7
Keskiviikko joulukuun 19. 2007
Kilvetön auto
törmäsi puuhun,
kuski karkuteillä
Kokemäen poliisi selvittelee
tapausta, jossa henkilöauto
suistui tieltä ja törmäsi puu-
hun.
Tapaus sattui torstaita vas-
ten yöllä Kokemäellä Kauvat-
santiellä. Polii-
sin saapuessa
auton luokse ei
paikalla ollut ke-
tään. Ajoneuvo-
kin oli kilvetön.
Liukkaus ja jänis
ojaanajojen syynä
Liukas tie vei kuorma-auton
ojaan maanantaina aamuyös-
tä. Ojaanajo sattui Kutalan-
tiellä. Henkilövahingoilta väl-
tyttiin, mutta auto kärsi pieniä
vaurioita.
Henkilöauton kuljettaja
väisti lauantaina aamuyöllä
jänistä ja ajautui ojaan.
Pupujussin väistö tapah-
tui valtatiellä 2 Punkalaitu-
mella.
Tuntematon törttöilijä
särki taustapeilin
Toistaiseksi tuntematon hen-
kilöauto törmäsi toiseen ajo-
neuvoon sunnuntai-iltapäi-
vänä Vammalassa Varilanka-
dulla.
Vahingoitetun auton va-
sen taustapeili särkyi törmä-
yksessä. Vammalan polii-
si kaipaa vihjeitä numerossa
07 187 41 351.
Mieshenkilö särki
ikkunan Puistokadulla
Porraskäytävän ikkuna koki
kovia sunnuntaina aamuyös-
tä, kun mieshenkilö kokeili
siihen voimiaan.
Vammalan Puistokadul-
la sijaitseva ikkuna särkyi ag-
gressiivisen purkauksen joh-
dosta.
Rattijuoppo
autoili Äetsässä
Lauantaina illalla poliisi ta-
voitti Äetsästä Pahankorven-
tieltä henkilöauton kuljet-
tajan, jonka puhallus tark-
kuusalkometriin tuotti 0,82
mg/l lukeman.
Suodenniemeltä vietiin
soitin, Kiikoisista työkaluja
Suodenniemen Jyrnystiellä
murtauduttiin perjantain vas-
taisena yönä avolavapakettiau-
toon. Pitkäkyntinen sai saaliik-
seen autosoittimen.
Viime viikon aikana mur-
tauduttiin Kiikoisissa Pohjan-
maantiellä vapaa-ajanasuntoon.
Tämän pitkäkyntisen matkaan
tarttui erilaisia työkaluja.
Humalainen pyyteli
hinausapua Stormissa
Vammalan poliisi sai torstain
vastaisena yönä ilmoituksen
Vesilahdentien ja vt 12 riste-
yksessä Vammalan Stormis-
sa ojaan ajaneesta autoilijas-
ta, joka pyyteli hinausapua
ohikulkijoilta. Poliisin tulles-
sa paikalle kuljettajan puhal-
lus alkometriin tuotti 1,8 pro-
millea.
Eläkeläiseltä
vietiin jälleen rahaa
Romanipariskunta pääsi sisään
Äetsässä asuvan eläkeläisen
asuntoon ja anasti tämän kaa-
pistossa olleesta rahapussista
kolikoita. Varkaus sattui keski-
viikkoiltana Pehulantiellä.
Vexve palkitsi työntekijöitään
juhlagaalassa Ellivuoressa
Katri Tanni
Vammalalainen Vexve Oy jär-
jesti työntekijöilleen juhlagaa-
lan Hotelli Ellivuoressa viime
perjantaina.
Tilaisuudessa juhlittiin hy-
vin mennyttä vuotta ja palkit-
tiin kaikki Vexvellä yli kym-
menen vuotta töissä olleet
henkilöt.
