Page 12 - Alueviesti_42_2007

12 Keskiviikko lokakuun 17. 2007
Johanna Pihlava
Mitä jos vauva vain itkee ja
itkee ja itkee. Missä on ne
ihanat vauvantuoksuiset
rauhalliset hetket?
Hukkuneet pie-
nen ihmisen
t u s k a i s e e n
itkuun. Ko-
liikki taitaa
olla mo-
nen tule-
van ja jo
v a lmi i n -
kin äidin
pahimpia
painajaisia.
”Kotiutui-
han” se sitten
meillekin, jos-
kin vain lievä-
nä, tyttö ei sentään
huuda tunteja putkeen.
Korkeintaan 20 minuuttia
sitä kaikkein kamalinta it-
kua ja päivät rutisee ja ki-
tisee sitten muuten vaan.
Aika rankkaa, mutta ohi-
menevää. Vauvan maha-
vaivoihin on keksitty pal-
jon helpotusta, se miten
niistä yksikään toimii riip-
puu varmaan paljoti vau-
vasta. Meillä on kokeiltu
apteekista saatavia tippoja,
jotka rikkovat ilmakuplia
vauvan masussa, eivät kui-
tenkaan toimineet meil-
lä. Olemme käyneet myös
vauvahieronnassa ja siitä
haluankin sanoa, että ko-
keilkaa ihmeessä. Auttoi
se ainakin vähän ja oli iha-
 na nähdä kun vauva nautti
hoitajien käsissä.
Suuren suuri kiitos siis
siitä kuuluu aluesairaalan
synnytyspuolen hoitajil-
le. Vaikka tehtävää
olisi muillekin
jakaa, niin sil-
ti jaksavat vä-
littää ja huo-
lehtia vielä
synnytyk-
sen jälkee-
kin. Sielä
on paljon
ihania ih-
misiä!
R i s t i -
äisiä meil-
lä vietettiin
viime sun-
nuntaina ja nei-
ti sai nimekseen
Ronja. Juhlat sujuivat
ilman suurempia kommel-
luksia, mitä nyt luulin, et-
tä Ronja oli saanut lahjaksi
aikuisten sormikkaat, jot-
ka löytyivät hänen lahja-
pussistaan, mummini oli
ne sinne unohtanut. Ronja
oli niin kiltisti koko kaste-
hetken, sylikummin kans-
sa taidettiin eniten jännit-
tää sitä, että jos alkaakin
se mahdoton huuto, mut-
ta vaan eipä alkanutkaan.
Laurikin oli niin mallik-
kaasti vaikka ei ollut si-
nä päivänä edes nukkunut
päiväunia. Kotona meinasi
sitten tulla mörrimöykky
kylään, mutta se huitastiin
luudalla pihalle.
• BC-värianalyysit
• Kestovärjäykset
• Kasvo-, käsi- ja jalkahoidot
Vammala
Huittinen
Olet mitä syöt -ohjelmasta tuttu terveysterroristi Hanna Partanen:
Joka päivä ei tarvitse olla täydellinen
Pauliina Parto
Minkä nuorena oppii, sen
vanhana taitaa on käyttökel-
poinen sananparsi myös oi-
keita elintapoja ajatellen. Kun
lapsena popsii porkkanaa ja
salaattia, ei lautasen täyttämi-
nen kasviksilla ole vanhem-
malla iällä kauhistus. Painon-
hallinnan salaisuus nimittäin
piilee ruokaympyrässä ja lau-
 tasmallissa, joita noudatta-
malla ollaan jo pitkällä.
-Suurin osa lapsena lihavis-
ta on lihavia myös aikuisena,
ravitsemusterapeutti Hanna
Partanen muistuttaa.
