituksen-

vaihtajaiset poikkeuksellisesti

vasta elokuussa. Vanha halli-

tus sai lähteä ja uusi tuli tilalle.

Johtoryhmämme on nyt poik-

keuksellisen nuorekas, keski-

ikä on n. 43 vuotta, joka on

lionstoiminnassa ja yleensä-

kin tämän tyyppisessä järjes-

tötoiminnassa suhteellisen al-

hainen. Hallituksessa on kui-

tenkin mukana myös varsin

paljon vankkaa tietämystä ja

kokemusta omaavia lionsvel-

jiä. Olen varma, että tällä ko-

koonpanolla toteutamme ne

suunnitelmat, mitkä jäsenistö

syyskuun kuukausikokoukses-

sa hyväksyvät, sanoo Riutta.

Klubin hallitus muodostuu

seuraavista henkilöistä: Presi-

dentti Tapio Riutta, 1. varapre-

sidentti Kalle Satimus, 2. vara-

presidentti Pertti Tihveräinen,

sihteeri Kari Voittomäki, ra-

hastonhoitaja Pauli Nuutila,

klubimestari Rauno Laitinen,

tail twister Keijo Laine ja past.

pres. Heikki Vieras.

Piirikokouksen järjestely-

toimikunnan puheenjohtaja-

na toimii Keijo Laine, tiedo-

tusvastaavana Jussi Lehtinen

ja nuorisovaihtoasiamiehenä

Pertti Tihveräinen.

Leo-klubi Vammalaan

Viime keväänä perustettiin

Vammalaan myös Leo-klu-

bi, jota Vammalan ja Karkun

klubit tulevat tukemaan kai-

kin tavoin.

- Leot ovat Lions Interna-

tionalin kansainvälinen nuo-

risojärjestö. Se on samal-

la tavalla palvelujärjestö, ku-

ten varsinaisetkin lionsklu-

bit. Leot ovat 14-28 vuotiaita

nuoria, joilla on mahdollisuus

omassa klubissaan kehittää it-

seään ja saada kokemuksia

johtamis- ja palvelutehtävissä.

Leojen toiminta on levinnyt

139 maahan ja jäseniä on n.

140.000. Vammalan Leo -klu-

bin ensimmäisenä president-

tinä toimii Heli Ketola, ker-

too Riutta iloisena ja ylpeänä

nuorten mukaantulosta lions-

toimintaan.

Kahden vuoden päästä on

klubin 50-vuotisjuhlavuosi ja

siihen liittyvien juhlallisuuk-

sien suunnitteluun on valit-

tu toimikunta, jonka vetäjänä

toimii Rauno Laitinen.

Tapio Riutta näkee klubin

tulevaisuuden valoisana.

-Kuulumme maailmaan

suurimpaan palvelujärjes-

töön ja kymmenenkin vuo-

den kuluttua vastaamme ajan

haasteisiin tukemalla paikka-

kunnan ikäihmisiä ja nuoria,

unohtamatta järjestön kan-

sainvälisiä projekteja. Olem-

me vireä, omaa historiaamme

arvostava ja tulevaisuuteen us-

kova järjestö. Toivon, että jo-

kainen nykyinen jäsen tuntee

tällä kaudella iloa osallistumi-

sestaan nähdessään oman pa-

noksensa hyödyttävän jotakin

todellista avun tarvitsijaa, to-

teaa presidentti Tapio Riutta.

LC Vammala nuorekkaalla

johdolla uuteen toimikauteen

Nuorekas johtoryhmä ladyineen kuvattuna Tyrvään Riipisellä aidossa maalaismaise-

massa. Erja Henttonen (vasemmalla), sihteeri Kari Voittomäki, Riikka Riutta, presi-

dentti Tapio Riutta, Eija Nuutila ja rahastonhoitaja Pauli Nuutila.

Nyt tukiverkossa on mahdollista puhekin

Vammalan-Huittisten seudun

Mielenterveysseura on ollut

nettiauttamisen uranuurtaja

Verkkokriisikeskus Tuki-

net kokeilee puhelinaut-

tamista Internetissä. Pal-

velun puheominaisuutta

on mahdollista jatkossa

käyttää tekstin rinnalla

reaaliaikaisissa kahden-

keskisessä, työntekijän ja

asiakkaan välisissä keskus-

telussa sekä reaaliaikaisis-

sa keskusteluryhmissä.

Molemmissa voi kommuni-

koida sekä kirjoittamalla että

puhumalla. Käyttäjät voivat

valita haluamansa kommuni-

kointitavan.

Tukinet on auttanut ihmi-

siä verkossa jo yli seitsemän

vuotta. Hanke lähti liikkeelle

Vammalan-Huittisten seudun

Mielenterveysseuran koordi-

noimana toukokuussa vuon-

na 2000 ja nyt mukana olevia

Tukinet-kriisikeskuksia on

yhdeksän eri puolilla Suomea.

-Vammalan lisäksi Kuopiossa,

Seinäjoella, Turussa, Kemissä,

Lahdessa, Raumalla, Salossa

ja Helsingissä, luettelee kehi-

tystyöstä alusta asti vastannut

Kari Kandell.

- Toiminnan ajan olemme

myös kehittäneet uusia tapo-

ja auttaa netissä. Tukinetin

puhelinsovelluksella suomen-

kieliset ihmiset ympäri maail-

maa voivat kriisin kohdatessa

olla yhteydessä meihin ilman

puhelukustannuksia, Kandell

lisää.

- Puhelinsovellus toimii se-

laimessa, muita ohjelmia ei

tarvita, korostaa Pekka Hali-

nen Netlandista, joka on pal-

velun tekninen toteuttaja.