Juhlapuheessaan toimitus-
johtaja Jarmo Nieminen muis-
teli Vexven historiaa vuodesta
1960 alkaen ja yrityksen kehi-
tystä nykytilaansa.
Yli kolmannes
ollut yli 10 vuotta
Kaikkiaan 35 henkilöä eli yli
kolmannes Vexven henkilö-
kunnasta on ollut yrityksessä
töissä yli 10 vuotta. Heistä pi-
simmän uran Vexve Oy Vesi-
niemisellä on tehnyt Vamma-
lassa asuva lvi-asentaja Matti
Välimäki. Hän on nähnyt yri-
tyksen vaiheita jo 35 vuoden
ajan.
- Tulin töihin putkiliike J.
Nieminen Oy:lle 35 vuotta sit-
ten, joka 1980-luvulla muutti
nimensä Vesiniemiseksi, Mat-
ti Välimäki muistelee.
Välimäki tekee teollisuus-
puolen lvi-töitä Vammalan
alueella ja lähikunnissa. Vä-
limäen mukaan työ on vuo-
sien mittaan muuttunut vaa-
tivammaksi erilaisten stan-
dardien ja laatuvaatimusten
vuoksi.
- Työpaikkana Vexve Oy
Vesinieminen on ollut tosi hy-
vä. Saan työstä elämäniloa ja
se on tärkeää, Välimäki sum-
maa.
Tulevaisuuden
tekijöitä
Vammalalainen Arto Pusa
kuunteli kiinnostuneena pit-
känlinjan vexveläisten palkit-
semista.
Nuori mies aloitti putki-
asentajan työt Vexve Oy Ve-
siniemisellä puolisen vuotta
sitten.
- Valmistuin ammattikou-
lusta levyseppähitsaajaksi ja
opintojen lopussa putkiasen-
nustyöt alkoivat kiinnostaa,
Arto kertoo.
Hän haki kesätöihin Vesi-
niemiselle ja kesän päätteeksi
kysyi itse jatkomahdollisuuk-
sista yrityksessä.
Hyvin alkaneen työuran
katkaisee väliaikaisesti armei-
ja, joka kutsuu miestä tammi-
kuussa. Arton omien sanojen
mukaan työt Vesiniemisellä
maistuvat taas armeijan jäl-
keen.
- Joka päivä oppii työssä
uutta ja työ on vaihtelevaa. En
näe mitään syytä sille, etten-
kö olisi tässä työpaikassa pit-
käänkin, Arto kertoo.
Vexve Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Nieminen kysyi Vesiniemisellä 35 vuotta työsken-
nelleen lvi-asentaja Matti Välimäen kommentteja Vexven juhlagaalassa Hotelli Elli-
vuoressa 14.12. Palkitun Välimäen mukaan pitkän uran aikana ’kaikki on mennyt
tosi hyvin’.
Joulu on viidennes vuoden kukkamyynnistä
Lähestyvä joulu tietää kiireisiä
aikoja kukka-alan ammattilai-
sille. Pikkujoulusta vuoden-
vaihteeseen kestävän sesongin
aikana joulukukkia ostetaan
noin sadalla miljoonalla eu-
rolla, kerrotaan Kauppapuu-
tarhaliitosta. Joulukukkien
kaupan arvo on noussut viime
vuosina useiden prosenttien
vuosivauhdilla. Jo viime vuon-
na kaupan arvoksi laskettiin
noin sata miljoonaa euroa, ja
summan odotetaan nyt kasva-
van useita prosentteja.
