Page 11 - Alueviesti_42_2007

11 Keskiviikko lokakuun 17. 2007
Äitinsä omaishoitajana toimiva Sinikka Närvä:
”Tässä talossa ei ole
huumorista luovuttu”Pauliina Parto
Pienen selkäleikkauksen pi-
ti olla Lea Kulmalalle vain lä-
pihuutojuttu. Tuttu lääkäri oli
diagnosoinut pitkään jatku-
neen vaivan selkäydinkanavan
ahtaumaksi, jonka oli mää-
rä hoitua leikkauksella. Rönt-
genkuvat tulkinnut lääkäri oli
kuitenkin toista mieltä, hänen
lausuntonsa mukaan selässä
oli välilevyn pullistuma. Lau-
sunnon myötä selkään tehtiin
vääränlainen leikkaus, jonka
seurauksena tapahtui potilas-
vahinko.
Lea makasi kahdeksan
kuukautta sairaalassa ja kärsii
 loppuikänsä raskaista seuraa-
muksista.
Tapauksesta on nyt toista-
kymmentä vuotta. Lea Kul-
mala kiikkuu hiljakseen kei-
nutuolissa Vammalan Kal-
lialassa tyttärensä Sinikan ja
tämän miehen Simo Närvän
kodikkaassa keittiössä. Tai oi-
keammin oman kotinsa keitti-
össä, sillä 1996 sattuneen epä-
onnistuneen leikkauksen jäl-
keen Lea on ollut osa Sinikan
ja Simon arkipäivää.
Tytär alkoi potilasvahingon
jälkeen huolehtia samassa ker-
rostalossa, vastapäisessä asun-
nossa asuneesta äidistään.
Omaishoitosuhde syntyi vuo-
sien saatossa kuin itsestään.
-En olisi voinut edes kuvi-
tella laittavani reipasta ja vir-
keää, vähän päälle seitsemän-
kymppistä äitiä mihinkään
laitokseen makaamaan, Sinik-
ka Närvä napauttaa.
Surullisen kuuluisan selkä-
leikkauksen jälkeen selvisi, et-
tä Lea sairastaa lisäksi Parkin-
sonin tautia. Hänen päivänsä
täyttyvät selkäsäryistä ja jalka-
vaivoista. Toinen jalka on pas-
siivinen, toisessa jalassa her-
moradat vetävät varpaita ylös-
päin. Lea pääsee liikkumaan
hitaasti kainalosauvojen kans-
sa, mutta koskaan ei tiedä mil-
loin jalat lähtevät alta. -Tämä
on ympärivuorokautista huo-
lenpitoa. Välillä tehdään pe-
tiä ja välillä passataan kahvia
eteen, Sinikka nauraa. Vaikka
takana on vaikeita aikoja, täs-
sä huushollissa ei anneta sijaa
jossittelulle tai harmittelulle. -
Jossittelu on kuule yhtä raskas
ajatus kuin mustasukkaisuus.
Asiat täytyy katsoa sellaisi-
na kuin ne ovat. Meillä ei ole
huumorista luovuttu.
Puolison oltava
myötämielinen
Lea Kulmala palasi potilasva-
hingon ja sairaalassa vietetty-
jen kuukausien jälkeen omaan
kerrostaloasuntoonsa, mutta
pian kävi selväksi, että jokin
muu ratkaisu on keksittävä.
-Minulla oli kolme paikkaa
hoidettavana; oma asuntom-
me, äidin asunto ja kesäpaik-
kamme Kauvatsalla. Oli ihan
selvä asia, etten jaksa vasta-
ta niin monesta paikasta, Si-
nikka kertoo. Niinpä Närvät
alkoivat etsiä omakotitaloa,
jonne kolmikko voisi yhdes-
sä muuttaa. Sopiva talo tuli lo-
pulta vastaan Vammalassa.
Varsinaista päätöstä
omaishoitajaksi ryhtymises-
tä Sinikka ei ole missään vai-
heessa tehnyt, asiat ovat järjes-
tyneet luonnostaan.
