Page 7 - Alueviesti_42

7

Keskiviikko lokakuun 17. 2007

Sotilaspastori Jari Rankinen:

”Afganistaniin oli hyvä mennä,

koska siellä kaivattiin pappia”

Maija Latva

Vammalan kappalainen Jari

Rankinen ottaa minut vastaan

kauniin kotinsa eteisessä syk-

syn ensimmäisenä, todella kyl-

mänä päivänä. Hän on hetkeä

aiemmin palannut Irlannista,

jossa oli parin vuorokauden

lomalla vaimonsa Minnan se-

kä ystäväpariskunnan kans-

sa. Muutaman tunnin päästä

mies on taas lähdössä.

Sotilaspastorin työt odotta-

vat Afganistanissa. Ensimmäi-

nen palvelusvapaa on ohitse.

Jari tulee vielä pari kertaa käy-

mään Suomessa, ennen kuin

pesti päättyy helmikuun puo-

lessa välissä.

Afganistanissa Jari työs-

kentelee suomalaisten ja ruot-

salaisten rauhanturvaajien yh-

teisleirissä Masar-e-Shari!ssa,

Pohjois-Afganistanissa. Suo-

malaisia leirissä on noin 70 ja

ruotsalaisia noin 350. Molem-

milla on oma pappi.

-Tosin teemme paljonmyös

yhteistyötä, Jari kertoo.



Ensimmäinen kuusiviik-

koinen sotilaspastorina on ol-

lut Jarille mielenkiintoista ai-

kaa. Hän on nähnyt, että pap-

pia tarvitaan kriisinhallinta-

joukoissa.

-Suomalaisilla ei siellä ol-

lutkaan omaa pappia. Etenkin

toukokuussa sattuneen rau-

hanturvaajan kuolemantapa-

uksen jälkeen suomalaisjou-

kolta tuli toive oman pastorin

saamisesta, Jari kertoo.

Hänen mukaansa Afganis-

taniin tuntui hyvältä mennä,

koska pappia oli odotettu. -

Olen ollut positiivisesti yllät-

tynyt siitä aktiivisuudesta, jol-

la rauhanturvaajat käyvät ilta-

kirkossa ja hartauksissa, Jari

iloitsee. Hyviä keskusteluja on

syntynyt, kun miehet istuvat

iltaisin saunassa tai ovat yh-

dessä partiossa. Naispappe-

us rauhanturvaajia ei ole juu-

ri kiinnostanut. Heidän mie-

lessään on toisenlaisia asioita,

kun ollaan kaukana kotoa ja

vaaran uhkakin on yllä. Jarin

mielestä on hyvä, että pappia

arvioidaan aivan muilla kri-

teereillä kuin sillä, mitä mieltä

on naispappeudesta.

”Elämämme on

Jumalan käsissä”

Jarin aikanakin suomalaisia

on joutunut tienvarsipommi-

iskujen kohteeksi, mutta va-

kavilta onnettomuuksilta on

vältytty. Leiristä ei saa pois-

tua kuin määrättyihin tehtä-

viin. Silloinkin liikkeellä on

aina vähintään kaksi panssa-

roitua autoa ja rauhanturvaa-

jilla kypärät, suojalasit, luoti-

liivit ja aseet.

-Luultavasti Suomesta kat-

sottuna Afganistanissa olemi-

nen näyttää paljon vaaralli-

semmalta kuin se on, Jari poh-

tii. Työn vaarallisuudesta Jari

ja Minna puhuivat jo ennen,

kuin mies teki päätöksensä

lähteä Afganistaniin. -Luo-

tamme siihen, että elämämme

on Jumalan käsissä. Niin tääl-

lä Vammalassa kuin Afganis-

tanissa, Jari kertoo.

Afganistanin kaupungeissa

ja kylissä Jari on saanut käsi-

tyksen paikallisesta elämän-

menosta. -Liikenne on suurel-

ta osin kaoottista, siellä ovat

sekaisin autot, polkupyörät ja

aasit ja risteyksissä ei väistetä

oikealta tulevaa. Usein väistää

se, jolla on heikompi kulku-

neuvo. Ihmeen vähän on kui-

tenkin näkynyt onnettomuuk-

sia, Jari kertoo.

Paikalliset ihmiset ovat

osoittautuneet pääosin ystä-

vällisiksi ja iloisiksi, valtavas-

ta köyhyydestä huolimatta. -

Jos joku osaa muutaman sa-

nan englantia, hän mielellään

keskustelee. Ihmiset kertovat

perheestään ja kysyvät omas-

tani. Ihmetystä herättää se, et-

tä minulla on vain kaksi las-

ta. Ja vain yksi veli, Jari nau-

reskelee.