– Kasvu on maltillista, mut-
ta suunta on selvä. Kulutta-
jat rakentavat joulunvietton-
sa hyvin perinteisellä tavalla,
ja näihin perinteisiin jouluku-
kat kuuluvat erottamattomana
osana. Näin siitäkin huolimat-
ta, että esimerkiksi perhekoon
pieneneminen tuo kukka-alal-
le omat haasteensa. Toisaalta se
tarjoaa mahdollisuuksiakin, sil-
lä joulukukkia ostavat yleisim-
min yli 35-vuotiaat, maaseu-
dulla ja taajamassa asuvat sekä
keskimääräistä enemmän an-
saitsevat henkilöt. Yhden hen-
gen talouksista joulukukkia os-
taa noin joka toinen, kun taas
viiden hengen talouksista jou-
lukukkia ostaa noin 85 prosent-
tia. Kuluttajatutkimuksen mu-
kaan kaupunkisinkut olisivat
lisäämässä kukkaostojaan, ker-
too tiedotuspäällikkö Jyrki Jal-
kanen Kauppapuutarhaliitosta.
Viime vuonna tehdyn tut-
kimuksen mukaan noin 70
prosenttia kaikista kotitalouk-
sista hankkii joulukukkia. Yhä
suurempi osa joulukukista os-
tetaan lahjoiksi, tervehdyksiin
ja tuliaisiksi. Loput kukista
hankitaan itselle koteihin jou-
lun tunnelmaa luomaan.
Perinteiset joulunkasvit ovat
yhä suomalaisten suosikkikuk-
kia. Joulutähti on suosituin, sil-
lä sitä ostaa noin 70 prosenttia
kotitalouksista. Myös hyasintti
on monien mieleen, sillä sen
valitsee noin 60 prosenttia ko-
titalouksista. Suosikkilistalta
löytyvät myös erilaiset istutuk-
set ja korit, ritarinkukat ja tulp-
paanit. Myös monet kukkivat
ruukkukasvit – esimerkiksi at-
salea, annansilmäbegonia, syk-
laami, joulukaktus ja tulilatva
– päätyvät joulutervehdykseen
tai oman kodin joulutunnel-
man luojaksi.
– Joulukukkansa kuluttaja
ostaa paitsi perinteiden ohjaa-
mana myös silmillään. Se mi-
kä on kaunista ja miellyttää
silmää, se otetaan. Myös kuk-
kien laatu ja hinta ovat tärkei-
tä joulukukkien valintaperus-
teita, Jyrki Jalkanen muistut-
taa.
Kotimaisuus on vahvoil-
la joulukukkakaupassa. Tämä
johtuu kukkivien ruukkukas-
vien suuresta osuudesta: pää-
osa joulutähdistä, hyasinteis-
ta, ritarinkukista ja monista
muista kukkivista ruukkukas-
veista on kotimaassa viljeltyjä.
Myös kotimaisen tulppaanin
kausi alkaa joulukuussa.
Näyteikkunoiden särkijästä
kaivataan havaintoja
Sunnuntai-iltana kello 22.45
tienoilla rikottiin Kokemäen
liikekeskuksessa peräti kol-
men eri liikkeen näyteikku-
noita. Kokemäen poliisi kaipaa
tietoja tihutöiden tekijästä, sil-
lä tapauksella on mahdollises-
ti ollut silminnäkijöitä.
Säkyläläisnainen
törmäili ja pakeni paikalta
Säkyläläinen vuonna 1953 syn-
tynyt nainen törttöili kerrosta-
lon pihassa maanantai-iltana.
Nainen peruutti Rautakouran-
tiellä talon pihaan pysäköitynä
olleen auton kylkeen ja aiheutti
pahoja vaurioita. Nainen pake-
ni paikalta, mutta palasi hetken
kuluttua ilmeisesti vaurioitaan
tutkimaan. Paikalle hälytetty
poliisi puhallutti naisen, ja al-
kometri osoitti törkeän ratti-
juopumuksen rajan ylittäneen
lukeman. Henkilövahingoilta
vältyttiin kaikesta törttöilystä
huolimatta.
Karannut lammas
löytyi Vinkinmäestä
Teuraaksi menossa ollut lam-
mas karkasi teurastamolta
Vammalan Roismalassa tors-
taina iltapäivällä. Karkulaista
etsittiin poliisin ja ulkopuolis-
ten voimin, ja eläin löydettiin
lopulta viikonloppuna Vin-
kinmäestä.