-Olin äidin kanssa jo ennen
potilasvahinkoa paljon teke-
misissä. Äiti ei ole ollut oike-
astaan ollenkaan yksin sen jäl-
keen kun isä kuoli parikym-
mentä vuotta sitten, oli ihan
luonnollista, että hän muuttaa
meidän luoksemme.
Sinikan mies Simo on sa-
maa mieltä. Suurimmat kii-
tokset Sinikka osoittaakin kär-
sivälliselle puolisolleen.
-Jos nainen sanoisi, että
anoppi muuttaa nyt meille,
luulen että moni suomalainen
mies sanoisi ettet varmaan
tuo sitä tänne, Sinikka nauraa,
mutta vakavoituu saman tien.
-Lähtökohta on aina se, et-
tä molempien puolisoiden on
hyväksyttävä omaishoitosuh-
de, meillä sen kanssa ei ole on-
neksi ollut ongelmia, Simo on
huolehtinut äidistä koko ajan
yhtä lailla.
Kuka oli murhaaja?
Kun oma elämä pyörii lä-
hes kokonaan toisen ihmisen
ympärillä, ei omaa aikaa ai-
na liikene. Sinikka Närvä on
oppinut nauttimaan pienistä
omista hetkistä, joita päivään
mahtuu. -Nukkuminen on
ainakin yksi harrastus. Meil-
lä oli vielä kesällä pieni tyttä-
rentyttäremme Milka hoidos-
sa, hänen kanssaan otettiin ai-
na päiväunet. Ja Simon kans-
sa kun mennään katsomaan
Murhasta tuli totta, nukahdan
aina kahden minuutin pääs-
tä. Simo sitten kiusaa, että no,
kerros nyt kuka oli murhaaja,
Sinikka nauraa. Iltaisin hänel-
lä on aikaa itselleen, kun talo
on hiljentynyt ja muut men-
neet nukkumaan. -Tykkään
tehdä hommia yöllä, silittää ja
muuta.
Sinikka Närvä on vilkas ja
eloisa ihminen. Hän myöntää,
että pinnan alla kytee myös
temperamenttisuutta. -Kaikilla
on huonoja päivä välillä, ja jos-
kus tulee sanottua ilkeästi vaik-
kei niin tarkoittaisikaan. Sen
kuitenkin tiedän, että äiti antaa
aina anteeksi, kukas minut pa-
remmin tuntee kuin oma äiti.
Lea on samaa mieltä. Äiti-
tytär-suhde on kääntynyt pää-
laelleen. Äiti hoivasi Sinikkaa,
kun tämä oli pieni, nyt on Si-
nikan vuoro huolehtia äidistä.
-Kyllä me laitospaikkaa-
kin mietimme, kun äiti ma-
kasi sairaalassa. Luulen, et-
tä laitokseen joutuessaan äiti
olisi romahtanut, kyllä tämä
omaishoitajuus on puoli voit-
toa henkisellä puolella.
Lea nyökkää jälleen. -Kyl-
lä minä siitä olen niin kiitolli-
nen, että heidän kanssaan olen
saanut olla.
Saspen tavoitteena koko elämä kotona
Sinikka Närvälle oli itsestäänselvyys ryhtyä huolehtimaan äidistään Lea Kulmalasta.
-Ei tullut mieleenkään laittaa reipasta äitiä mihinkään laitokseen makaamaan.
”
Jos nainen sanoisi, että
anoppi muuttaa nyt meille,
luulen että moni suomalainen
mies sanoisi ettet varmaan
tuo sitä tänne.
Laki omaishoidon tuesta as-
tui voimaan 1.1.2006. Sen tar-
koituksena on edistää hoidet-
tavan edun mukaisen hoidon
toteutumista turvaamalla riit-
tävät sosiaali- ja terveyden-
huollon palvelut sekä hoidon
jatkuvuus ja omaishoitajan
työn tukeminen.