Irlantilainen

musiikki ihastutti

Ensimmäiset kuusi viikkoa

Afganistanissa menivät Jarin

mukaan nopeasti ohitse, sa-

moin parin viikon palvelusva-

paa kotona. Kotiloman päät-

teeksi Rankiset kävivät ystä-

väpariskunnan kanssa Irlan-

nissa.

-Katselimme nähtävyyksiä

ja kauniita vanhoja kirkkoja

sekä irlantilaista elämänme-

noa yleensä, Jari kertoo.

Hän ihastui kovasti irlan-

tilaiseen musiikkiin, joka soi

myös kaduilla monien ka-

tusoittajien ansiosta.

Viime keskiviikkona illan-

suussa Jari hyvästeli perheen-

sä ja lähti muiden lomalla ol-

leiden kanssa kohti Afganis-

tania. Seuraavan kerran hän

tulee kotiin marraskuun alus-

sa. -Onneksi satelliittipuhelin

toimii siellä moitteettomasti.

Soittelemme Minnan ja poi-

kien kanssa lähes päivittäin ja

lähettelemme myös sähköpos-

tia, Jari Rankinen kertoo.

Jari Rankinen vei mennessään iloa monelle lapselle ja nuorelle Afganistaniin. -Siellä

tykätään kovasti lentopalloilusta, mutta palloista on kova pula. Sain kassillisen pal-

loja eräältä ”VaLePa-aktiivilta” ja nämä lähtevät nyt mukaani, jaettaviksi innokkaille

pelaajille, sotilaspastori iloitsi.

Seuraavan kerran Jari tulee kotiin marraskuun alussa.

”

Liikkeellä on aina vähintään

kaksi panssaroitua autoa ja

rauhanturvaajilla kypärät, suojalasit,

luotiliivit ja aseet.

Jari Rankisen lähtöpäivänä tuli myös tieto kurinpitoasia-

miehen päätöksestä. Päätös on salainen ainakin 21.11. as-

ti, jolloin tuomiokapituli pyrkii käsittelemään asiaa. Ja-

ri Rankista on pyydetty toimittamaan kirjallinen vastaus

rangaistusvaatimukseen 24.10 mennessä, mutta Ranki-

sen pyynnöstä aikaa on jatkettu 15.11 saakka.

Influenssarokotusten aika alkaa olla käsillä

In"uenssan aiheuttamia kuu-

metta, yskää ja nuhaa vastaan

tulisi taistella rokotuksella lo-

ka-joulukuussa.

Kansanterveyslaitoksen in-

fluenssarokotussuosituksen

mukaisesti maksuttomiin ro-

kotuksiin ovat oikeutettuja

lääketieteellisiin riskiryhmiin

kuuluvat ja 65 vuotta täyttä-

neet henkilöt.

Kroonisia sairauksia po-

tevilla henkilöillä on suurin

riski sairastua vakavaan in-

"uenssaan, joka voi johtaa

sairaalahoitoon tai jopa en-

nenaikaiseen kuolemaan. Iän

mukana riski sairastua va-

kavaan in"uenssaan kasvaa,

vaikka altistavaa perustautia

ei olisikaan todettu. Syksys-

tä 2007 alkaen maksuttoman

in"uenssarokotuksen voivat

saada myös kaikki 6 - 35 kuu-

kauden ikäiset lapset.

In"uenssa A- ja B-viruk-

set aiheuttavat vuosittain epi-

demioita joulukuun ja huhti-

kuun välisenä aikana.

Epidemian aikana 2-15

% väestöstä voi sairastua in-

"uenssaan. Epidemian laajuu-

teen vaikuttaa merkittävästi

se, kuinka samantyyppiset vi-

rukset ovat kiertäneet väestös-

sä aiemmin ja kuinka paljon

väestöllä on vasta-aineita kul-

loinkin kiertäviä virustyyppe-

jä vastaan. Suuresti muuntu-

nut virus voi aiheuttaa laajan

epidemian.

In"uenssavirusten jatkuvan

muuntumisen vuoksi rokotus

tarvitaan vuosittain.

Influenssarokotustilaisuudet Saspessa

Kiikoinen:

Kiikoisten neuvola, lapset ja aikuiset 13.11. ja 27.11. klo 15-17

sekä 18.12. klo 16-17.

Lavia:

Lavian neuvola, lapset ja aikuiset 5.11. ja 13.11. klo 15-17.

Mouhijärvi:

Mouhijärven neuvola, lapset 5.11. ja 19.11. klo 12-14 sekä 8.11. ja 15.11.

klo 9-11, aikuiset 1.11., 2.11., 5.11., 7.11. klo 8-10 ja 8.11. klo 13-15.

