Page 12 - Alueviesti_47_2007
Basic HTML Version
12
Keskiviikko marraskuun 21. 2007
Vammalaan jää ensi vuoden
alusta lukien yksi katsastus-
asema. Harjukadulla toimiva
A-katsastus lopettaa toimin-
tansa ja sen toiminnot siirty-
vät, samoin koko henkilökun-
ta, Trakinkadun varrella ole-
valle Vammalan Autokatsas-
tukselle.
- Molemmat asemat ovat
kuuluneet samaan organisati-
oon jo toukokuun alusta 2005,
kertoo Vammalan Autokatsas-
tuksen päällikkö Juha-Pekka
Koivuniemi.
- Kun katsastus vapautui
kilpailulle, syntyi Suomeen
pieniä paikallisia asemia, jot-
ka perustivat Yksityisten kat-
sastusasemien liiton, joka vä-
litti jäsenasemille tietoa ja
koulutusta.
Näistä asemista ketjuun-
tui K1:een kymmeniä asemia,
mutta ulkopuolelle jäi edel-
leen joukko pienempiä.
A-katsastus oli valtion yri-
tys, jonka valtio myi ja jos-
ta näin tuli yksityinen yritys.
Näin maassa oli kaksi ketjua,
K1 ja A-katsastus. Molem-
mat ketjut alkoivat ostaa pai-
kallisia yrityksiä, kuten mm.
Vamalan Autokatsastuksen
vuonna 2005.
Vammalan Autokatsastus
on perustettu vuoden 2000
lopussa ja sen toiminta alkoi
seuraavan vuoden alussa. Yri-
tys oli osakeyhtiö, jossa oli vii-
si osakasta tasaosuuksin. Sen
toimitusjohtajaksi tuli Juha-
Pekka Koivuniemi.
- Meillä asiakasmäärä al-
koi kasvaa pikku hiljaa, ja lo-
pulta meille tuli katsastuksista
kilpailijaa huomattavasti suu-
rempi osuus, sanoo hän.
Keväällä 2005 osakkaat
myivät yrityksensä A-katsas-
tuksen takana olevalle kon-
sernille. A-katsastuksella säi-
lyivät muutoksen jälkeen
edelleen kuljettajatutkintojen
vastaanottaminen ja testaus-
toimintaa.
Ulkoisesti katsastustoi-
minnassa Vammalassa ei ta-
pahtu jatkossa mitään, lu-
kuunottamatta Trakinka-
dun aseman tiloihin tehtäviä
muutoksia.
Vastaanottotiloja on suu-
rennettava ja varattava myös
tilat Ajovarma Oy:lle, ajotut-
kintojen vastaanottajalle, jon-
ka toiminnot siirtyvät Vam-
malan Autokatsastuksen ti-
loihin.
Uudistuksesta selvitään
pelkillä sisäisillä muutoksil-
la. Henkilökunnan kokonais-
määrä pysyy ennallaan.
- Väki ei vähene kun työ-
kään ei ilmeisesti vähene, sa-
noo Koivuniemi.
Uudessa yksikössä on yh-
deksän täysipäiväistä henki-
löä ja lisäksi yksi osa-aikai-
nen.
Kahden aseman kilpailuti-
lannetta ennen yhdistymistä
kuvaa se, että Vammalan Au-
tokatsastuksessa katsastettiin
vuosittain 10 500 ajoneuvoa,
A-katsastuksessa noin 4 000.
Uuden yksikön ensi vuoden
katsastuskerroiksi on budje-
toitu 14 000 katsastusta.