Olet mitä syöt -ohjelmas-
ta tunnetuksi tullut Hanna
Partanen on paljon muuta-
kin kuin tiukka täti, joka telk-
karissa antaa huutia väärän-
laisista elintavoista. Kuopion
Yliopiston lääketieteellisestä
tiedekunnasta terveystietei-
den maisteriksi valmistunut
Hanna on laillistettu ravitse-
musterapeutti, joka on ehtinyt
työskennellä muun muassa
Pohjois-Savon sydänpiirillä ja
opettajana Pohjois-Savon am-
matillisessa instituutissa.
Television kaloripoliisina
toimimisen lisäksi hän pyö-
rittää omaa Nutri!lia-yritystä,
jonka puitteissa hän koulut-
taa lääkäreitä, hoito- ja keit-
tiöhenkilökuntaa, pitää yksi-
tyisvastaanottoa Helsingissä
ja kiertää luennoimassa ter-
veellisistä elämäntavoista ym-
päri Suomea. Pari viikkoa sit-
ten hän herätteli Sydännais-
ten kutsumana auditoriollista
vammalalaisia.
Katse lautaselle
Sydän- ja verisuonitaudit ovat
edelleen suomalaisten mer-
kittävin kuolinsyy, vaikka pa-
rempaan suuntaan Hannan
mukaan ollaankin menty.
-Sydän- ja verisuonitaudit
alkavat kehittyä jo lapsena, ja
jo 3-vuotiaana saattaa esiintyä
rasvamuutoksia. On jopa tut-
kittu, että 10-vuotiaiden lasten
kolesteroliarvoissa on eroja. Ei
siis ole ollenkaan väärin, että
kehotan ottamaan hyvät tavat
käyttöön jo lapsena, Hanna
painottaa.
Sydän- ja verisuonitauti-
en lisäksi suomalaisia uhkaa
myös kakkostyypin diabetes,
jota sairastavien määrä ylit-
tää ennusteen mukaan puolen
miljoonan rajan ensi vuonna.
Amerikkaa pidetään usein
ylipainon luvattuna maana,
mutta Suomessa tilanne on
Hanna Partasen mukaan lä-
hes yhtä huono. F
innriski 2002 -tutkimuksen
mukaan suomalaisista miehis-
tä 66 ja naisista 49 prosenttia
on ylipainoisia.
Uusi tutkimus valmistuu
parin kuukauden kuluttua,
mutta Hanna povaa ylipai-
noisten määrän nousseen en-
tisestään.
-Moni kysyy minulta, että
mikä on sitten se kaikkein ter-
veellisin ruoka, jota syömällä
laihtuu. Vastaus on, ettei ole
mitään yhtä terveellistä aines-
osaa. Syö mitä vaan terveellis-
tä pelkästään, ruokavalio yksi-
puolistuu ja pointti on nimen-
omaan kokonaisuudessa, mo-
nipuolisuudessa.
Hanna Partanen kannus-
taakin kaikkia kiinnittämään
huomiota ruokaympyrään ja
lautasmalliin, jotka ovat kai-
kille tuttuja jo kouluajoilta.
-Olen parin vuoden ajan
puhunut yli 20 000 suomalai-
selle, joista vain kaksi ei tien-
nyt mikä on ruokaympyrä.
Hekin olivat kahdeksankymp-
pisiä pappoja, joten annetaan
anteeksi.
Pitkä vyö, lyhyt elämä
Mikäli peilistä katselee takai-
sin pyöreyteen taipuvainen
persoona, kannattaa tarttua
mittanauhaan ja tarkastaa, on-
ko vyötärönympärys kohon-
nut kriittisiin lukemiin.
-Naisilla lievän riskin ra-
ja on 90 senttiä, miehillä 100.
Oikeat rajat ovat kuitenkin
naisilla 80 senttiä ja miehil-
lä 94 senttiä, Hanna muis-
tuttaa.
Mikäli rasva tuppaa pak-
kautumaan keskivartaloon,
puhutaan omenalihavuudesta,
joka on terveydelle huomatta-
vasti haitallisempaa kuin esi-
merkiksi takapuoleen tiensä
löytänyt rasva.