Vammala:

Palvialan neuvola, lapset ja aikuiset 7.11. klo 14-16,

Sammaljoen neuvola, lapset ja aikuiset 14.11. klo 14-16,

Stormin neuvola, lapset ja aikuiset 6.11. klo 14-16,

Suodenniemen neuvola, lapset ja aikuiset 14.11. ja 28.11. klo 15-17

sekä 19.12. klo 16-17,

Vammalan neuvola lapset 10.11. ja 15.12. klo 9-12 sekä 13.11. ja 18.12.

klo 16-18, aikuiset 7.11. alkaen marraskuussa joka keskiviikko ja torstai

klo 14-16 sekä maanantai klo 16-18.

Äetsä:

Kiikan neuvola, lapset ja aikuiset 1.11., 8.11. ja 11.12. klo 15-17,

Äetsän neuvola lapset ja aikuiset: 1.11. ja 3.12. klo 12-16 ja 2.11. klo

12-14 sekä marraskuussa joka tiistai klo 16-17

Tyykityttöjen

keskospeitot esillä

kaupunginkirjastossa

Tyrwään Tyykitytöt ahkeroi-

vat kevään ja kesän ajan kes-

kospeittojen parissa.

Yli 200 valmista peittoa

lahjoitetaan Tampereen yli-

opistolliselle sairaalalle 29.10.

Parhaillaan peitot ovat esillä

Vammalan kaupunginkirjas-

tossa, jossa niitä voi ihailla 27.

päivään saakka.

YLEISÖLTÄ

Mikä merkitys on

ehdotetuilla uuden

kaupungin nimillä?

Tulevan kaupungin nimi as-

karruttaa monia. Mielipitei-

tä on puoleen ja toiseen – toi-

set innokkaita tai tuomitse-

via, ja kannanottoja on hyvin

monenlaisia. On suotavaa,

että asiasta keskustellaan pe-

rusteellisesti. Hyvällä nimellä

pitäisi mielestäni olla seuraa-

vat ominaisuudet: 1) Se kuu-

lostaisi hyvältä mahdollisim-

man monen korvaan eli sil-

lä olisi enemmän myönteisiä

kuin kielteisiä mielleyhtymiä.

2) Nimi kattaisi mahdollisim-

man laajasti koko tulevan kau-

pungin alueen eli se ei nostai-

si jotakin kaupungin aluetta

muiden edelle. 3) Sillä olisi

historiallista arvoa. 4) Se olisi

helppo nimi käyttää sekä suo-

menkielessä että myös kan-

sainvälisesti nykyisenä EU-

aikana. 5) Se erottuu muis-

ta kuntien ja kaupunkien ni-

mistä.

Nähdäkseni kaikki varteen

otettavimmat nimet ovat suo-

menkielen kannalta hyväksyt-

täviä – yhdistelmänimethän

eivät kieli-ihmisten mukaan

ole hyviä eikä sellaisia tääl-

lä ole esitettykään. Mielestä-

ni riittävän hyvin yllä maini-

tut ominaisuudet täyttäviä ni-

miä on vain kaksi: Sastama-

la ja Rautavesi. Seuraavassa

perustelen, miksi nämä ovat

parhaat.

Sastamala kuulostaa melko

monesta tasapainoiselta ja hy-

vältä nimeltä nykyisessä käyt-

tömuodossaan, vaikka on ole-

massa vähemmistö joka ei ole

sitä mieltä. Hyvin harva ul-

kopuolinen nykymuotoisesta

nimestä suoraan saa huono-

ja mielleyhtymiä. Se on ainoa

nimi, joka kattaa selvästi mel-

kein koko tulevan kaupungin

alueen: kaikissa yhteen liitet-

tävissä kunnissa on ollut ai-

nakin osa, joka on kuulunut

historialliseen Sastamalaan.

Muut nimet eivät tähän yllä.

Siksi tämä nimi saa kanna-

tusta kaikista yhdistettävistä

kunnista. Myös historiallisesti

Sastamala voittaa muut, vaik-

ka kaikilla nimillä on olemas-

sa historiallista arvoa ainakin

vähän. Kansainvälisesti Sas-

tamala on helppo ja tasapai-

noinen nimi. Se myös erottuu

muista kuntien ja kaupunki-

en nimistä ainutlaatuisena.

(Jonkin tulevaisuudessa eh-

kä muihin liitettävän kunnan

ruotsinkielisellä nimellä ei ole

merkitystä.)

Rautavesi kuulostaa myös

aika monen korvaan hyväl-

tä, vaikka on myös pieni vä-

hemmistö, joka ei siitä pidä.