Sastamalan perusturva-
kuntayhtymän alueelle val-
misteltiin Kokonainen elä-
mä kotona -hankkeen aika-
na seutukunnalliset ohjeet
omaishoidon tuen myöntä-
miseksi.
Tavoitteena on, että kaikki
seutukunnan kunnat hyväk-
syisivät nämä yhtenevät oh-
jeet päätöksentekonsa pohjak-
si. Hankkeessa mukana olleet
kunnat ovat Kiikoinen, Lavia,
Mouhijärvi, Suodenniemi,
Vammala ja Äetsä. Ohjeistus
astui voimaan vuoden alusta.
Omaishoidon tukea hae-
taan kuntien yhteisesti laa-
timalla hakemuksella, jonka
liitteeksi tulee toimittaa selvi-
tys terveydentilasta ja toimin-
takyvystä.
Selvityksen voi antaa esi-
merkiksi lääkäri tai tervey-
denhoitaja. Asiakkaan terve-
yden ja toimintakyvyn selvit-
tämiseksi tehdään lisäksi ko-
tikäynti.
Omaishoidon tuen saajalle
laaditaan aina hoito- ja palve-
lusuunnitelma. Pohjana tuli-
si käyttää yhteisesti laadittua
suunnitelmalomaketta. Tuki
myönnetään rahana tai raha-
na ja palveluna. Tapa, jolla tu-
ki myönnetään, kirjataan hoi-
to- ja palvelusuunnitelmaan
sekä omaishoitajan kanssa laa-
dittavaan sopimukseen.
Hoitopalkkio määräytyy
tapauskohtaisesti
Hoitopalkkion tuen määrä
riippuu kulloinkin voimassa
olevasta maksuluokituksesta.
Palkkion taso määräytyy hoi-
don sitovuuden ja vaativuu-
den mukaan. Alin maksetta-
va korvaus on 1.1.2006 alkaen
vähintään 300 "/kk. -Verotus
määräytyy samalla periaat-
teella kuin meillä palkansaa-
jillakin. Monesti omaishoita-
ja on eläkkeellä, jolloin eläk-
keestä menee veroprosentti
päätoimen mukaan ja omais-
hoidontuesta sivuprosentin
mukaan. Tällöin veroprosent-
ti on yleensä noin 40. Myös
työssä käyvillä omaishoita-
jilla verotus menee sivupro-
sentin mukaan. Toki ne jotka
ovat esimerkiksi jättäytyneet
työelämästä pois omaishoito-
tilanteen vuoksi ja omaishoi-
dontuki on ainoa pääomatulo
niin tällöin verotus omaishoi-
dontuesta menee päätoimen
mukaan, kertoo palveluohjaa-
ja Mervi Marttila Saspesta.
Lakisääteisesti omaishoita-
jalla on oikeus kahteen vapaa-
päivään kalenterikuukaudes-
sa. Pääsääntöisesti vapaat tu-
lisi pitää kuukausittain, mutta
tarvittaessa hoitajan on mah-
dollista kerätä vapaita ja pitää
ne pidemmässä jaksossa ker-
rallaan. Tästä järjestelystä tu-
lee kuitenkin sopia aina erik-
seen päätöksen tekijän kans-
sa.
Vapaita ei voi käyttää akuut-
teihin, eikä ennalta suunnitel-
tuihin hoitojaksoihin esimer-
kiksi vuodeosastolla. Ennalta
sovittuihin laitoshoitojaksoi-
hin (esim. intervallihoito) voi
käyttää pääsääntöisesti vain
kuluvan kuukauden vapaat.
Tapauskohtainen jousto on
kuitenkin mahdollista.
OMAVA tukee
omaishoitajia
Suomen Punainen Risti aloitti
1.8.2006 OMAVA -hankkeen
eli omaishoitajien tukitoimin-
tahankkeen Satakunnan pii-
rissä Harjavallan, Kokemäen
ja Vammalan osastoissa. Han-
ke on RAY:n tukema.