-Niinhän sitä sanotaan, et-
tä mitä pidempi vyö, sitä ly-
hyempi elämä. Se täytyy kui-
tenkin muistaa, että ihminen
Hanna Partanen sortuu itsekin joskus herkutteluun. -
Kun kokonaisuus on kunnossa, välillä voi myös herku-
tella, hän muistuttaa.
TERVEYSTERRORISTIN TEESIT
Kiinnitä huomio lautasmalliin: puolet kasviksia,
neljännes pastaa, riisiä tai perunaa ja neljännes li-
haa, kalaa tai kanaa.
Kasvisten kohdalla lautasella ei tarvitse olla gour-
meeta, hernemaissipaprika riittää.
Vaihda pienempään lautaseen, se täyttyy nopeam-
min.
Ateriarytmi on painonhallinnan kannalta tärkein.
Muista syödä 3-4 tunnin välein. ”Koskaan ei saa
tulla sellaista oloa, että missä on naapurin lehmä,
syön sen.”
Ihminen tarvitsee myös rasvaa. Kiinnitä huomio
laatuun, sillä se on määrää tärkeämpi. 1/3 kovaa,
”pahaa” rasvaa, 2/3 pehmeää, ”hyvää” rasvaa.
Piilorasvat minimiin, näkyvää kohtuudella.
Suolaa ei tarvitsisi käyttää ruoanlaitossa lainkaan.
Suurin osa päivittäisestä suolan tarpeesta saadaan
kuitenkin piilosuolana.
#
#
#
#
#
#
#
voi olla lievästi lihava ja täysin
terve. Normaalipaino ei aina
ole takuu terveydestä.
Hanna Partanen tunnustaa
itsekin herkuttelevansa toisi-
naan suklaalla. Kyse on kui-
tenkin siitä, kuinka paljon ja
kuinka usein. -Stressiä syö-
misistä ei missään tapaukses-
sa kannata ottaa, sitten aina-
kin saa sydärin. Jo pienetkin
muutokset ovat tärkeitä terve-
yden kannalta. Painoa ei tar-
vitse pudottaa kymmentä ki-
loa, vaan jo muutamallakin
voi olla merkitystä.
Kotiäidin päiväkirja
Mutta entäs jos
vauva vaan itkee?
Koko kansan tuntema TV-kasvo Riika Parkkinen:
”Radio Manta oli hyvä ja kova koulu”
Maija Latva
Televisiosta tuttu, tällä hetkel-
lä Suomi expressiä toimittava
vammalalaissyntyinen juon-
taja-toimittaja Riika Parkki-
nen on unelmiensa työssä.
Tosin vielä Vammalan lukiota
aloitellessaan -90-luvun alus-
sa hänen suunnitelmissaan oli
lääkärin ammatti. -Ne haaveet
kariutuivat matematiikkaan.
Rehellisesti sanottuna olin sii-
nä aika huono, Riika paljas-
taa.
Alkuvauhdin toimittajan
uralleen Riika otti Vammalan
paikallisradiossa, Radio Man-
tassa. Muistaako joku vielä
ohjelmat ”Nuorten Manta” ja
”Väärä numero”, ne olivat Rii-
kan toimittamia.
-Nuorten Mantaa tein yh-
dessä Sampsa Peltosen kanssa
ja Väärää numeroa Välimaan
Annen kanssa, Riika muiste-
lee hymyillen.
Useamman kesän hänmyös
työskenteli Radio Mantan ke-
sätoimittajana.
-Se oli hyvä ja kova koulu,
Riika toteaa jälkeenpäin. Yksi
tärkeimpiä oppeja hänen mie-
lestään oli ehkä se, että vaikka
suora lähetys aina vähän jän-
nittääkin, niin aina siitä myös
selviää.