Taivutusmuodot vakiintuvat

helposti eikä niistä tulevil-

la mielleyhtymillä ole paljon

merkitystä, koska ne ovat har-

vinaisia. Tulee mieleen lap-

seni, joka kysyi, että onko se

”sovittu” kirosana – arvatkaa

miksi? Vain aivan suoraan ja

useimmille ihmisille nimestä

tulevalla mielleyhtymällä on

ratkaisevaa merkitystä (Vam-

mala) myönteisyyden tai kiel-

teisyyden kannalta, vaikka ni-

methän oikeasti ovat vain ni-

miä eivätkä usein tarkoita mi-

tään tai ainakaan sitä, mitä

niistä tulee mieleen. Rauta-

vesi kattaa myös tulevan kau-

pungin keskeisimmän alueen

ja on muuten melko neutraali

nimi, koska sekään ei ole min-

kään yksittäisen kunnan nimi.

Sillä on historiallista arvoa ja

se, jos jokin on suomalaista

kansallismaisemaa (kirkot ja

Vehmaanniemi) – eivät Tyr-

vää ja Vammala suoraan lii-

ty yhtä paljon kansallismaise-

maan. Rautavesi ei olisi vaikea

käyttää. Sekin erottuisi muis-

ta, koska Länsi-Suomessa ei

ole samantapaisia kunnan ni-

miä ja Keski- ja Itä-Suomessa

olevat ”vedet” liitetään muihin

kuntiin.

Miksi muut eivät ole yh-

tä hyviä – sen lisäksi, että ne

ovat vain pienen alueen nimiä

jonkin yhden kunnan sisällä

tai vain yhden kunnan nimiä?

Vammalalla on Speden ”in-

validitet-imago” ja mielleyh-

tymä tulee suoraan nimestä.

Vammalan tunnettavuudel-

la on etu, mutta mikä tahan-

sa nimi hankkii tunnettavuu-

den ajan myötä ja silloin muut

nimen ominaisuudet tulevat

tärkeämmiksi. Vammala on

sekoitettu Vampulaan, vaikka

Vampula kyllä liitetään Huit-

tisiin. Vammaskoski on pi-

sin nimi kaikista ehdotetuis-

ta (ei kätevä). Se on huonoin

nimi erotettavuuden kannal-

ta, koska ulkopuoliset (ei-pir-

kanmaalaiset) sekoittaisivat

sen jatkuvasti Valkeakoskeen

– kuka haluaisi sellaista? Sitä

paitsi missä se koski on – ei

missään enää, ei sitä voi tulla

katsomaan, kun on vain joen-

tapaista? Monille vammalalai-

sille Tyrvää-nimi on mieleen,

mutta tuskin se on ihmisten

mieleen laajasti koko tulevan

kaupungin alueella. Melkein

yhtä monien mielestä se ei

kuulosta hyvältä. Käytettävyy-

den ja kansainvälisyyden kan-

nalta se olisi huonoin nimi.

Sen käyttö johtaisi tietoliiken-

nepulmiin ja lisäksi tarvittai-

siin vielä erillistä ruotsinkie-

listä nimeä (mitä mainituilla

nimillä ei tietääkseni tarvita).

Kuka haluaisi nähdä vaikkapa

Tyrvaeaen Palloseuran pelaa-

van? Tyvää on myös sekoitet-

tu Tyrnävään ja Tyrväntöön,

vaikka näillä kuntien nimillä

ei liene liitosten vuoksi pal-

jon merkitystä. Karkku ni-

mellä on pienempi kannatus

kuin muilla. Yleisesti myös

nimen kansainvälisellä käyt-

tökelpoisuudella on merkitys-

tä, vaikka pitäisimmekin suo-

menkielestä. Silloin kaksois-

konsonantit ja pitkät vokaalit

jäävät mm. kirjoitettaessa hel-

posti pois (muut nimet paitsi

Sastamala ja Rautavesi). Yhtä

hyvin kuin monet muut ni-

met kelpaisi vaikkapa Eko tai

Stormi. Lopuksi annan pisteet

käsitellyille nimille yllä mai-

nittujen ominaisuuksien mu-

kaan ja niiden mukaisessa jär-

jestyksessä (pisteitä 0-4, 4 pa-

ras, pisteitä ei ole painotettu).

Sastamala 3+4+4+4+4 = 19

Rautavesi 3+2+3+3+3 =

14

Vammala 2+2+2+3+3 =

12

Vammaskoski 3+0+3+3+0 = 9

Tyrvää 2+1+3+0+3 =

9

Karkku 2+0+2+2+3 =

9

Perustelujeni mukaan voit-

tajat siis ovat Sastamala (kul-

taa), Rautavesi (hopeaa),

Vammala (pronssia).

Martti T. Tuomisto,

entinen tyrvääläinen

Page 7 - Alueviesti_42_2007