Tavoitteena on kehittää
omaishoitajille koulutettu-
jen vapaaehtoisten toteut-
tamaa tukihenkilö- , virkis-
tys-, ryhmä- ja koulutustoi-
mintaa.
Omava-hankkeen myötä
Vammalassa on alkanut muun
muassa vertaistukiryhmät
mies- ja naisomaishoitajille ja
hankkeen myötä omaishoita-
jat saivat virkistys-/hemmot-
telupäivän Hoikalla syyskuun
alussa.
Omaishoidon
rahallinen merkitys
Omaishoidolla on sekä Saspessa että valtakunnallises-
ti suuri taloudellinen merkitys. Laitoshoitoa korvaava
omaishoidontuki maksaa 620-1000 euroa kuukaudessa,
kun laitoshoitovuorokausi maksaa noin 90 euroa vuoro-
kaudessa. Kuukaudessa laitoshoidon kustannukset nou-
sevat 2700 euroon.
Omaishoito korvaa Vammalassa laitoshoidon 27 asi-
akkaan kohdalla, mikä tarkoittaa vuodessa yli 500 000 eu-
ron säästöä.
Kokemäen Yhteiskoulu 100-vuotias
Aukusti Vatanen
Tällä viikolla juhlitaan Koke-
mäen Yhteiskoulun 100-vuo-
tisjuhlia.
Eilen tiistaina järjestettiin
Juhlaseminaari, jossa käytiin
läpi koulun historiaa ja kar-
toitettiin suomalaisen yleissi-
vistävän koulutuksen histori-
aa yleensä.
Huomenna on avoimet ovet
koulukeskuksessa ja perjan-
taina tapahtuu koulun lipun
naulaus ja vihkiminen koulu-
keskuksen sisäpihalla.
Lauantaina on luokkako-
kousten vuoro ja päivä hui-
pentuu illalla pidettävään juh-
lagaalaan.
Vielä sunnuntaina on Juh-
lajumalanpalvelus Kokemäen
kirkossa ja pääjuhla koulukes-
kuksessa.
Jumalanpalveluksen jäl-
keen suoritetaan tervehdys-
käynnit entisten rehtorien
haudoilla ja sankarihaudoilla.
Pääjuhla alkaa kello 13.
 ”Koulu pilaa ajatukset”
Vielä 1800-luvulla moni ajat-
teli, että koulunkäynti pilaa
ihmisen ajatukset. Kokemäen
yhteiskoulun tavoite oli kui-
tenkin heti alusta alkaen sivis-
tää alueen kansaa.
Yhteiskoulu perustettiin
vuonna 1907, jolloin Suomes-
sa ei ollut vielä edes oppivel-
vollisuutta.
- Kokemäellä on ollut hy-
vin varhaisista ajoista lähti-
en ajatuksena, että kansaa pi-
tää sivistää yhteiskuntaluok-
kaa ja sukupuolta katsomat-
ta. Osaltaan näiden aatteiden
vuoksi perustettiin yhteiskou-
lu, johon myös tytöt saattoi-
vat mennä, kertoo Kokemäen
yhteiskoulun 100-vuotishisto-
riikin koonnut historioitsija
Markku Mattila.
Historian havinaa
Yhteiskoulun kannalta ensim-
mäinen merkittävä asia oli, et-
tä se saatiin toimintaan. Lu-
kio-luokat saatiin mukaan
vuonna 1918.
Aluksi lukio toimi maanvil-
jelyslukiona.
Sotien jälkeen koulu koki
suuren massoittumisen, kun
kansan parissa haluttiin kou-
lutusta yhä enemmän.
Tämän jälkeen suurin as-
kel on ollut peruskoululaki,
joka säädettiin 1960-luvun lo-
pussa.
- Viime vuosikymmeninä
kehitys on ollut niin nopeaa,
että siitä voisi kirjoittaa oman
kirjansa, kertoo Markku Mat-
tila.
Täällä alkoi Kokemäen
Yhteiskoulun taival vuon-
na-1907.