Sorri johtamaan
metsäkeskusta
Pirkanmaan metsäkeskuk-
sen johtokunta valitsi metsä-
keskuksen uudeksi johtajaksi
maatalous- ja metsätieteiden
maisteri, metsänhoitaja Arto
Sorrin (39).
Hän siirtyy Pirkanmaan
metsäkeskuksen johtajaksi
Lapin metsäkeskuksen metsä-
suunnittelupäällikön tehtävis-
tä 1.2.2008.
Sorri on valmistunut metsä-
hoitajaksi Joensuun yliopis-
tosta 1998. Hän on aikaisem-
min toiminut Pohjois-Suo-
men metsänomistajaliiton ke-
hittämispäällikkönä, Kuhmon
metsänhoitoyhdistyksen toi-
minnanjohtajana ja eri tehtä-
vissä Lapin metsäkeskukses-
sa.
Arto Sorri seuraa Pirkan-
maan metsäkeskuksen johta-
jan tehtävässä eläkkeelle siir-
tyvää Kaarlo Ounia.
Nimitys vaatii Maa- ja met-
sätalousministeriön vahvis-
tuksen.
Huittisten kaupunki
luovutti ansiomerkkejä
Huittisten kaupunki luovutti
perjantaina kaupungintalolla
Suomen Kuntaliiton kultaiset
ansiomerkit yhteensä 13 hen-
kilölle.
Yli 40 vuoden kunnallisesta
palvelusta ansiomerkki myön-
nettiin hoitoapulainenMarjat-
ta Marttilalle.
Ansiomerkit yli 30 vuoden
kunnallisesta palvelusta saivat
perushoitaja Hanna Haavisto,
perhepäivähoitaja Leena Hei-
nonen, mittamies Seppo Järvi-
nen, perhepäivähoitaja Pirkko
Ketonen, perhepäivähoitaja
Eija Kivimäki, kodinhoitaja
Leila Lintunen, luokanopet-
taja Juhani Mattelmäki, put-
kenlaskija Heikki Mäenpää,
perhepäivähoitaja Ulla Nur-
minen, ravitsemistyönteki-
jä Pirjo Sarjomaa, perhepäi-
vähoitaja Kirsti Suonpää sekä
luokanopettaja Marjatta Vihl-
man.
Huittinen hyväksyi
museoyhteistyön
Huittisten museo siirtyy Har-
javallan kaupungin hallinnoi-
man Emil Cedercreutzin mu-
seon alaisuuteen.
Huittisten kaupunginval-
tuusto hyväksyi sopimusluon-
noksen sillä varauksella, että
opetusministeriö tekee asiasta
myönteisen valtionosuuspää-
töksen. Mikäli päätös ei ole
myönteinen, asia palautetaan
uudelleen käsittelyyn.
Huittinen myy
koulukiinteistöjään
Huittisten kaupunki myy Pa-
lojoen koulukiinteistön Hir-
venpään tienoot ry:lle 10 500
euron hinnalla. Huhtamon
koulu myydään julkisen tar-
jouskilpailun
perusteella.
Huittisten kaupunginvaltuus-
to päätti äänin 24-11 myydä
julkisen tarjouskilpailun pe-
rusteella Runko I:n eli nykyi-
sen musiikkiopiston alueen
tai vaihtoehtoisesti koko alu-
een eli Runko I:n, Runko II:n
sekä Kyläraitin.
Huittinen
yhdistää kaksi
palvelukeskusta
Huittisten kaupunki yhdistää
teknisen palvelukeskuksen ja
ympäristöpalvelukeskuksen
yhdeksi palvelukeskukseksi
1.1.2009 alkaen, mikä otetaan
huomioon vuoden 2009 ta-
lousarvion laadinnassa Asian
vaatimat johtosääntö- ja muut
muutokset tuodaan valtuus-
ton päätettäväksi vuoden 2008
loppuun mennessä.