Puhelinsovelluksen lisäk-

si käyttöön otetaan muitakin

uusia palveluita. Samassa yh-

teydessä myös Tukinetin sivu-

jen koko ulkoasu uudistuu.

Yhteydenottojen

määrä kasvussa

Toiminnan aikana kriisiapua

on verkon välityksellä annet-

tu noin 40 000 kertaa. Krii-

siyhteydenottojen määrä on

jatkuvassa kasvussa. -Ensim-

mäisenä vuonna yhteydenot-

toja oli 500, viime vuonna 10

000 ja tänä vuonna kasvu on

jälleen 25 % luokkaa, Kandell

laskiskelee.

Palvelu antaa mahdollisuu-

den luotettavaan ja turvalli-

seen asiointiin kriisikeskuk-

sessa Internetin avulla. Asi-

akas voi osallistua keskuste-

luryhmiin, hakea tietoa tai

keskustella yksityisesti ja luot-

tamuksellisesti kriisikeskuk-

sen koulutetun vapaaehtoi-

sen tukihenkilön tai ammat-

tiauttajan kanssa. -Yleisimpiä

aiheita ovat parisuhdeongel-

mat, mielenterveysongelmat

ja yleensäkin elämään liittyvät

kriisit, Kandell kertoo. Hän

korostaa, että asiakas pysyy

anonyyminä. Henkilötiedot

eivät tule esille missään vai-

heessa.

Merkittävää on sekin, että

palvelut ovat asiakkaille mak-

suttomia. Toiminnan rahoit-

taa Raha-automaattiyhdistys.

Maija Latva

Pekka Halinen Netlandista (vasemmalla) ja Kari Kandell Vammalan-Huittisten seu-

dun Mielenterveysseurasta ovat tehneet yhteistyötä Tukinetin kehittämisessä jo vuo-

desta 1999. Nyt otettiin käyttöön jo kolmas versio. Puheominaisuuden myötä Tuki-

netin sivujen koko ulkoasu uudistui.

Vammalan seudun järvet

puhtaaksi nuottaamalla

Ylistenjärvellä nuotattiin

viime viikolla torstaista

lauantaihin useita tonne-

ja kalaa. Kysymyksessä

oli Vammalan seudun ka-

lastusalueen hoitokalas-

tushanke. Samoissa mer-

keissä nuotataan kalaa

tänä syksynä ainakin vielä

Vammalan Houhajärvellä.

Ylistenjärven nuottaus teh-

dään kalakannan uusimiseksi.

- Nuottauksen tarkoituk-

sena on vähentää särkien ja

muiden pikkukalojen määrää,

jotka vievät tilaa muikuilta,

kertoo Vammalan seudun ka-

lastusalueen isännöitsijä Kalle

Kallo.

Ylistenjärvessä nuottaus

aloitettiin viime vuonna ja nyt

on jo nähtävissä merkkejä, et-

tä muikku on löytänyt järvestä

paremmin elintilaa. - Nuotta-

uksen yhteydessä on tullut tä-

män vuoden muikun poikasta,

jota ei ollut viime vuonna ha-

vaittavissa, kertoo Kallo.

Ylistenjärvellä hoitokalastus-

ta eli nuottausta tehdään ensisi-

jaisesti kalakannan parantami-

seksi, mutta nuottaamisella on

myös muita vaikutuksia. Vie-

lä tänä syksynä Houhajärvellä

tehtävät nuottaukset tehdään

rehevöitymisen estämiseksi.

- Yleisesti luullaan, että jär-

vien rehevöityminen johtuu ul-

koisesta kuormituksesta, mutta

tämä ei pidä täysin paikkaansa,

kertoo nuottauksesta vastaava

kalatalousyrittäjä Kari Kinnu-

nen.

Suuri kalakanta aiheuttaa

järviin runsaasti ravinnepäästö-

jä, jotka ovat järvelle haitallisia.

Pienet kalat syövät eläinplank-

tonia, joka on järven ravinto-

ketjun kannalta välttämätöntä.

Ravintoketjun sekoaminen ai-

heuttaa muun muassa sinile-

väkukintoja. - Järviä rasitetaan

usealta suunnalta muun muas-

sa ulkoisesti metsien ja peltojen

kautta, mutta totuus on, että si-

säinen kuormitus on monissa

järvissä ulkoiseen kuormaan

verrattuna 20-30 kertaa suu-

rempi. Toisin sanoen pahin uh-

ka järvien rehevöitymiselle on

vääristynyt ekosysteemi, kuten

muun muassa katkenneet ra-

vintoketjut, selittää asiaa paljon

tutkinut Kari Kinnunen.

Nuottausten tulokset niin

Ylistenjärven kuin Houhajär-

venkin osalta ovat nähtävissä

vasta tulevina vuosina. Ylisten-

järven muikkukannan parane-

minen on merkki paremmas-

ta, mutta kuten kaikki tietävät,

luonnossa asiat tapahtuvat pi-

demmällä aikavälillä kuin yh-

dessä vuodessa.

Valtavat kalamäärät jotka

Ylistenjärvestä nostettiin, meni-

vät suurelta osin länsirannikolla

sijaitsevan minkkitarhan asuk-

kaiden suihin. Nuottaaminen

kiinnosti jonkin verran myös

paikallisia asukkaita, jotka oli-

vat saapuneet seuraamaan työ-

tä ja ainakin muutamien muo-

vikassit täyttyivät kalasta.

Aukusti Vatanen

Kalatalousyrittäjä Kari Kinnunen lapioi kalat traktorin

kauhaan ja pääosa saaliista kuljetettiin minkkitarhan

asukkaille.

Page 11 - Alueviesti_38_2007