Susipentueista ei havaintoja Alueviestin ilmestymisalueella
”Oikea tieto poistaa turhia pelkoja”
Maija Latva
Riista- ja kalatalouden tutki-
muslaitoksen kanta-arvion
mukaan Suomessa on noin
250-270 sutta. EU:n direktii-
vin ansiosta myös susien kan-
ta on moninkertaistunut ja
niiden leviäminen uusille alu-
eille on otettu paikoittain vas-
taan kuin uusi laji. Luonto-Lii-
ton kouluttama susilähettiläs,
vammalalainen Marija Wall-
den uskoo, että ihmisen sieto-
kykyä petoja kohtaan voidaan
nostaa jakamalla oikeaa ja asi-
allista tietoa. Hän on itsekin
kiertänyt kouluissa ja oppilai-
toksissa kertomassa susista ja
niiden elämästä.
-Tavallisilla suomalaisilla
on todella vähän oikeata tie-
toa susista, vaikka toisaalta
suomalainen susitutkimus on
huippuluokkaa, hän kummas-
telee.
Marija uskoo kuitenkin, et-
tä oikea tieto poistaa turhia
pelkoja.
-Toisaalta kenenkään pel-
koa ei voi kyseenalaistaa, mut-
ta syyt voi, hän pohtii.
-Uskomuksiin perustuvi-
en pelkojen lisääminen lisää
kaikkien pahoinvointia, Mari-
ja muistuttaa.
Luonto-Liiton lisäksi su-
silähettiläiden koulutuksessa
on mukana Riista- ja kalatalo-
uden tutkimuslaitos.
Syyttävällä sormella voi su-
siasiassa osoittaa erityisesti me-
diaa, onhan susi loistava synti-
säkki. Susihan söi Punahilkan
isoäidin, puhumattakaan ison
pahan suden edesottamuksis-
ta. Kuinkakohan montaa las-
ta on entisinä aikoina pelotel-
tu sanomalla, että susi tulee ja
vie? Pelot ovat varmasti pysy-
neet mielissä lasten varttuessa
aikuisiksi ja saattaneet myös
siirtyä sukupolvelta toiselle.
-Terve, jahtaamaton susi on
kaikkein turvallisin vaihtoeh-
to, Marija tietää.
Hän tekee paljon yhteistyö-
tä riistanhoitoyhdistysten pe-
toyhdysmiesten sekä metsäs-
täjien kanssa.
Susien aikaansaamia va-
hinkoja tarkasteltaessa on syy-
tä muistaa se, että sudet eivät
ole tappaneet tai vahingoitta-
neet ihmistä Suomessa vuoden
1882 jälkeen.
Lukuisia kertoja luonnos-
sa suden kohdannut Marija
ei osaakaan sutta pelätä, vaan
päinvastoin, pitää kokemuksi-
aan upeina. Viime aikoina sat-
tuneet susien tekemät koirata-
pot toki saavat naisen miette-
liääksi.
-Koiraa ei saisi jättää yöksi
ulos alueella, jolla susia on ha-
vaittu. Ei etenkään ilman häk-
kiä, hän muistuttaa.
Muutenkin suden aikaan-
saadessa vahinkoa kotieläi-
mille on yleensä kyse siitä, että
suoja- ja turvatoimet on lai-
minlyöty, usein tietysti tahat-
tomasti. Aitaaminen, varti-
ointi ja eläinten oikea sijoitta-
minen etenkin yöaikaan ovat
kolme tärkeää seikkaa karjan
ja etenkin lampaiden suojaa-
misessa susilta. Susiaitoja lam-
paiden suojaksi on rakennet-
tu viime vuosina jo muutamia
kymmeniä.
-Näitä hankkeita toteute-
taan paljon myös talkoovoi-
min ja apuun voi pyytää esi-
merkiksi Luonto-Liiton susi -
ryhmää, Marija kertoo.
Susikanta on kasvussa
Riistanhoidonnevoja Reima
Laaja Satakunnan riistanhoi-
topiiristä kertoo, että yhte-
nä kannanseurannan muoto-
na on riistanhoitoyhdistysten
suurpetoyhdysmiesten teke-
mät suurpetohavaintojen tar-
kistukset ja ilmoitukset. Suur-
petoyhdysmiesten havainnot
tulevat riistanhoitopiiriin kol-
me kertaa vuodessa ja ne toi-
mitetaan edelleen riista- ja ka-
latalouden tutkimuslaitoksen
suurpetotutkimukselle.