Valtaosa
kuntaliitoksista toteen
Valtaosa eri kunnanvaltuus-
tojen maanantai-iltana käsit-
telemistä kuntaliitoksista to-
teutuu.
Lappeenrannasta ja Joutse-
nosta tulee vuoden 2009 alus-
sa yhteensä 70 000 asukkaan
kaupunki.
Enon ja Pyhäselän liitty-
essä Joensuuhun kaupungin
asukasluku nousee niin ikään
yli 70 000 asukkaaseen.
Kuntaliitokset Mäntsälään
ja Heinolaan sen sijaan kaa-
tuivat niukasti. Pukkila ää-
nesti ulos liittymissopimuk-
sen Mäntsälään yhden äänen
enemmistöllä.
Itä-Hämeessä ei toteudu
kolmen kunnan, Heinolan,
Pertunmaan ja Hartolan liit-
tyminen. Hanke kaatui Har-
tolan valtuustossa.
Illalla odotettiin Ruotsin-
pyhtään kunnan päätöstä liit-
tyä Suur-Loviisaan. Lovii-
sa, Pernaja ja Liljendal olivat
jo hyväksyneet liittymissopi-
muksen.
Niin ikään Alajärven ja
Lehtimäen valtuustot käsitte-
livät liittymistä edelleen myö-
hään illalla.
Varsinais-Suomessa kunta-
liitoksia urakoitiin maanan-
taina 12 valtuustossa. Uusia
kuntia syntyy viisi.
Piikkiön kunta yhdistyy
Kaarinaan. Uudessa Kaarinan
kaupungissa on yli 29 000 asu-
kasta.
Alastaro ja Mellilä hyväk-
syivät liittymisen Loimaaseen
niukasti yhden äänen enem-
mistöllä. Loimaalla asiasta ei
tarvinnut äänestää. Liitosten
jälkeen kaupungin väkiluku
kasvaa reiluun 17 000:een.
Maskun, Lemun ja Askais-
ten valtuustot olivat liitokses-
ta yksimielisiä. Uuden kunnan
nimeksi tulee Masku, ja sen
asukasluku on yli 9 000.
Yläne liittyy Pöytyään. Uu-
teen kuntaan tulee yli 8 000
asukasta.
Vampula päätti liittyä Huit-
tisiin äänin 12-5. Huittisissa
kuntaliitos hyväksyttiin yksi-
mielisesti. Laajentuvassa kau-
pungissa on noin 10 700 asu-
kasta.
Kaikki em. kuntaliitokset
astuvat voimaan vuoden 2009
alussa.
Vuokrataloja
asunto-
osakeyhtiöiksi
Huittisten kaupunki muuttaa
vuokrakäytössä olevia kiin-
teistöosakeyhtiöitä asunto-
osakeyhtiöiksi.
Kaupunginvaltuusto hy-
väksyi äänestysten jälkeen
kaupunginhallituksen eh-
dotuksen sillä muutoksel-
la, että kiinteistöt voidaan
myydä, mutta talojen myynti-
järjestyksestä päättää kaupun-
ginhallitus.
Jukka Kivimäki (vas)
ehdotti, ettei vuokratalo-
jen kiinteistöosakeyhtiöitä
muutettaisi asunto-osakeyh-
tiöiksi eikä kiinteistöjä tulisi
myydä.
Äänin 22–11, 2 poissa, kau-
punginhallituksen ehdotus
kuitenkin hyväksyttiin.
Toisessa äänestyksessä Ai-
mo Hurri (kesk) ehdotti, et-
tä kiinteistöt voidaan myydä,
mutta talojen myyntijärjes-
tyksestä päättää kaupungin-
hallitus. Hurrin ehdotus voitti
äänin 26-7, 2 poissa.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32