Kirjoitettuaan Vammalan
lukiosta vuonna 1994 Riika
meni vuodeksi Otavan opis-
toon Mikkeliin tiedotus- ja
viestintälinjalle. Heti sen jäl-
keen hän sai jalkansa Yleisra-
dion oven väliin päästessään
työharjoitteluun Ylen Etelä-
Savon toimipisteeseen. Opis-
kellessaan yliopistossa Riika
 oli koko ajan harjoittelijana
Ylellä.
Toimiessaan radiouutisten
toimitusharjoittelijana vuosia
hän pääsi viimein televisiouu-
tisiin vuonna 2001 ja vakitui-
sen paikan Yle tarjosi hänelle
pari vuotta sitten.
Nyt Riikan työpaikka on
Jyväskylässä, omien sanojen-
sa mukaan hän on siellä lai-
nassa Pasilasta.
-Toivottavasti saisin jää-
däkin Jyväskylään, sillä tyk-
kään tehdä Suomi expres-
siä, hän pohtii. Ohjelmaan
tulee paljon aiheita eri puo-
lilta Suomea ja niiden karsi-
misista ja valinnoista Riika
vastaa yhdessä toimitussih-
teerien kanssa. Ja tekee luon-
nollisesti taustatutkimukset,
valitsee haastateltavat, miet-
tii juonnot, tekee haastattelut
ja editoi materiaalin valmiiksi
koosteeksi.
Koko kansan tuntema
uutiskasvo
Toki Riika arvostaa myös uu-
tistoimittajan työtään. Onhan
televisiouutisilla valtava kat-
sojamäärä ja uutiset Riikasta
tekivätkin koko kansan tun-
teman kasvon. Vaikeimpa-
na hetkenään uutisankkurina
Riika mainitsee Konginkan-
kaan tuhoisan onnettomuu-
den.
-Lukiessani uutista ja haas-
tatellessani studiovieraita
oli kyllä pala kurkussa, hän
myöntää.
Suomi expressin mieleen-
painuvimmista aiheista hän
hetken miettimisen jälkeen
nostaa esiin Orimattilan met-
sästyskiistan sekä Lapuan ra-
sismikuviot. -Mutta tänne ko-
ti-Vammalaankin on aina kiva
tulla, Riika hehkuttaa. Haas-
tattelupäivänä hän on ollut te-
kemässä ohjelmaa koulukiu-
saamisesta ja erityisesti Vam-
malan esimerkillisestä kiusaa-
miseen puuttumisen mallista.
Koti Korpilahdella
Tällä hetkellä Riika asuu Kor-
pilahdella avopuolisonsa Ollin
kanssa, joka toimii historian
ja uskonnon lehtorina Jämsän
yläasteella. -Olemme asuneet
Korpilahdella kohta vuoden
ja reissuvuosien jälkeen pysy-
vä koti tuntuu ihanalta, Riika
kertoo.
Vapaa-aikoinaan paris-
kunta käy paljon teatterissa ja
elokuvissa, viimeksi he kävi-
vät katsomassa Ganes -eloku-
van. Riikaa kiinnostaa myös
kuntourheilu ja tanssiliikun-
ta ja viikoittain hän käy jum-
palla, salilla sekä bailatino- ja
$amencotunneilla. Lukeakin
Riika välillä ehtii, kaksi vii-
meksi luettua kirjaa ovat Da-
niel Katzin ”Laituri matkalla
mereen” ja Torgrim Eggenin
”Sisustaja”.
Radio Mantan studiosta alkoi Riika Parkkisen toimittajaura. Silloin Riika hän oli vas-
ta 13-vuotias, hyviä ideoita pursuava yläkoululainen. Muistaako joku vielä ohjelmat
”Nuorten Manta” ja ”Väärä numero”, ne olivat Riika Parkkisen toimittamia. Useam-
man kesän hän myös työskenteli Radio Mantan kesätoimittajana.