Tiedoista ilmenee, että pii-
rin alueella on elokuun lop-
puun mennessä tehty 394 su-
sihavaintoa, eniten Ikaalisten-
Jämijärven sekä Euran seudun
riistanhoitoyhdistysten alueel-
la. Todettakoon, että koko vii-
me vuonna piirin alueella teh-
tiin 198 susihavaintoa ja vuon-
na 2001 havaintoja oli 36.
Satakunnan riistanhoitopii-
ri on osa lakisääteistä metsäs-
tysorganisaatiota ja nojautuu
toiminnassaan Maa- ja met-
sätalousministeriön vuonna
2005 laadittuun Suomen susi-
kannan hoitosuunnitelmaan.
-Alueviestin ilmestymis-
alueella ei ole ollut havaintoja
susipentueista, vaan havainnot
ovat yksittäisistä susista ja su-
sipareista, Laaja kertoo. Myös
hän on sitä mieltä, että ihmis-
ten susipelkoa ei sovi koskaan
väheksyä.
-Jotkut pelkäävät koiria tai
hämähäkkejä eikä peloille löy-
dy mitään selvää tietopohjais-
ta taustaa. Eläimistä ei voi kos-
kaan antaa takuuta, eikä sitä
voi antaa silläkään perusteel-
la, että susi ei ole tappanut ih-
mistä Suomessa 150 vuoteen.
Toisaalta koko sinä 150 vuo-
den aikana suomessa ei ole ol-
lut näin paljoa susia kuin nyt.
Jos ajatellaan riskianalyysia,
niin metsäretkillä on paljon
todennäköisempää, että jotain
muuta ikävää sattuu kuin että
Luonto-Liitosta voi tilata monenlaista materiaalia myös
susista.
Terve ja jahtaamaton susi on turvallisin vaihtoehto, nämä sudet jolkottelivat Ähtärin
eläinpuistossa. Kuva: Hannu Virtanen.
”
Susi on loistava syntisäkki.
Susihan söi Punahilkan
isoäidin, puhumattakaan
ison pahan suden
edesottamuksista.
Kuinkakohan montaa lasta
on entisinä aikoina peloteltu
sanomalla, että susi tulee ja
vie?
tulee suden tappamaksi, hän
muistuttaa.
Laaja kertoo, että poron-
hoitoalueen ulkopuolella su-
den aiheuttamien vahinko-
jen määrässä on huomatta-
via eroja susiyksilöiden välil-
lä, sillä 10–20 % susikannasta
aiheuttaa vahingoista noin 80
%.
Susiyksilöiden välisten
erojen takana lienee sekä ero-
ja niiden elinympäristössä et-
tä yksilöllisissä taipumuksis-
sa.
Laajan mukaan sutta tul-
laan metsästämään Suomes-
sa tulevaisuudessakin, jotta
kanta saadaan pidettyä kuris-
sa. Suomessa tehdyt havain-
not osoittavat, että laumasta
metsästäminen ei johda au-
tomaattisesti lauman hajoa-
miseen edes silloin, kun al-
fayksilö tulee ammutuksi.
Tilanteen kehittyminen
riippuu lauman koosta, yksi-
löiden kunnosta ja iästä sekä
ravinto- ja lumitilanteesta.
Suomalaisista yli 80 % kan-
nattaa suurpetokantojen sää-
telyä metsästyksellä. (Talous-
tutkimus 2004).
Lähteet: Suomen susikan-
nan hoitosuunnitelma MMM,
Luon-
to-Liitto
A-katsastus lopettaa,
kaikki toiminta
Vammalan Autokatsastukselle
Vammalan Autokatsastuksessa tehdään paraikaa raken-
teellisia muutostöitä, joiden Juha-Pekka Koivuniemi us-
koo valmistuvan marraskuun aikana.
