Page 17 - Alueviesti_51_2007

17 Keskiviikko joulukuun 19. 2007
Unelmien joulupuu on
tuoksuva, tasainen ja tuuheaPauliina Parto
Yksi itselleni rakkaimmista
jouluperinteistä on ehdotto-
masti joulukuusen koristelu.
Kun kuusi on aatonaattoilta-
na kannettu lapsuudenkodis-
sa olohuoneen nurkkaan ja
pallot, nauhat ja kynttilät kai-
vettu kaapista esille, pieni lap-
si sisälläni herää.
Kuusen koristelu on ihan
yhtä nautinnollista puuhaa
yli kaksikymppisenä kuin al-
le 10-vuotiaanakin. Yhä edel-
leen taistelemme veljieni
kanssa siitä, kuka saa ripustaa
hienoimmat pallot ja tietysti
siitä, kenelle tällä kertaa suo-
daan kunnia kiinnittää tähti
latvaan.
Internetin Wikipedia -tie-
tosanakirjan mukaan sink-
kutalouksista vain puolet
hankkii kotiinsa kuusen, kun
vähintään nelihenkisistä per-
heistä niin tekee 84 prosent-
tia.
Vaikka en joulunpyhiä ko-
tona vietäkään, pyydän silti
isääni tuomaan kuusenhaku-
retkeltä myös itselleni pienen
puun. Sinkku tai ei, saahan si-
tä joulusta nauttia!
 Kuusiperinne tä 1800-
luvulta lähtien
Joulukuusiperinne rantautui
Suomen säätyläiskoteihin en-
simmäistä kertaa 1800-luvul-
la.
Sen jälkeen kuuset yleis-
tyivät talonpoikaisissa tuvis-
sa, kunnes viime vuosisadan
alussa joulupuita alettiin näh-
dä lähes joka kodissa. Joulu-
kuusitavan yleistymistä edis-
ti vanhan kansan tapa laittaa
juhannus-, nimipäivä- ja hää-
kuusia lähinnä ulos.
Ennen vanhaan joulukuu-
si oli tapana koristella kyntti-
löillä, paperiketjuilla, erilaisil-
la olkikoristeilla, lippuketjuilla
ja piparkakuilla.
Ennen kuin kuusen oksille
ripustettavat kynttilät yleistyi-
vät, pirtin lattia peitettiin ol-
jilla.
Sen sijaan, että joulukuu-
sen kävisi varastamassa ilta-
hämärissä naapurin metsästä,
sen voi nykyään myös ostaa.
Joulukuusenviljelyä on harjoi-
tettu ammattimaisesti 1990-
luvulta alkaen.
Kuusimyyjät kauppaavat
kasvatettuja puitaan muun
muassa toreilla ja markettien
pihoissa.
Lapset valitsevat
joulukuusen
Kuusikasvattajiin lukeutuu
myös euralainen Heikki Pu-
putti, joka elää parhaillaan
vuoden kiireisintä aikaa. Kuu-
sikauppaa hierotaan päivittäin
muun muassa Vammalassa ja
Huittisissa. Puputin viljelmil-
lä kasvavat tuuheat ja tasaiset
kotimaiset joulupuut, jotka
ovat saaneet myös Joulupuu-
merkin. Merkki kertoo, että
myytävä puu on kotimainen
ja luontoa vahingoittamatta
kasvatettu.
Siihen, millainen on unel-
mien joulupuu, ei Puputilla-
kaan ole antaa yksiselitteistä
vastausta. -Mielestäni jokai-
sella on omassa mielessään
se ”ihannekuusi”. Sellainen
tuoksuva, tuuhea, tasainen ja
kotimainen. Toisten mielestä
ihannekuusi saattaa olla ”Aku
Ankka -kuusi”, oikea posti-
korttikuusi, kun toisten mie-
lestä sen ei tarvitse olla niin
täydellinen, kasvattaja tuumii.
Puputti myöntää pitävän-
sä eniten postikorttikuusesta,
mutta kuten monessa muussa-
kin perheessä, myös Puputeil-
la lapset valitsevat joulupuun.
-7-vuotias Leevi ja 10-vuotias
Sauli saavat kyllä valita mie-
leisensä kuusen, joka pirttiin
kannetaan.
Aina se ei ole ihan aikui-
seen makuun, mutta ehkä lap-
set katsovat kuusia ja muita-
kin asioita eri tavalla kuin me
aikuiset. Ja onhan joulu sel-
lainen lasten juhla, joten suo-
kaamme se heille.
Puputin perheessä lapset Leevi ja Sauli pääsevät valitsemaan joulukuusen.
Joulupuun hoito-ohjeet
Anna joulupuun sulaa viileässä paikassa vähitellen.
Ennen sisälle tuomista ravista kuivat neulaset ja ros-
kat pois.
Katkaise puun tyvestä 2-3 cm:n pätkä pois juuri ennen
jalkaan asentamista.
Käytä vedellä täytettävää jalkaa, sillä tuore puu juo jo-
pa 2-3 litraa vettä vuorokaudessa
Jalan vesimäärä kannattaa tarkastaa kahdesti ensim-
mäisenä päivänä, myöhemmin kerran päivässä.
Ohjeet: Heikki Puputti,www.havupuu.!.
•
•
•
•
•
Aamusta alkaa
pimeäkin päivä
Talvipäivään pääsee helpom-
min mukaan syömällä aamul-
la kunnolla kuin pihtaamalla
syömisiään.
Kylmään aamuun kuuluu
lämmin puuro siinä missä vii-
lit syödään kesäaamuina. Puu-
ron suosiota vähentävät nyt
erilaiset myslit. Puuro ja mys-
li, kumpi vaan, maistuvat mai-
don kanssa.
Aamusyöminen on tarpeen
sekä aamun virkuille että tor-
kuille. Tyhjällä vatsalla ei jak-
sa lounaaseen asti. Kylläisenä
ei tarvitse syödä pikaenergiaa
makeasta ja hampaatkin voi-
vat paremmin.
Kokeile viikon verran no-
peita aamusyömisiä:
hedelmämysliä ja jogurttia
maitokahvin kanssa
•
edellisenä iltana keitettyä
marjapuuroamaidon kans-
sa ja omena mukaan
mukillinen maitokahvia ja
kaksi voileipää
puuroa mikrosta ja marjat
pakastimesta, maitokahvia
Jogurttia
hedelmäpalojen ja
myslin kera
2 dl maustamatonta tai maus-
tettua vähärasvaista jogurttia
1 banaani paloiteltuna
1 mandariini lohkottuna ja
paloiteltuna
3-4 rkl mysliä
Kaada jogurtti kulhoon, pa-
loittele päälle hedelmä ja ri-
pottele pinnalle mysli. Nauti.
•
•
•
Myslillä kohti päivän haasteita. Kuva: Pia Inberg